Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan on epätodennäköistä, että lakkohanke menestyy tai edes toteutuu.

Tutkijan mukaan olosuhteet yleislakolle ovat nyt paljon huonommat kuin elokuussa, eikä lakko onnistunut täysin silloinkaan. Ihmisten raivo peukaloidusta presidentinvaalien tuloksesta on syksyn edetessä jonkin verran laantunut samalla kun huoli omasta taloudellisesti tilanteesta on kasvanut.

Nizhnikaun mukaan edellytyksiä lakkoilulle heikentää myös se, että Lukashenka on hankkiutunut eroon tärkeiden suuryritysten alkuperäisten lakkokomiteoiden aktiivisimmista jäsenistä.

Hänen mukaansa yleislakkouhka olikin huonosti harkittu ja kertoo lähinnä Tsihanouskajan tarpeesta ottaa jollain tavalla aloitetta haltuunsa. Samalla oppositiossa on merkkejä orastavasta valtakampailusta, eikä Tsihanouskajan lisäksi juuri kukaan muu ole kannattanut ajatusta yleislakosta, joka voi kääntyä epäonnistuessaan oppositiota itseään vastaan.

Nizhnikau kuvaa Valko-Venäjä asetelmaa pattitilanteeksi, joka ei tyydytä kumpaakaan osapuolta. Lukashenkan hallinto olisi jo odottanut suurten mielenosoitusten tähän mennessä loppuneen, oppositio taas piti Lukashenkan kaatumista ensin vain päivien ja sitten korkeintaan viikkojen kysymyksenä.

– Vieläkin kuulee puhetta, että Lukashenka joutuisi lähtemään muutaman kuukauden kuluttua. Se on toiveajattelua, Nizhnikau sanoo.

Opposition pettymys on siten suurempaa, vaikka vastakkainasettelun kummallakin osapuolella on vaikeuksia löytää keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Esimerkiksi hallinnon uhkauksia kovempien otteiden tai jopa tappavan voiman käytöstä mielenosoittajia vastaan Nizhnikau pitää tyhjänä puheena.

Sitkeästi jatkuvien mielenosoitusten laajuus on Nizhnikaun mukaan ollut hiljalleen hiipumassa, mutta yleinen Lukashenkan hallinnon vastustus ei ole kadonnut mihinkään. Näin ollen mikä tahansa räikeä väkivallanteko voisi toimia sytykkeenä ja saada nykyistäkin suuremmat kansanjoukot uudelleen kaduille, tutkija sanoo.

Tilanne on paradoksaalinen: itsevarmempi Lukashenka haluaa ja näyttää kykenevän pysymään vallankahvassa jopa useiden vuosien ajan, vaikka hänen asemansa on periaatteessa hyvin heikko ja Valko-Venäjä muuttunut peruuttamattomasti.

– Lukashenkalla ei olisi mitään mahdollisuuksia voittoon, jos hän asettuisi ehdolle presidentinvaaleissa viiden vuoden kuluttua. Joka ikinen yhteiskunnan ryhmittymä on häntä vastaan, jopa eläkeläiset, Nizhnikau sanoo.

Lukashenka on itse viestittänyt, ettei aio enää asettua ehdolle, mutta se on pelkkää taktikointia, Nizhnikau sanoo.

Opposition riveissä on ollut havaittavissa rakoilun merkkejä, joka saattaa helpottaa Lukashenkan mahdollisuuksia lyödä kiilaa vastustajiensa välille.

Vajaat pari viikkoa sitten Lukashenka tapasi vankilassa opposition edustajia, ja pöydän ääreen oli istutettu Viktar Babarykan kaltaisten johtohahmojen lisäksi myös vähemmän tunnettuja opposition edustajia.

Heistä osa vapautettiin pian tapaamisen jälkeen.

Nizhnikaun mukaan Lukashenka yrittää saada vapautettuja mukaan vuoropuheluun perustuslain uudistamisesta. Se olisi pelkkää poliittista teatteria, mutta voisi luoda vaikutelman itsevaltaisen johtajan valmiudesta neuvotteluihin. Kotimaassa tätä olisi ehkä vaikea myydä kansalaisille, ellei mukaan saada tunnetumpia nimiä, mutta riittäisikö se kenties joksikin aikaa esimerkiksi EU:lle, Nizhnikau pohtii.

– Lännelle näytettäisiin, että kutsuimme opposition neuvotteluihin, ja nämä tässä suostuivat, Nizhnikau kuvailee hallinnon mahdollisia suunnitelmia.

Näin opposition kärkivaatimus Lukashenkan syrjäyttämisestä painuisi taka-alalle muiden näennäisten uudistuspyrkimysten tieltä.

Nizhnikaun mukaan tilanne Valko-Venäjällä vaikuttaisi jatkuvan lähiajat entisellään eli ratkaisemattomana, mikä on opposition kannalta huolestuttavampaa kuin hallinnon näkökulmasta. Mahdollisten yksittäisten väkivallantekojen lisäksi uusia käänteitä voisivat kenties aiheuttaa suhteiden merkittävät uudelleenjärjestelyt Venäjän kanssa, Valko-Venäjän talouden entistä pahempi romahdus tai vaikka tuhoisaksi riistäytyvä koronaepidemian uusi aalto.

STT–Niilo Simojoki