Rajariidoissa on kyse siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.

Korkeakoulutettujen Akava kannattaa kolmikantaisen valmistelun aloittamista asiassa. Sen mielestä samassa yhteydessä pitäisi aloittaa laajempi sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistaminen.

– Työehtosopimusten rajariitatilanteet ovat valitettava ilmiö työmarkkinoilla. Niiden ennaltaehkäisemiseksi tai ratkaisemiseksi ei ole laissa säännöksiä eikä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Rajariidat kuitenkin uhkaavat lisääntyä, kun sopimusjärjestelmä osin hajautuu ja työelämä muuttuu nopeasti. On tärkeää, että menettelytapoja ja lainsäädäntöä kehitetään, Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto korostaa tiedotteessa.

Akava esitti sovittelujärjestelmän uudistamista ennakoivammaksi.

– Nyt sovittelu alkaa pääosin vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Ennakoitavuus edistäisi työriitojen tehokasta sovittelua, jolloin riidat eivät välttämättä etenisi työtaisteluksi. Ennakoitavuus voisi parantaa neuvottelukulttuuria osapuolten välillä. Tämä edellyttää kuitenkin sovittelutoimiston resurssien lisäämistä, kuten olemme esittäneet.

Selvityshenkilöt esittävät lisäksi sovitteluun liittyvän valmistelun täsmentämistä lainsäädännössä sekä muun muassa täsmennystä siihen, mitä tahoja kuullaan työtuomioistuinprosessissa.

– Valmisteluun liittyvä esitys on tarpeellinen, sillä nykyisin sovittelijalle mennään usein liian valmistautumattomana, eivätkä osapuolet ole välttämättä yksilöineet riidan kohteita täsmällisesti. Olemme esittäneet, että sovittelumenettelyä täsmennetään ja säädetään määräajat sovittelun kulkuun. Lisäksi osapuolten tulisi täsmentää ja yksilöidä riidan kohteet määräaikaan mennessä, Murto painottaa.

Akava ja sen neuvottelujärjestöt ovat esittäneet laajempaa sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistamista, jolle on välttämätön tarve ja perustelut.

Sekä työmarkkinoiden toiminta että sopimus- ja neuvottelujärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi siitä, kun sovittelujärjestelmä on rakennettu ja työriitalaki on säädetty. Valtiovalta ja hallitus vastaavat sovittelujärjestelmän toimivuudesta ja riittävistä resursseista.

– On kaikkien etu, että sovittelutoiminta tukee työriitojen tehokasta sovittelua ja sopimukseen pääsemistä, jolloin työtaistelut voitaisiin ainakin osin välttää, Murto korostaa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä raportti kuvaa kattavasti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja.

– Se muodostaa hyvän pohjan lähteä arvioimaan mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita, johtaja Minna Ahtiainen arvioi tiedotteessa.

Työehtosopimustoiminta perustuu vuodelta 1946 peräisin olevaan työehtosopimuslakiin. Työmarkkinat ovat kuluneiden 75 vuoden aikana muuttuneet esimerkiksi elinkeino- ja järjestörakenteiden sekä yritystoiminnan osalta.

STTK:n mukaan myös työehtosopimustoiminnassa on nähtävissä muutoksia. Työehtosopimusten soveltamisalamääräyksiin kohdistuu painetta elinkeinotoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajapinnan muuttumisen myötä.

Se, mitä työehtosopimusta sovelletaan, määräytyy työnantajan järjestäytymisen perusteella.

– Edellä kuvatut työmarkkinoiden ja yrityskentän muutokset sekä työehtosopimuskehitys vaikuttavat paitsi työnantajien, myös palkansaajapuolen järjestäytymiseen, Ahtiainen muistuttaa.

Hän huomauttaa, että Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n ratkaisujen takia hajautuva sopimusjärjestelmä voi johtaa lisääntyviin rajariitoihin.

– Siksi työehtosopimusten rajariitoihin liittyviä lainsäädännön kehitystarpeita on tarpeen arvioida.