Valkeakosken työväenmusiikkiseminaarissa pohdittiin proletaarilaulujen asemaa vanhassa ja uudessa maailmassa

Kuva: Kari Hulkko

Tämän vuoden Työväen Musiikkitapahtumassa  jäi runsaan soitannollisen ja viihteellisen tarjonnan lomassa hyvin aikaa myös hyville keskustelutilaisuuksille. Ihan painavimmasta päästä oli Jylhävaaran vanhassa teollisuuskiinteistössä järjestetty työväenlauluseminaari otsikolla ”Kun laulu ottaa kantaa – Työväenmusiikki eilen ja tänään”.

Seminaarin ”eilen”-osassa ruodittiin monelta kantilta työväenmusiikin alkujuuria. Historiantutkija Sami Suodenjoki käsitteli alustuksessaan sadan vuoden takaista ”hittimusiikkia”, arkkiviisuja, joissa sekä lietsottiin vallankumousta että pilkattiin herroja ja vallanpitäjiä nimeltä.

Musiikintutkija Susanna Välimäen otsikkona oli ”Naiset äänessä – Työväen naiskuorot 1900-luvun alussa”, eikä hänen esityksensä ollut esoteerisesti vain asian harrastajille suunnattu. Välimäen vauhdikas alustus valotti, miten radikaalia toimintaa naiskuoroharrastus viime vuosituhannen vaihteessa oli ja miten nämä kuorot pelkällä läsnäolollaan toivat naisille yhteiskunnallisesti oikeuden ääneen ja kuulluksi tulemiseen. Kun työväenyhdistysten toiminta rakentui paljolti juuri kulttuurin ja musiikin ympärille, pääsivät naiset kuorotoiminnalla paremmin esiin. Esimerkiksi Turussa työväentalon ahkerimpia käyttäjiä oli juuri Turun työväenyhdistyksen naiskuoro, joka on lajissaan maan vanhin kööri – aloitti jo vuonna 1896 vaikka virallisesti perustettiinkin vasta 1907 – ja jatkaa yhä toimintaansa nimellä Föriflikat.

Sibelius-Akatemian musiikintutkija Saijaleena Rantasen aiheena seminaarissa oli amerikansuomalaisen työväenliikkeen musiikkikulttuuri. Hän kertoi muun muassa siitä, miten suomalaissiirtolaisilla oli 1900-luvun alussa voimakkaasti kasvaneessa amerikkalaisessa IWW-ammattiliitossa (Industrial Workers of The World) vahva jalansija, ja kuinka sitä alettiin nimittää ”laulavaksi unioniksi” – kuuluivathan noihin ”tuplajuulaisiin muun muassa sellaiset merkittävät amerikansuomalaiset lauluntekijät kuin Hiski Salomaa ja Arthur Kylander.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt

Valkeakosken työväenmusiikkiseminaarin ”tänään”-osan pohjiksi kävi viime vuonna käynnistetyn kisällilaulukeruun primus motor Tipi Tuovinen valottamassa  seminaariväelle hankkeen tämänhetkistä tilannetta. Keruu on saattanut päivänvaloon muhkeasti jo ainakin 1 500 sodanjälkeisen ajan  kisällilaulua, enimmillään määrä saattaa olla kolmekin tuhatta, lopullinen määrä hahmottuu, kun koko kerätty aineisto saadaan käytyä tarkemmin läpi ja kaikki päällekkäisyydet karsittua kokonaisluvusta.

Päivän päätteeksi pohdiskeltiin paneelikeskustelussa työväenmusiikin luonnetta ja asemaa tämän päivän musiikkikulttuurissa. Susanna Välimäen luotsaamaan keskusteluun osallistuivat lauluntekijät ja  kulttuurissa muutenkin moniaalla vaikuttavat  Jarkko Martikainen, Karri ”Paleface” Miettinen sekä (työväen)musiikin parissa 1970-luvulta lähtien laajalla skaalalla toiminut Tipi Tuovinen.

Martikainen (s. 1970) kertoo työväenmusiikkikulttuurin tulleen hänelle tutuksi jo varhaislapsuudessa, kun isoisä oli vakaumuksellinen kommunisti ja vei myös lapsenlastaan mukaan ”joka ainoalle marssille mielenosoitukseen”. Reijo Frank oli perhetuttuja ja hänenkin lauluihinsa Martikainen kertoi saaneensa kosketusta jo hyvin nuorena.

Karri Miettinen kertoi tiensä työväenlauukulttuuriin kulkeneen anglo-amerikkalaisen hip-hop -kulttuurin kautta, johon hän niksahti jo 1980-luvun puolivälissä. Erityinen vaikuttaja oli rap-suuruus Punblic Enemy, jonka biisit käsittelivät kansalaisoikeusliikkeen historiallisia vaiheita ja muita polttavia yhteiskunnallisia teemoja.

– Se toi mut suomalaisen työväenmusiikin äärelle. Aloin kiinnostua siitä historiallisesta narratiivista, jonka arkkiveisut ja kuplettilaulajat ovat aikoinaan käynnistäneet.

Tipi Tuoviselle taas työväenmusiikin ydintä ovat olleet sisällissodan vankileireillä syntyneet laulut, joihin hän pääsi syvällisesti tutustumaan kootessaan yhdessä Ilpo Saunion kanssa kasaan ensimmäisessä työväenlaulukeruussa 1970-luvulla.

Kun panelisteilta kysyttiin, mistä tänä päivänä on tarpeen laulaa ja mistä nykyhetken proletaarilaulut voisivat ammentaa aiheensa, vastaukset olivat monipolvisia.

– Uudellen pintaan pyrkivän fasismin ja rasismin vastustaminen, kaikenlaisen eriarvoistumisen teemat, luetteli Paleface tärkeimpiä teemoja ja totesi, että nuokin kumpuavat puuttellisesta historian ymmärtämisestä.

– Mun sukupolveltani esimerkiksi jätettiin kouluopetuksessa kokonaan käsittelemättä sisällisotamme jättämät syvät haavat. Tältä jengiltä puuttuu ymmärrys siitä, miten suuri työväenliikkeen vaikutus on ollut siihen, millaisessa hyvinvointivaltiossa me nyt kuitenkin voidaan elää.

Jarkko Martikainen puolestaan korosti, että laulun tärkein tehtävä pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman tarkasti, millaista on olla ihminen.

– Ja minun on omissa lauluissani hyvä keskittyä laulamaan kaikkein alemmista yhteiskuntakerroksista, koska niihin minulla on tuntumaa.

Kun panelisteilta kysyttiin, uskovatko he voivansa vaikuttaa lauluilla tässä ajassa, Martikainen vastasi ehdottoman myöntävästi.

– Kai sen huomaa siitäkin, että minulta on joskus tultu ihan tosissaan tivaamaan, että enkö minä ajattale ollenkaan oikeistolaisia kuulijoitani.

 

 

 

 

”Ei ole oikein leimata työtöntä passiiviseksi, jos todellinen syy on palveluiden puute” – Järjestö: Aktiivimalli uhkaa ajaa työttömät umpikujaan

Kuva: Kari Hulkko
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hyvistä tavoitteista huolimatta työttömyysturvalain aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.

Työttömyysturvalakia ollaan muuttamassa ottamalla käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Aktiivimallissa työttömän etuutta leikataan 4,65 prosenttia, jos hän ei onnistu työllistymään tai pääse työllistymistä edistävään palveluun kolmen kuukauden seurantajaksolla.

Esityksen tavoite on kannustaa myös lyhytaikaiseen työllistymiseen ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo tiedotteessan, että hyvistä tavoitteista huolimatta aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.

Aktiivimalli asettaisi SOSTEn mukaan eri alueilla asuvat eriarvoiseen asemaan ja olisi kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Lisäksi esitys on osin ristiriidassa muun lainsäädäntövalmistelun kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa on samaan lakiin pykälämuutoksia, jotka liittyvät aktiivisen työn haun malliin. Näissä määritelmä riittävästä aktiivisuudesta eroaa aktiivimallin kirjauksista, SOSTE huomauttaa.

– Aktiivimalliesityksessä ei ole harkintavaraa tilanteissa, joissa työpaikkoja ei löydy ja tarvittavia työllistymistä edistäviä palveluita ei ole tarjolla. Työnhakijan aktiivisen työnhaun osalta pykäliin taas esitetään harkinnanvaraa, jolloin työnhakijan voisi työllisyyspalveluiden kanssa sopia muista tavoista edistää omatoimisesti osaamista ja työnhakua. On työttömän oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että uudistusten ehdot ovat näin epäselvät, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas kommentoi.

”Aktiivimalli kohtelee ihmisiä eriarvoisesti asuinpaikan mukaan.”

SOSTEn mukaanktiivimalliesityksessä on piirteitä, jotka johtavat alueelliseen epätasa-arvoon. Työpaikkoja ei ole yhtä paljon tarjolla kaikkialla Suomessa ja TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

– Aktiivimalli kohtelee ihmisiä eriarvoisesti asuinpaikan mukaan. Ei ole oikeudenmukaista leimata työtöntä passiiviseksi, jos todellinen syy on palveluiden puute. Asia on todettu lausuntoyhteenvedossa, mutta sen pohjalta ei ole tehty muutoksia esitykseen. Työllisyyspalveluiden puute ei saa johtaa mekaaniseen sosiaaliturvaleikkuriin, SOSTEn Vertti Kiukas toteaa.

Myös pitkäaikaissairaiden asema uudistuksessa herättää huolta. Erityisen ongelmallinen on niiden työkyvyttömien pitkäaikaissairaiden asema, jotka eivät sairaudestaan huolimatta ole työkyvyttömyyseläkkeen piirissä ja joiden sairaspäivärahakausi on jo käytetty. Tutkimuksissa on arvioitu, että jopa kolmasosa työttömistä on tosiasiassa työkyvyttömiä.

– Aktiivisuusvaatimuksesta tulee luopua, jos hoitava lääkäri pitää aktiivimallissa edellytettyjä toimenpiteitä potilaan terveyden kannalta haitallisina. Hoitavan lääkärin b-lausunnon tulee riittää osoittamaan työkyvyn rajoitteet. Terveydenhuollon ammattilaisen suositteleman hoito-ohjelman noudattaminen tulisi myös hyväksyä aktiivisuudeksi, Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth toteaa.

Keskustelua aiheesta

Italian vauraat alueet Lombardia ja Veneto äänestivät laajemman itsehallinnon puolesta

Italian lippu.

Italiassa vauraat Lombardian ja Veneton alueet äänestivät ylivoimaisesti laajemman itsehallinnon puolesta sunnuntaina käydyissä kansanäänestyksissä. Äänestykset ovat neuvoa-antavia.

Venetossa äänestysaktiivisuus oli varhain maanantaina annetun arvion mukaan 57–61 prosenttia ja Lombardiassa 40.

Venetossa äänestysaktiivisuuden oli ylitettävä 50 prosenttia, jotta tulosta pidetään pätevänä.

Veneton sekä Lombardian aluejohtajien mukaan äänestäneistä yli 90 prosenttia tuki laajempaa itsehallintoa. Tulokset viivästyivät hieman hakkerihyökkäyksen takia.

Lombardian keskuspaikka on Milano ja Veneton Venetsia. Pohjois-Italian Lombardiassa ja Venetossa asuu noin neljännes Italian väestöstä.

Kumpikin alue on Italian valtiontalouden nettomaksajia.

Keskustelua aiheesta

Puolan presidentti Duda saapuu Suomeen Niinistön vieraaksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puolan presidentti Andrzej Duda saapuu tänään valtiovierailulle Suomeen puolisonsa Agata Kornhauser-Dudan kanssa.

Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Sauli Niinistö yhdessä puolisonsa Jenni Haukion kanssa.

Ohjelmaan kuuluvat muun muassa presidenttien kahdenkeskinen keskustelu sekä laajemman kokoonpanon keskustelut.

Aiheina ovat Suomen ja Puolan poliittiset ja taloudelliset suhteet sekä ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset.

Puolan presidentin mukana Suomeen matkustaa yritysvaltuuskunta.

Lumi saattaa saapua etelärannikolle jo ensi yönä

Kuva: Kari Hulkko

Etelärannikolle saattaa sataa lunta jo ensi yönä, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Yön aikana mereltä voi saapua lumikuuroja, mikä voi heikentää ajokeliä.

– Siihen kannattaa varautua, että huomisaamuna voi tässä etelärannikolla olla liukasta, sanoo päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Laakson mukaan kuuroja on odotettavissa erityisesti etelärannikon lounaisosiin, mutta myös itäiseltä Suomenlahdelta voi tulla lunta.

Runsaampia sateita odotetaan viikon puolivälissä. Sadealueen kulkureitti on kuitenkin vielä epävarma. Laakso kertoo, että tällä hetkellä näyttää siltä, että sateet osuisivat Lounais-Suomeen torstaina.

Muuten sää jatkuu viileänä koko maassa. Lämpötilat vaihtelevat nollan molemmin puolin ja vesistöjen äärellä voi tulla heikkoja lumikuuroja.

Viime yö oli tähän mennessä syksyn kylmin. Laakso sanoo, että Enontekiöllä mitattiin 15 astetta pakkasta.

Maan pohjoisosissa on jo paikoin lunta maassa. Enimmillään lunta on noin kymmenen senttiä, Laakso kertoo.

Keskustelua aiheesta

Suomelle nappasi vitossijan eläkevertailussa, Tanska ykkönen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui viidenneksi tänään julkistetussa kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa. Suomi valittiin jo neljättä kertaa maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi, mutta kokonaissijoitus laski yhden sijan.

Melbourne Mercer Global Pension Index on vuosittain koottava kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu, joka toteutettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Vertailuun osallistui 30 maata.

Tanskan eläkejärjestelmä todettiin maailman parhaaksi jo kuudennen kerran peräkkäin. Lähes samaan pistemäärään ylsi Hollanti, kolmanneksi sijoittui Australia.

Suomen sijoitus laski yhden sijan viidenneksi, kun ensimmäistä kertaa vertailuun osallistunut Norja kiilasi edelle. Ruotsi jäi Suomen taakse toistamiseen, mutta erot Pohjoismaisen kolmikon välillä ovat pieniä.

Eläkeuudistus nosti Suomen järjestelmän kestävyyttä vuoden 2016 vertailussa. Pisteitä tämän vuoden vertailussa laskivat maan heikot talousnäkymät, lisääntynyt julkinen velka ja suomalaisten alhainen säästämisinto.

– Global Pension Index on kiinnostava vertailu, koska se huomioi samaan aikaan eläketurvan tason, rahoituksen kestävyyden ja hallinnon hyvyyden. Pohjoismaat pärjäävät hyvin, koska ne keräävät korkeita pisteitä kaikilla osa-alueilla, kertoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Suomea kehotetaan nostamaan minimieläketurvaa, parantamaan ikääntyvien työllisyysastetta ja lisäämään eläkevarojen rahastointia. Myös puolisoiden eläkeoikeuden jakaminen parantaisi Suomen pisteitä.

– Suomen pisteitä on vaikea nostaa. Kun valtio on velkaantunut, ei ole helppoa parantaa vähimmäiseläketurvaa merkittävästi. Ei myöskään ole realistista lisätä rahastointia tilanteessa, jossa halutaan pitää eläkemaksut vakaana, kertoo Kautto.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta