Valkoinen paperiarkki ja ihosi tuoksu – Holappa-matinea tavoitti yleisön

Kun Pentti Holappa -matinea päättyi Paasitornissa tiistai-iltana, kuultiin ihastuksen huudahduksia. ”Paras runoilta, jossa olen käynyt” sanoi moni niistäkin, joilla on vuosikymmenien kokemus taidetapahtumista.

Holapan runoista oli tosiaankin koottu sujuva ja nautinnollinen tilaisuus. Viipeellä toteutetussa runoilijan 85-vuotisjuhlamatineassa olivat kohdallaan niin tekstien valinta ja esittäminen kuin kokonaisuuden rytmitys.

Runoilijan laajasta tuotannosta valitut yli 30 runoa tekivät tunnelmasta väliin tumman, väliin taas hilpeän kielellisen huumorin ansiosta. Olemisen tuska, menetys ja kuolema olivat läsnä, mutta myös elämän ilot ja nautinnot.

Yhteiskunnallisia huomioita sisältäneistä säkeistä välittyi runoilijan lukeneisuus ja laaja tietomäärä sekä vahva sosiaalinen omatunto. Jotkin toteamukset olivat jopa päivänkohtaisia, kuten ”nuoriso kaipaa jälleen puhdasta kapitalismia”.

Holappa saatetaan mieltää urbaanina runoilijana, mikä hän onkin. Mutta hänellä on myös läheinen suhde luontoon. Kaunis kuvaus syntyy vaikkapa varpusesta pensasaidassa.

Matinean päätösrunot keskittyivät rakkauteen. Niissä toistuivat epätoivo ja turhautuneisuus täyttymättömästä rakkaudesta itseironialla höystettynä. Kaikki aistit juhlivat tai kipuilevat. ”Kärsin poissaolostasi, se etikoittaa viinini.”

Räppiä ja äänirunoa

Runoja esittivät Arvo Ahlroos, Jarmo Heikkinen, Leevi Lehto ja Tuukka Vasama. Jokainen omalla, muista erottuvalla tyylillä. Holapan runot taipuivat yhtä hyvin Heikkisen tutulla, kauniilla äänellään esittämään rauhalliseen lausuntaan kuin Vasaman tangokuninkaan uljautta ja tunteen paloa hehkuneisiin tulkintoihin. Lehto puolestaan räppäsi oman osuutensa näytösluonteisesti. Lauluilmaisukin toimi. Harri Saksala lauloi oman sävellyksensä runoon Syyskuu alkaa.

Salintäysi yleisö näytti nauttivan suuresti musiikin avulla tehdyistä siirtymistä teemasta toiseen. Yrjänä Sauroksen ”äänirunot” aluksi hämmensivät, sitten riemastuttivat.

Tilaisuuden lämmintä tunnelmaa tihensi se, että myöhäiseen ikään ehtinyt runoilija seurasi ohjelmaa paikan päällä intensiivisesti. Hän myös luki itse runonsa Aleksanteri kokoelmasta Savun hajua.

”Tällaista pitää saada lisää”, matinean jälkipuheissa tuumittiin. Olisikohan korkea aika kaivaa Kulttuuridemarit-yhdistys naftaliinista.

Unohdetaan sote – laitetaan tietosuoja ja tietojärjestelmät kuntoon

Valtakunnan tasolla on keskustan ja kokoomuksen kesken on saatu sote-sopu aikaan. Risikko ja Saarikko vakuuttivat uuden hyvän sote- mallin syntyneen. Alkuperäisenä tavoitteena oli erikoissairaanhoidon kasvavien kustannusten hillintä ja asiakaslähtöisyyden ja laadukkaasti hyvän palvelun tarjoaminen kaikille kansalaisille. Näistä tavoitteista ei ole enää keskusteltu vaan keskusta on puhunut maakuntauudistuksesta ja kokoomus yksityisten terveys-bisnes yritysten pääsemisestä markkinoille.

Arjen suurin ongelma koko sote-palveluissa on se, että eri organisaatioiden kesken ei voida luovuttaa tietoja. Potilastietosuojamme on erittäin suuri, millä on haluttu salata ja suojella ihmisten sairaus- ja terveystietoja. Asenne-maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa suuresti. Nykyään ihmiset jakava omia tietojaan sosiaalisessa mediassa täysin estotta, eivätkä ymmärrä miten tietojen kulku laitoksesta toiseen ei onnistu. Siinä välissä on tietosuojalaki!

Koko Sote-uudistuksen olisi voinut tehdä tietosuoja-lakimuutoksena niin, että se mahdollistaa tietojen vaihdon organisaatiosta toiseen. Tällä hetkellä terveydenhuoltoalan ammattilaista ohjaa Terveydenhuoltolaki (2010) ja sosiaalialan ammattilaista ohjaa sosiaalihuoltolaki (2014). Molemmat ovat melko tuoreita lakeja, mutta niitä ei ole yhteen sovitettu. Meiltä puuttuu edelleen sote-laki joka mahdollistaisi yhteisrekisterin yhteisasiakkaista. Tämä tuottaa suuria ongelmia käytännön työnteossa, kun yhdellä asiakkaalla voi olla monta eri kontaktia eri organisaatioihin ja ne kirjataan eri tietojärjestelmiin eikä niitä ole luvitettu keskenään. Nykyiset tietojärjestelmät taipuisivat kyllä tietojen vaihtoon, mutta niitä ei saa nykyisen lain mukaan luovuttaa ilman asiakkaan lupaa. Lain mukaan lupa tulee varmistaa jokaisen hoitokontaktin yhteydessä, mikä asiakkaissa aiheuttaa enemmänkin ärtymystä kuin kuulluksi tulemista. Toisinaan luvan kysyminen saattaa olla haastavaa, jos potilas on huonokuntoinen eikä pysty lupaa antamaan.

Tutkitusti 10 prosenttia paljon palveluita käyttävistä asiakkaista kuluttaa yli 80 prosenttia sote-kustannuksista. Suomen hallituksen esittämällä sote-mallilla tätä asiaa ei korjata vaan kustannukset tulevat nousemaan. Asiantuntijat ovat aivan kauhuissaan entisestään pirstoutuvasta palvelutarjonnasta ja tiedon kulun turvaamisesta eri organisaatioiden välillä. Jos tietojen vaihto on nyt ongelma, millainen kaaos siitä syntyykään yksityisten yritysten hyvin erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Yksityisten lääkäriasemien nykyiset tietojärjestelmät palvelevat vain vastaanotto-toimintaa, eivätkä ole yhteensopivia muiden toimijoiden tietojärjestelmien kanssa.

Toivon hartaasti, että eduskunnassa lakiesitystä arvioitaessa tunnustetaan nykyinen sote-lakiesitys poliittiseksi terveysmarkkinoiden avaukseksi yksityisille – käytännössä kansainvälisille terveys-jättiyrityksille. Esitys ei pureudu käytännön ongelmiin vaan lisää niitä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Turkin toimet eivät miellytä – EU pohtii lähentymisrahojen leikkausta

Kuva: Lehtikuva
EU-maiden huippukokous on ollut koolla loppuviikon Brysselissä.

EU-maat harkitsevat Turkin lähentymisrahojen leikkaamista tai kohdentamista uudelleen, koska jäsenyysneuvottelut eivät etene. EU-johtajat puivat torstain huippukokouksessa pitkään Turkin heikentynyttä sananvapaus- ja oikeusvaltiotilannetta.

EU-maat sopivat, että ne pyytävät komissiota selvittämään mahdollisuuksia rahojen leikkaamiseen.

Rahojen leikkaamisella viestitään, ettei EU hyväksy Turkin hallinnon toimia epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan EU-maiden yhteinen näkemys oli, että neuvotteluyhteys Turkkiin täytyy pitää auki, eikä jäsenyysneuvotteluita jäädytetä.

– Yhteinen tulkinta on, että neuvotteluita kannattaa jatkaa. Mutta kyllä teksti selvästi kovenee, Sipilä sanoi.

Myös Suomi on hänen mukaansa valmis harkitsemaan lähentymisrahojen leikkaamista tai kohdentamista uudelleen. Esillä on esimerkiksi ollut, että rahoja ohjattaisiin kansalaisjärjestöille.

Käytännössä jäsenyysneuvottelut ovat olleet katkolla jo pitkään, eikä uusia neuvotteluja ole avattu, koska Turkki on liukunut yhä kauemmas jäsenyyden ehdoista.

AFP:n mukaan yli 50 000 ihmistä on pidätetty vallankaappausyrityksen jälkeen.

STT–ANNIINA LUOTONEN

1,5 miljoonaa ihmistä elää kirkon ulkopuolella – 600 000 käyttänyt eroamiseen nettipalvelua

Kuva: Jari Soini

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

AVAINSANAT

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta