Valiokunnan sd-edustajien terveiset Bernerille ja ministeriölle: ”Tietoa jo pöytään tulossa olevista ratkaisuista”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Katja Taimela.

SDP:n liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet Katja Taimela ja Suna Kymäläinen ovat tyytyväisiä, että liikenne- ja viestintäministeriö pääsi yhteisymmärrykseen VR:n kanssa velvoiteliikenteen jatkamisesta.

– On hyvä, että moni ihmisille työ- ja opiskelumatkan kannalta tärkeä reitti jatkuu ja osa paraneekin. Toivottavasti lopullisissa aikatauluissa tämä tahto näkyy myös arjessa toimivampina liikenneyhteyksinä, he toteavat.

VR:n velvoiteliikenteen jatkaminen vuoden pätkissä ei paranna kansalaisten tai kuntien luottamusta liikenneyhteyksien säilymiseen jatkossa.

Taimelan ja Kymäläisen mukaan epävarmuus vaikuttaa alueilla kansalaisten työ- ja asumisratkaisuihin sekä yritysten investointeihin alueeseen.

– VR:n kannalta lyhyet sopimukset vaikeuttavat suunnittelua kaluston ja henkilökunnan määrässä. Suunnitelmat VR:stä irrotettavaan erilliseen kalustoyhtiöön jarruttavat investointeja esimerkiksi vilkkaista taajamajunavuoroista puuttuu nyt muun muassa monelle työmatkalaiselle tärkeä verkkoyhteys.

Nykytilanne ei palvele kenenkään etua, joukkoliikenne vaatii vakautta toimiakseen.

He muistuttavat, että nyt tehtiin jo kolmas ratkaisu junaliikenteestä joillakin rataosuuksilla vuoden aikana.

– Ministeri Anne Bernerin sekä ministeriön soisi tuovan konkreettisia tietoja markkinaehtoisen kilpailun aloittamisesta ja tulossa olevista ratkaisuista jo pöytään. Nykytilanne ei palvele kenenkään etua, joukkoliikenne vaatii vakautta toimiakseen.

– Jo vuosi sitten oppositiopuolueet vetosivat realistisen aikataulun perään välikysymyskeskustelussa, jotta nykyinen tilanne olisi vältetty, sd-edustajat huomauttavat.

KIrjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Suna Kymäläinen.

PAMilta lisää työtaistelutoimia – nyt lakkovaroitus kiinteistöpalvelualalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti uuden lakkovaroituksen kiinteistöpalvelualalle. Lakon piirissä olisi yhteensä noin 2 000 työntekijää. Alalla työskentelee muun muassa siivoojia, kiinteistönhoitajia ja talonmiehiä.

Uusi lakko alkaisi 12. maaliskuuta aamukuudelta ja kestäisi kolme vuorokautta.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun alussa. PAM antoi ensimmäisen lakkovaroituksen viikko sitten.

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan nyt julistettu lakko on aiempaa laajempi.
Uudella lakkovaroituksella liitto kertoo haluavansa nopeuttaa ratkaisua. Uuden sopimuksen syntyminen näyttää sen mukaan epävarmalta.

– Tilanne ei edelleenkään ole aiempaa kummempi. Siksi haluamme toteuttaa jäsenistön tahtoa ja pyrkiä ratkaisuun koventamalla toimenpiteitämme julistamalla uuden lakon.

Keskustelua aiheesta

Tämä sitkeä mielikuva on lähinnä kaupunkilegendaa – ”Ay-shakin” taitajat paljastavat neuvottelutaktiikkansa

Kuva: Nora Vilva
Naisvaltaisten alojen liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine korostavat joustavuutta, mutta eivät anna liiaksi köyttä työnantajille.

Kaksi jäsenmäärältään Suomen suurinta ammattiliittoa on naisten komennossa. Palvelualan ammattiliiton PAMin puheenjohtajalla Ann Selinillä riittää vielä neuvoteltavaa, ennen kuin työehtosopimusrumba on tältä talvelta ohi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai viime viikolla yhden ison taakan – kunta-alan tessin – hartioiltaan pois. Yksityisen puolen sopimuksissa on yhä tekemistä.

Molemmat SAK:n liittojen naiset korostavat joustavuuden tärkeyttä, kun istutaan neuvottelupöytään. Taktiikka pitää toki olla mietittynä etukäteen.

– Voi olla, että taktiikkaa pitää muuttaa hetkessä. Aina ei etukäteen voi tietää, mitkä ovat toisen osapuolen liikkeet. Sillä tavalla tämä on shakkia, Selin pohtii.

JHL:ssä erilaisia tilanteita harjoitellaan etukäteen.

– Pitää olla hoksnokkaa, miten mennään kohti sovittua päämäärää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että tarpeen tullen otetaan time outeja, pohdintataukoja.

Levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet.

Yötä myöten käytävät neuvottelut ovat naisten mukaan jossain määrin kaupunkilegendaa. Valtaosin tärkeitä työmarkkinaratkaisuja puidaan päiväsaikaan.

– Viime viikolla kello alkoi lähestyä kymmentä illalla. Totesimme yhteistuumin, että levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet, ja lähdimme nukkumaan, Selin kertoo esimerkin.

Poikkeuksiakin toki on.

– Puoleenyöhön on joskus mennyt. Riippuu siitä, millainen draivi on päällä, näyttääkö tulevan valmista, Niemi-Laine kertoo. Selin säestää, että silloin istutaan, jos työtaistelun uhalta välttyminen on parista tunnista kiinni.

Taitava neuvottelija pöydän toisella puolella ei ole JHL:n ja PAMin puheenjohtajille kauhistus. Päin vastoin. Kun kumpikin osapuoli osaa asiansa, pattitilanteilta, seinän vastaan tulemiselta välttyy helpommin.

Lue lisää Niemi-Laineen ja Selinin ajatuksista liittokierrosneuvotteluista Demokraatin viikkolehdestä.

”Valvonta ei nyt ulotu siihen, miten tietoa käytetään. Vain siihen, miten sitä kerätään” – Varapuhemies Haatainen pettyi supo-ratkaisuun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan II varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) pitää valitettavana, että puhemiesneuvosto ei pystynyt yksimielisesti hyväksymään eduskunnan työjärjestystä.

– Yleensä niin on ollut tapana, mutta nyt jouduttiin äänestämään. Minusta tämä on valitettavaa, mutta se on demokratiaa, Haatainen totesi puhemiesten torstaina illalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Yhtäkään SDP:n työjärjestykseen tekemää muutosesitystä ei hyväksytty. Suojelupoliisi ei ole äänestyksen voittaneen esityksen mukaan tulossa kokonaisuudessaan parlamentaarisen tiedusteluvaliokunnan valvontaan.

Työjärjestykseen tulee myös laintasoiseksi salausperusteeksi uhka kansalliselle turvallisuudelle ilman SDP:n esittämää erityistä vakavuutta korostavaa lisäystä. Puhemiesneuvoston ehdotus alleviivaa salaisen tiedon tai salattujen asiakirjojen vuotamisen rangaistavuutta kansanedustajille. Seurauksena voi olla sakkoja tai jopa vankeutta.

– Vuosi alkaa puhemiesneuvostolta hieman valitettavissa merkeissä, Haatainen totesi.

Hän arvosteli hallitusta, joka on sanonut, että tiedustelulakipakettia tullaan valmistelemaan hyvin laajalla yhteisymmärryksellä.

– Nyt tämä ei käytännössä näin mennyt.

Suomeen ollaan Haataisen mukaan luomassa uusi suojelupoliisi, jolla on ennennäkemättömän laajat toimintavaltuudet. Samalla supo ja sen päällikkö saavat merkittäviä oikeuksia, erityistapauksissa jopa kansalaisten viestien valvonnan ulkomailla. Vastineeksi ei Haataisen mukaan esitetä kattavaa parlamentaarista valvontaa.

”Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi.”

– Valvonta ei nyt ulotu siihen miten tietoa käytetään. Vain siihen miten sitä kerätään.

Sekä eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) että I varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) korostivat, että puhemiesneuvosto on antanut työjärjestyksestä vasta ehdotuksen, joka etenee valiokuntien arvioitavaksi. Molemmat olisivat myös toivoneet yksimielistä päätöstä.

– Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi. Luulen, etteivät nämä erimielisyydet ole niin dramaattisia, ettei valiokunnissa voisi yhteisymmärrystä tapahtua, Pekkarinen totesi.

”Valiokunnat jatkavat tästä.”

Risikko katsoi, ettei supon laajempi valvonta ollut mukana työjärjestystä valmistelleiden virkamiesten tehtävänannossa, joten sen mukaan ottaminen olisi vaatinut lisää aikaa ja valmistelua.

– Katsoin virkamiehiä kuultuani, että tämä työ olisi pitänyt aloittaa aika pitkälti alusta, koska se olisi tästä näkökulmasta pitänyt tehdä uusiksi.

– Valiokunnat jatkavat tästä ja valiokunnilla on mahdollisuus kuulla pitkään asiantuntijoita. Mielelläni lähden siitä, että he ottavat tästä vastuun, Risikko jatkoi.

”Siitä halutaan tehdä pelote kansanedustajille” – SDP:n Lindtman arvostelee puhemiesneuvoston toimintatapoja

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan puhemiesneuvosto torjui äänestyksellä SDP:n muutosesitykset perustettavan tiedusteluvaliokunnan toimintaa ohjaavaan työjärjestykseen. Yksi kaatuneista muutosesityksistä koski tiedusteluviranomaiseksi muuttuvan suojelupoliisin parlamentaarista valvontaa. SDP olisi halunnut koko supon valiokunnan valvottavaksi pelkän tiedustelutoiminnan sijasta.

Tiedustelulakien myötä työjärjestykseen lisättiin myös maininta kansallisesta turvallisuudesta, jonka alaiset asiat ovat jatkossa laintasoisesti salassapidettäviä. Aikaisemmin salassapidosta on päätetty erikseen valiokuntakäsittelyssä.

SDP olisi halunnut lisätä muotoiluun täsmentävän vakavuutta korostavan ilmaisun.

– Ehdotimme lisäystä vaarantaa vakavasti kansallista turvallisuutta. Tällä ehdotuksella olisi toteutunut se, että salassapitovelvoitteet eivät kohtuuttomasti rajoita toimittajien ja suuren yleisön tiedonsaantia, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.

Työjärjestykseen kirjattu salassapitovelvoite on laintasoinen viittaussäännös rikoslain (luku 38. pykälät 1 ja 2) salassapitorikosta ja salassapitorikkomusta koskeviin pykäliin.

”Ei hyvin lähtenyt tiedustelulakien käsittely eduskunnassa.”

Lindtmanin mukaan rangaistuspykälä tuotiin työjärjestykseen lausuntokierroksella olleen version ohi.

– Rangaistuspykälän piiriin tulee aika paljon asioita. Se vaikeuttaa työtä eduskunnassa ja tulee johtamaan sekä toimittajien että suuren yleisön tiedonsaannin rajoittamiseen. Siitä halutaan tehdä pelote kansanedustajille, Lindtman totesi.

Hänen mukaansa ohi lausuntokierroksen tuotuja osia sisältävä yhteinen työjärjestys, joka viedään läpi puhemiesneuvostossa äänestämällä on erittäin huonoa kulttuurina. Lindtmanin mukaan tällaista ei tiettävästi ole aiemmin tapahtunut.

– Ei hyvin lähtenyt tiedustelulakien käsittely eduskunnassa, eikä hyvin alkanut myöskään uuden puhemiehen kausi mitä tulee siihen millä periaatteilla ja käytännöillä eduskunnan työtapoja päivitetään.

Puhemiesneuvoston esitys eduskunnan työjärjestykseksi etenee seuraavaksi valiokuntakäsittelyyn.

Keskustelua aiheesta

Näin tänään: yli puolet ministereistä poissa eduskunnan kyselytunnilta, jossa väännettiin ulosotosta – ”Voi sanoa, että kyse on kansallisesta hätätilanteesta”

Kuva: Lehtikuva
Antti Häkkänen oli paikalla.

Eduskunnan torstainen kyselytunti käytiin tällä viikolla poikkeuksellisissa asetelmissa, kun peräti yli puolet Sipilän hallituksen ministereistä oli poissa paikalta. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on matkoilla, Brysselissä. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on puolestaan Aasiassa ja aikoo osallistua talviolympialaisten seurantaan.

Kyselytunnille osallistuneita SDP:n kansanedustajia kiinnostivat hallituksen ministerien näkemykset heikko-osaisten tilanteesta. Satu Taavitsainen huomautti ministerille, että yli puolimiljoonaa suomalaista on joutunut ulosottoon.

”Pientuloisia eläkeläisiä, työttömiä ja vammaisia on joutunut korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen takia häikäilemättömien perintätoimistojen armoille ja ulosottoon. Lapsiperheet eivät saa sähkösopimusta, kotivakuutusta tai muuta välttämätöntä asiaa maksuhäiriömerkinnän takia.”

Ei pidä lähtökohtaisesti sanoa sitä, että velanottaminen olisi pahasta.

Taavitsainen kuvailee tilannetta järkyttäväksi ja vaatii oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) vastauksia vaikeaan tilanteeseen.

”Asiakasmaksuissa täytyy noudattaa normaalia perintäkäytäntöä ja kunnat vastaavat siitä, että niissä menetellään asianmukaisesti”, Häkkänen sanoi

”Jokainen ihminen joka joutuu perintätilanteeseen ulosotossa, hänen tilannettaan pitää katsoa inhimillisesti ja lainsäädännön mukaisesti. Luulen, että lainsäädäntöä joudutaan päivittämään tulevaisuudessa aika reilustikin, koska ongelma paisuu koko ajan”, hän jatkoi.

Taavitsainen jatkoi puolestaan huomauttamalla, että moni on menettänyt terveytensäkin maksuvaikeuksien vuoksi ja monet ovat joutuneet ikuiseen velkavankeuteen syrjäytettyinä.

”Voi sanoa, että kyse on kansallisesta hätätilanteesta.”

Taavitsainen tivasi ministeriltä, aikooko tämä tehdä erityistarkastuksen perintäyhtiöiden toimintaan.

Tätä Häkkänen ei kuitenkaan luvannut.

”Perintätoiminta on erityissäätelyn kohteena ja käytännöt, joita kentällä harjoitetaan, niitä tarkastellaan koko ajan. Nyt kun ongelma kasvaa koko ajan, ensisijainen pääpainopiste pitää olla siinä, kuinka pystymme ennaltaehkäisemään ihmisten joutumista velkakierteeseen ja ylivelkaantumisen tilanteeseen. Ei pidä lähtökohtaisesti sanoa sitä, että velanottaminen olisi pahasta, koska ihmiset tarvitsevat rahaa asuntoihin tai kulutusluottoihin.”

Häkkänen sanoi kuitenkin, että hän on ottanut ”pikavippikysymyksen” uudelleenvalmisteluun.

”Katson, että asiassa pitää tehdä uudelleenarviointia ja kevään aikana siitä tehdään linjauksia.”

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto puolestaan kysyi ministeriltä, olisiko hänellä valmiutta suoja-osan nostamiseen niin, että ylivelkaantuneen kannattaisi aina mennä töihin, koska tällä tavoin velalliselle jäisi enemmän käteen.

Häkkänen sanoi, että käydyn pohdinnan jälkeen paremmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu lykkäyskuukaudet.

”Suojaosuus liittyy kaikkien, myös suurituloisten palkkoihin ja se saattaisi aiheuttaa pienituloiselle muun muassa  maksumerkintähäiriöiden osalta erittäin hankalia ongelmia vuokra-asuntojen saamisen kannalta.”

Monet hankkeista maksavat erittäin paljon, jos ne tehdään könttäsumma-periaatteella kaikille kohdistaen.

Demareista Kristiina Salonen oli huolissaan siitä, että ulosottotoimipisteitä ollaan vähentämässä ja keskittämässä, vaikka tarve on kasvava. Timo Harakka puolestaan otti esille sen, että ulosotossa olevan on usein taloudellisesti mahdotonta ottaa pienipalkkaista työtä vastaan.

Miksi lykkäys olisi mahdollista vasta vuoden työttömyysjakson jälkeen, miksi odottaa? Harakka kysyi, eikö kannattaisi toimia niin, että jokaisen ulosotossa olevan työttömän kannattaa ottaa työtä vastaan.

Häkkänen vetosi vastauksessaan ennen kaikkea rahaan.

”Kannustinloukkujen purkamisessa se on hyvin vaikea ongelma, koska monet hankkeista maksavat erittäin paljon, jos ne tehdään könttäsumma-periaatteella kaikille kohdistaen. Sen takia näitä täytyy jonkin verran rajata. Että löydämme juuri ne tapaukset ja ne, joilla on se hankalin tilanne.”

Keskustelua aiheesta