”Vallankumous avoimuudessa” – SP:n Liikanen: Sorsan mainitsema helmasynti on historiaa

Kuva: Kari Hulkko
Erkki Liikasen mukaan keskuspankkien avoimuudessa on tapahtunut suorastaan vallankumouksellinen muutos.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen katsoo, että keskuspankkien avoimuudessa on tapahtunut ”vallankumouksellinen muutos” verrattuna 1980-luvun puoliväliin, jolloin pääministeri Kalevi Sorsa vielä piti salaperäisyyttä keskuspankkien helmasyntinä kaikkialla.

Liikanen käsitteli asiaa joulukuussa tilaisuudessa ”Kalevi Sorsa ja Suomen Pankki”, jossa alustivat myös valtiovarainministeriössä ja työministeriössä virkauran tehnyt Pertti Sorsa sekä SDP:n entinen puoluesihteeri Ulpu Iivari.

Kalevi Sorsa säätiö on nyt koonnut esitykset julkaisuksi Impulsseja-sarjaan.

Rahapolitiikan ennakoivasta viestinnästä on Liikasen mukaan tullut aivan yhtä tärkeä politiikkaväline kuin korkopäätöksistä – samalla kun keskuspankkien on oltava tilivelvollisia demokraattisille elimille.

Avoimuutta pidetäänkin nykyään ”suorastaan hyvän keskuspankkitoiminnan välttämättömänä kulmakivenä”.

Liikanen käy läpi myös vuoden 1978 ristiriitaa keskuspankin ja hallituksen välillä, joka sai pääministeri Sorsan ärähtämään:

– Suomi kasvattaa povellaan kaksipäisen talouspolitiikan käärmettä.

Vakauteen tähdänneen talouspolitiikan haaksirikko koettiin sitten 1990-luvun alussa, kun edes Kalevi Sorsan arvovalta ei riittänyt viemään läpi kustannustasoa alentavaa yhteiskuntasopimusta ja ajauduttiin devalvaatioihin.

Pertti Sorsa puolestaan arvioi, että veljensä Kalevin talouspolitiikassa oli keskeistä pyrkimys vakauteen. Se tuotti pitkään hyviä tuloksia: suomalainen kansankoti vaurastui ja ehostui sekä taloudellisesti että sosiaalisesti.

Pertti Sorsa kuvaa myös SDP:n ja keskustapuolueen välienselvittelyä devalvaatio- ja valtapolitiikasta vuonna 1986, mikä johti punamultayhteistyön katkeamiseen.

Vakauteen tähdänneen talouspolitiikan haaksirikko koettiin sitten 1990-luvun alussa, kun edes Kalevi Sorsan arvovalta ei riittänyt viemään läpi kustannustasoa alentavaa yhteiskuntasopimusta ja ajauduttiin devalvaatioihin.

Ulpu Iivari muistuttaa, kuinka Kalevi Sorsa hahmotteli maailmantalouden keskinäisriippuvuuksia ranskalaisille tovereilleen Pariisissa jo 1983:

– Ennen oli mahdollista nostaa itsensä tukasta talouspoliittisesta suonsilmästä. Nyt se on mahdotonta.

Ajatuspaja Kalevi Sorsa säätiö on koonnut esitelmät yhteen ja julkaissut ne Impulsseja-sarjassaan. Julkaisu on ladattavissa säätiön nettisivuilta www.sorsafoundation.fi.

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

Kuva: thinstock

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.

”Jos nimi noteerataan, on tehnyt hyvää työtä” – Orpo huhuista Kataisen ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa Jean-Claude Juncker ja Jyrki Katainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, ettei hänellä ei ole tietoa siitä, että EU-komission puheenjohtaja olisi vaihtumassa kesken kauden. Kansainvälisessä lehdistössä on jälleen nostettu Jyrki Kataisen nimi esille veikkailuissa komission uudesta puheenjohtajasta.

Orpo kertoo nähneensä uutisotsikon, mutta muutoin hän ei ole siitä tietoinen eikä ole keskustellut asiasta Kataisen kanssa.

Komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei aio asettua ehdolle enää uudelle kaudelle. Italialaislehti La Repubblica arvioi maanantaina, että Juncker saattaisi väistyä paikalta jo lähiaikoina.

– Ainahan huhuja pyörii. Näin jonkin uutisotsikon, mutta en ole muuten tietoinen, Orpo sanoi suomalaistoimittajille ennen euroryhmän kokousta Brysselissä.

Nimen nouseminen esiin on hänestä merkki hyvin tehdystä työstä.

– Jos Kataisen nimi noteerataan, on hän varmasti tehnyt hyvää työtä.

Kataisen nousu veikkailuihin on luonnollista, sillä hän on komission varapuheenjohtaja ja samasta EPP-puolueesta kuin Juncker. Komission tiedottaja kiisti jälleen maanantaina, että Juncker olisi väistymässä kesken kauden.

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.

Kuntavaaleihin liikenee yhteensä 3 miljoonaa euroa – Vaaliruuhka pienentää puolueiden budjetteja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskuntapuolueet käyttävät kuntavaaleihin vähemmän rahaa kuin edellisellä kerralla vuonna 2012. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta neljä kertoo pudottavansa selkeästi vaalibudjettiaan. Kolme puoluetta aikoo käyttää vaalikampanjaansa suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Puolueet kertovat käyttävänsä kuntavaaleihin yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Edellisissä kuntavaaleissa puolueet käyttivät noin 3,8 miljoonaa euroa. Eniten rahankäyttöään hillitsevät kokoomus ja SDP, jotka sanovat käyttävänsä 350 000–400 000 euroa viime kertaa vähemmän.

Puolueet perustelevat vaalibudjettiensa kutistumista pääasiassa pienentyneellä puoluetuella ja vaaliruuhkalla. Puoluetuki on pudonnut vuonna 2012 jaetusta noin 34 miljoonasta eurosta tämän vuoden alle 30 miljoonaan.

– Kun on useat vaalit tulossa lyhyen ajan sisään, resursseja on jaettava, jotta ne riittävät kaikkiin vaaleihin, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

Huhtikuun kuntavaalit aloittavat reilun kahden vuoden putken, jolloin järjestetään yhteensä viidet vaalit.

Vihreät nostaa budjettinsa vuoden 2008 kuntavaalien tasolle noin 450 000 euroon. Vuonna 2012 puolue käytti vain noin 125 000 euroa, koska edellisvuoden vaalitappio eduskuntavaaleissa oli leikannut puolueen rahoitusta.

– Vuoden 2008 jälkeen puoluetukea on useasti leikattu, minkä vuoksi puolueiden rahoitus on tänään selvästi pienempi kuin tuolloin. Pidämme tulevia kuntavaaleja niin tärkeinä, että olemme halunneet sen satsauksen tehdä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Puhe kulujen jatkuvasta kasvusta on ihan puppupuhetta.

Suuri osa puolueista sanoo käyttävänsä sosiaaliseen mediaan ja verkkomainontaan enemmän rahaa ja resursseja kuin aiemmin. Puoluesihteereiden mukaan lehdistä ja muusta perinteisessä mediasta mainoksia taas ostetaan edelliskertaa vähemmän.

Puolueiden käyttämät rahat ovat puoluetuen lisäksi peräisin jäsenmaksuista, yksityishenkilöiden lahjoituksista sekä varainhankinnasta.

Puolueiden käyttämät rahat ovat vain pieni osa kuntavaalien kampanjakuluista. Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta vaalirahoitusta tutkinut Tomi Venho arvioi, että vuoden 2012 kuntavaaleissa kampanjoihin käytettiin yhteensä 32 miljoonaa euroa, josta ehdokkaiden osuus oli 15 miljoonaa euroa. Puolueiden kunnallisjärjestöt käyttivät Venhon arvion mukaan 11 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa summaa on vaikea laskea.

– Kunnallisjärjestöjen tietoja ei saa mistään, kun ei ole julkista asiakirjalähdettä, josta niitä voisi ryhtyä kokoamaan, Venho kritisoi.

Pidemmällä aikavälillä kuntavaalien rahankäyttöä ei Venhon mukaan ole kukaan tutkinut tai laskenut.

– Kyllä vaalikuluilla jonkinlainen pitkän aikavälin kasvutrendi on, mutta puhe kulujen jatkuvasta kasvusta ja kasvun kiihtymisestä on ihan puppupuhetta. Esimerkiksi taloustilanne on aivan varmasti vaikuttanut.

Vaalirahan merkitys on Venhon mukaan kuntavaaleissa ehdokkaan kannalta selkeästi pienempi kuin muissa vaaleissa. Suurimmissa kaupungeissa valtuutetuiksi valitut käyttivät vuonna 2012 keskimäärin tuhansia euroja, pienemmissä kunnissa suurelle osalle valtuutetuista riitti satasten vaalibudjetti.

STT–MIKKO ISOTALO, SUSANNA JÄÄSKELÄINEN

Insinööriliitto kiirehtii myös neuvotteluja: ”Testaa työnantajapuolen halukkuutta sopia”

Kuva: huntstock

Akavalainen Insinööriliitto yhtyy niihin ammattiliittoihin, jotka kiirehtivät neuvottelujen aloittamista jo keväällä keskusjärjestösopimuksista.

– Elinkeinoelämän keskusliiton päätös luopua sopimuksista ei ainakaan helpota syksyn työmarkkinakierrosta. Niiden sisältämät asiat on syytä sopia nopeasti pois alta kevään aikana, puheenjohtaja Samu Salo perustelee

EK:n irtisanomia keskusjärjestösopimuksia on kaikkiaan noin kaksikymmentä. Osa niiden sisältämistä asioista on neuvoteltava ja kirjattava työehtosopimuksiin niiltä osin, kun työehtosopimuksissa on viittauksia kyseisiin keskusjärjestösopimuksiin.

– Tilanne tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden testata työnantajapuolen halukkuutta sopia asioista, mitä se on pitkin matkaa moneen kertaan korostanut. Samalla voimme päivittää ja parantaa keskusjärjestösopimusten sisältöä, Salo toteaa.

Asiat on syytä sopia nopeasti pois alta kevään aikana.

Hän muistuttaa, että sopimusten irtisanominen vaikuttaa etenkin työehtosopimuksettomilla aloilla työskenteleviin Insinööriliiton jäseniin. Keskusjärjestösopimusten irtisanomisen jälkeen he eivät ole enää yhdenkään työmarkkinasopimuksen piirissä.

– Sopimuksettomille aloille tavoitellaan työehtosopimuksia. Niiden toistaiseksi puuttuessa näille aloille on syytä saada vähintäänkin jonkinlaiset perussopimukset, joihin kirjattaisiin keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat, Salo sanoo.

Insinööriliiton päätös neuvottelujen aloittamisen kiirehtimisestä on samansisältöinen kuin mitä Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro ovat tehneet aiemmin.

Insinööriliittoon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä.