”Vallanhalua, peliä, taitamattomuutta vai sekoilua?” – SDP:n puoluesihteeri oudoksuu Sipilän kabinetin omahyväistä tiedotuslinjaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on asettanut sote- ja maakuntauudistukselle aikatauluja, joissa se ei ole pysynyt.

Vielä Kiinassa pääministeri vakuutti, että kotimaan sote-juna puuskuttaa pääteasemalla sovitulla raiteella ja pysyy aikataulussa. Sivuille vilkuilematta.

Hallitus yritti epätoivon vimmalla pitää kiinni aiemmasta suunnitelmastaan, keskiviikkoon saakka.

Eilen oli toinen ääni kellossa. Pääministerin ties monesko info kertoi sen, että hallituskin lopulta nöyrtyy tosiasioiden edessä.

Pikkufiilauksilla ei sittenkään selvitä. Hallitus päätti lykätä maakuntavaalit tammikuulta 2018 ensi vuoden syksylle sekä sote- ja maakuntauudistuksen alkamaan vuotta aiemmin päätettyä myöhemmin, vuonna 2020.

Suurimman oppositiopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin (sd.) mukaan hallitus teki näissä oloissa välttämättömän ratkaisun.

Samalla hän huomautti, ettei vaalien ajankohta ole vakiintuneiden demokratian pelisääntöjen mukaan vain hallituksen ilmoitusasia.

Lindtmanin mukaan hallituksen onkin välittömästi kutsuttava puolueet koolle neuvottelemaan yhdessä vaalien ajankohdasta.

Myös entinen korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos, ministeri Lauri Tarasti on julkisuudessa antanut tukea oppositiopuolueiden kritiikille siitä, etteivät maakuntavaalit ole pelkkä hallituksen yksipuolinen ilmoitusasia.

– Tämä oli hallituksen poliittinen ilmoitus, mutta eduskunta päättää, mikä se päivämäärä on, Tarasti sanoi Uutissuomalaiselle (6.7.).

”Huvittavaa tässä on se, että näillä, jotka puhuvat prosesseista ja piirtävät kakkaroita, kaikki ei tunnu olevan hallussa.”

Demokraatti tavoitti tänään SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin. Hän on pureskellut yön yli eilisen Sipilä-infon sisältöä.

– Kummallista on tämä meininki. Ei ollut oikeusministeriön vaaliosastoa eikä vaalijohtajaakaan informoitu siitä, mitä aiotaan tehdä, Rönnholm toteaa aluksi.

Sinänsä hän ei pidä tätä uutisena, koska hallitus ei ole niin toiminut aiemminkaan muiden muutosten kohdalla.

– Sikäli tästä alkaa muodostua toimintatapa.

– En osaa sanoa, johtuuko se siitä, että ollaan niin sanotusti vallantäyteisiä tai -haluisia – siis pelataan jotain pelejä? Vai onko se yksinkertaisesti vaan taitamattomuutta ja sekoilua näiden prosessien osalta? Oli kumpaa tahansa, peliä vai sekoilua, niin eihän se tietysti hyvältä näytä, oli kummin päin vaan.

Rönnholmin mukaan ulkopuolisena näyttää siltä, ettei ole mitään isoa suunnitelmaa. Kaikki vaan tapahtuu, ja asiat ovat sitten koko ajan asianomaisten sylissä, hän kuvaa.

– Ei se kauheasti luottamusta herätä.

Eilisen tärkein informaatio oli, että hallitukselle on käynyt selväksi, ettei maakuntavaaleja ole runnottavissa presidentinvaalien yhteyteen.

– Heillekin on yksinkertaisesti käynyt selväksi, että se on vaan mahdotonta, sanoo Rönnholm.

Kysyttäessä yleisarvosanaa hallituksen päätöksenteosta ja tiedottamisesta sote/maakuntavaaliprosessissa Rönnholm ei pitkään vastausta mieti:

– Ollaan jo heinäkuussa, joten kouluarvosanoja ei enää jaeta, mutta luokatonhan se on.

– Huvittavaa tässä on se, että näillä, jotka puhuvat prosesseista ja piirtävät kakkaroita, kaikki ei tunnu olevan hallussa.

”Käytännössä ollaan koko ajan vaaleissa.”

Niputetaan vaaleja yhteen tai ei, näköpiirissä on joka tapauksessa melkoinen vaaliputki vuosina 2018-2019. Käytännössä ollaan vaaleissa koko ajan.

Puolueet tekevät sen mitä täytyy, mutta erityisesti vaalityöhön osallistuville vapaaehtoisille ihmisille se tietää kovaa urakkaa.

– Budjetit ja työntekijäresurssit, mitkä meillä ja muilla puolueilla on, muodostavat vain pienen osan. Suurin osa vaalitöistä tehdään kuitenkin ehdokkaiden ja tukiryhmien, kunnallisjärjestöjen ja paikallisosastojen toimesta, muistuttaa Rönnholm.

Kuinka he tulevat jaksamaan? Miten motivoivaa on osallistuminen vaaleista toiseen? Tätä puoluesihteeri pohtii.

Loppujen lopuksi on kyse aika pienestä porukasta, joka yhteiskunnassa tämän tyyppiseen toimintaan osallistuu.

Samat ihmiset ahertavat vaaleista toiseen. Nuo demokratian hiljaiset sankarit.

Siteeraus ja linkki Lauri Tarastin haastatteluun Uutissuomalaisen jutussa lisätty pe klo 10.40.

Prinsessa Victorialla ja Feldt-Rannalla lämmin kohtaaminen: ”Kiitos kun pidit puoliani”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruotsin parlamentissa, Sveriges Riksdagenissa on tänään juhlittu Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Suomen eduskunta osallistuu juhlallisuuksiin puhemiehen valtuuskunnan vierailulla. Juhlallisuuksiin osallistuu myös Suomen eduskunnan Ruotsi-ystävyysryhmä, jonka jäsenet tapaavat kollegoitaan päivän aikana Riksdagenissa. 

Eduskunnan Ruotsi-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) osallistui juhlaseminaarissa keskusteluun Ruotsin ja Suomen keskinäisistä suhteista muun muassa demokratiakysymyksissä sekä kulttuuri-, kieli-, koulutus- ja kotouttamiskysymyksissä. 

Feldt-Ranta tapasi keskiviikkona juhlallisuuksissa myös prinsessa Victorian. Prinsessa kiitti suomalaiskansanedustajaa siitä, että tämä puolusti, kun ruotsalainen kollega halusi poistaa monarkian.

Umpisolmut vaivaavat EU:nkin päätöksentekoa – Tusk ehdottaa huipputapaamisia useammin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Brysselin EU-huippukokouksessa toistuu jälleen torstaina ja perjantaina sama tuttu kaava.

Jokainen EU-johtaja marssii kameroiden räiskeessä kokoussaliin, jonne ei päästetä sihteeristön lisäksi ketään muita. Kaikkein korkeimmatkin virkamiehet istuvat viereisessä salissa odottaen sihteeristön heille tuomia tiedonmurusia.

Suomen Juha Sipilä, Saksan Angela Merkel ja Kreikan Aleksis Tsipras kollegoineen tuntevat jo toisensa, sillä tapaahan ryhmä useita kertoja vuodessa.

Tätä ryhmädynamiikkaa halutaan nyt käyttää hyväksi, jotta EU-maat saisivat avattua kaikkein tiukimpia umpisolmuja.

EU-huippukokouksia johtava Donald Tusk (kuvassa) aikoo ehdottaa EU-johtajille perjantaina, että huipputapaamisia järjestettäisiin nykyistä useammin, jotta poliittisesti kaikkein herkimpiä asioita saadaan avattua.

Johtajien pöydälle nostettaisiin sellaisia uudistuksia ja asioita, jotka ovat juuttuneet ministerineuvostoissa tai jotka muutoin tarvitsevat sysäystä.

Yhtenäisyydestä ei saa tulla tekosyy pysähtyneisyydelle.

Umpisolmuista tiukin on tällä hetkellä maahanmuutto, mutta talous- ja rahaliiton uudistaminen on heti seuraavana listalla.

Kokousten lisääminen on tapa edetä vilkkaana käytävässä EU:n tulevaisuuskeskustelussa. Korkean EU-virkamiehen mukaan on selvää, että hetki on otollinen uusille ideoille, ja asialistalle voidaan nostaa helpommin asioita, jotka tiedetään jo ennakolta vaikeiksi.

– Yhtenäisyydestä ei saa tulla tekosyy pysähtyneisyydelle, mutta toisaalta kunnianhimo ei voi johtaa jakautumiseen, Tusk tasapainotteli kutsukirjeessään EU-johtajille.

Lokakuun huippukokous olisi voinut olla paikka, jossa EU-johtajat päättävät brexit-neuvotteluiden etenemisestä.

EU27:n mielestä neuvottelut eivät kuitenkaan ole edenneet riittävästi. Neuvotteluita tulevasta suhteesta ei siksi aloiteta, vaikka Britannia näin toivoo. Seuraava mittauspiste on joulukuun huippukokouksessa.

Käden ojennuksena Britannialle voidaan silti pitää sitä, että EU-maat ryhtyvät valmistelemaan komission neuvottelumandaattia toista vaihetta varten.

Lisäriesaa tulee siitä, että torstaina ja perjantaina Brysselissä järjestettävä EU-huippukokous on päätetty siirtää viime hetkellä toiseen rakennukseen.

EU-korttelissa sijaitseva Europa-rakennus tyhjennettiin tänään toistamiseen keittiön ilmanvaihdon ongelmien takia. Työntekijöiden kerrotaan reagoineen haitallisiin kaasuihin.

Rakennus evakuoitiin viimeksi perjantaina samasta syystä.

Kokouksen ohjelma ja aikataulu pysyvät neuvoston mukaan ennallaan. EU-johtajat kokoontuvat viereisessä Justus Lipsius -rakennuksessa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Jaakonsaari kysyy: Mikä on oikeasti uskonnonvapauden laita Venäjällä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kysyi EU-komissiolta, mikä on uskonnonvapauden ja rauhanomaisten uskonnollisen yhteisöjen asema Venäjällä.

Hän muistuttaa, että Venäjän lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden kaikille kansalaisille.

– Tästä huolimatta Venäjän korkein oikeus hyväksyi huhtikuussa vaatimuksen, jonka mukaan Jehovan todistajat tulisi julistaa ääriliikehdinnäksi sekä yhteisön toiminta kieltää ja lakkauttaa.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi vastauksessaan, että EU on sitoutunut edistämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kaikille kaikkialla kuuluvana oikeutena tasa-arvon, syrjimättömyyden ja yleismaailmallisuuden periaatteiden mukaisesti.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistamien häirintä ja vainoaminen?

Mogherinin mukaan EU seuraa tiiviisti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä. Hän on ottanut asian sekä eräitä muita ihmisoikeuskysymyksiä esille tapaamisessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Moskovassa huhtikuun lopulla.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistajien häirintä ja vainoaminen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvässä neuvostossa 30. maaliskuuta, 27. huhtikuuta ja 20. heinäkuuta 2017 sekä Euroopan neuvoston ministerineuvostossa 5. huhtikuuta 2017.

EU aikoo edelleenkin kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan siitä, että Jehovan todistajat kuten kaikki muutkin uskonnolliset ryhmät voivat rauhassa kokoontua eikä niitä häiritä. Niille on taattu tämä oikeus Venäjän federaation perustuslaissa. Lisäksi Venäjä on antanut asiasta kansainvälisiä sitoumuksia ja hyväksynyt kansainväliset ihmisoikeusnormit.

”Hän ei ollut perillä asioista” – Orpo kuittasi keskustan edustajan ryöpytyksen omituisina väitteinä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Keskustan ja kokoomuksen sote-välit voivat kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan olla neuvottelupöydässä välillä hieman jännittyneet.

– Mutta ratkaisut on kyllä haettu hyvässä hengessä. Tahtoa ratkaisujen löytymiseen on ollut, hän toteaa.

Orpon mielestä kokoomus on tehnyt erittäin ison työn ollessaan mukana rakentamassa yhteistä sote-ratkaisua.

– Olemme kulkeneet pitkän polun. Nyt lopussa hermon täytyy vain kerta kaikkiaan kestää. Olemme lähellä maalia ja meillä on tulossa hyvä lainsäädäntökokonaisuus.

– Täällä eduskunnassa odottaa muut sote-lait sekä maakuntalaki. Haluamme vielä toteuttaa tämän valinnanvapauslain, niin, että se on osa toimivaa kokonaisuutta. Olemme lähellä ja se on meille tärkeintä, jotta saadaan tämä vuosia vatvottu asia maaliin.

Liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä.

Sote-keskustelu on käynyt vilkkaana viimeisten päivien aikana. Kokoomuksen on kerrottu löytäneen viime viikkojen aikana uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Puolue on ajanut voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät. Asiantuntijoiden mielestä kokoomuksen esityksessä on nähtävissä paljon vaaroja.

Keskustelu kokoomuksen ja keskustan väleistä ryöpsähti aikaisemmin tänään oikein kunnolla, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) haukkui Facebookissa kokoomuksen yhteistyökykyä.

– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään. En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt.

Orpo toteaa Demokraatille, ettei lähtökohtaisesti halua kommentoida Heikkisen väitteisiin yhtään mitään.

– Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt. Hän esitti omituisia väitteitä, Orpo kuittasi

Orpon mukaan liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä siitä mitä kokoomus on halunnut asiakasseteleistä. Puolue on halunnut asiakasseteleitä hänen mukaansa soveltuviin osiin.

– Eli siellä missä erikoissairaanhoidon tasolla on järkevää voidaan asiakasseteleitä käyttää. Kokoomuksella ei ole ikinä ole ollut sellaista tarkoitusta, että siitä tulisi vapaa temmellyskenttä.

Tarkemmin Orpo ei määritellyt, mitkä kaikki erikoissariaanhoidon toimijat voidaan tulevassa lakiesityksessä laskea kuuluvan soveltuviin osiin.

Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen.

Ilta-Sanomissa puolestaan ehdittiin jo kirjoittaa näkökulma, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Orpo toteaa, ettei hän halua kauheasti arvioida muiden tekemisiä.

– Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen ja hallitusohjelman noudattamiseen ja sote-ratkaisun löytämiseen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiisti suoranaiset kumppanuustunnustelut Demokraatille.

– Jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne totesi.

Rinne kuitenkin myönsi, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

 

Kansanedustaja ärähtää: ”Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

”Toivon, että esitutkintamateriaali julkaistaan, ainakin kuulusteluiden osalta. Syytetyt saisivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä julkisuuteen. Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”, kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (sin) Rovaniemeltä sanoo Kittilän kohutapauksesta.

Kittilässä on haastettu 27 ihmistä rikosoikeudenkäyntiin, jossa heitä syytetään eriasteisista työ- ja virkarikoksista. Syytteiden taustalla on neljä vuotta sitten alkanut tapahtumien vyyhti.

Kaikki alkoi, kun Kittilän silloisen kunnanjohtajan irtisanomisprosessi käynnistyi.

Kittilässä on käynnissä monimutkainen rikostukinta, jossa kuntapoliitikkojen lisäksi tutkinnan kohteena on myös entistä kunnan johtoa.

”Nämä asiat olisi syytä käsitellä samaan aikaan ensi keväänä”, Torvinen toivoo.

Keskustelua aiheesta