Tulokset kertovat myös, että ruotsalaisten luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen on heikentynyt takavuosiin verrattuna. Viime vuonna Ruotsin poliisiin luotti vahvasti 54 prosenttia vastaajista.

– Jos kehitys jatkuisi tällä tavalla, on riski, että ihmiset jättävät ilmoittamatta rikoksia – ja sitä meidän pitää ehdottomasti välttää, sanoi sisä- ja oikeusministeri, sosiaalidemokraattien Morgan Johansson uutistoimisto TT:lle tiistaina.

29 prosenttia ruotsalaisvastaajista kertoo viime vuonna tehdyssä kyselyssä, että he tuntevat suurta huolta rikollisuudesta yhteiskunnassa. Vielä vuoden 2014 tutkimuksessa luku oli 19 prosenttia, ja vuonna 2016 vastanneista 25 prosenttia oli tätä mieltä.

Suurta huolta mahdollisesta kimppuun käymisestä tai pahoinpitelystä kokee 23 prosenttia naisista ja 9 prosenttia miehistä.

Ruotsin suurimman oppositiopuolueen, maltillisen kokoomuksen oikeuspoliittinen vastaava Tomas Tobé uskoo, että teema nousee esiin Ruotsissa syyskuun valtiopäivävaalien yhteydessä.

– Valitettavasti meillä (Ruotsissa) on suuria ongelmia rikollisuuden kanssa, joten tästä tulee suuri kysymys vaaleissa, arvioi Tobé STT:lle tiistaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa.

Tobén mukaan Ruotsissa tarvittaisiin edelleen muun muassa poliisin resurssien vahvistamista sekä tiukempia rangaistuksia.

Rikollisuuden varjostamien lähiöiden ongelmiin olisi hänen mielestään pitänyt puuttua jo takavuosina, jolloin myös porvaripuolueet kokoomuksen johdolla olivat vallassa.

– Maksamme nyt hintaa ehkä 10–15 vuotta kestäneestä epäonnistuneesta integraatiopolitiikasta Ruotsissa, sanoi Tobé tiistaina.

Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån tutkimukseen haastateltiin viime vuonna noin 12 000 ihmistä. Suuri osa haastatteluista tehtiin ennen Tukholman terrori-iskua ja seksuaalista häirintää vastustavan #metoo-liikkeen nousua.