Politiikka

”Vallankumous avoimuudessa” – SP:n Liikanen: Sorsan mainitsema helmasynti on historiaa

Kari Hulkko
Erkki Liikasen mukaan keskuspankkien avoimuudessa on tapahtunut suorastaan vallankumouksellinen muutos.
Kari Hulkko
Erkki Liikasen mukaan keskuspankkien avoimuudessa on tapahtunut suorastaan vallankumouksellinen muutos.
Kari Hulkko
Erkki Liikasen mukaan keskuspankkien avoimuudessa on tapahtunut suorastaan vallankumouksellinen muutos.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen katsoo, että keskuspankkien avoimuudessa on tapahtunut ”vallankumouksellinen muutos” verrattuna 1980-luvun puoliväliin, jolloin pääministeri Kalevi Sorsa vielä piti salaperäisyyttä keskuspankkien helmasyntinä kaikkialla.

Liikanen käsitteli asiaa joulukuussa tilaisuudessa ”Kalevi Sorsa ja Suomen Pankki”, jossa alustivat myös valtiovarainministeriössä ja työministeriössä virkauran tehnyt Pertti Sorsa sekä SDP:n entinen puoluesihteeri Ulpu Iivari.

Kalevi Sorsa säätiö on nyt koonnut esitykset julkaisuksi Impulsseja-sarjaan.

Rahapolitiikan ennakoivasta viestinnästä on Liikasen mukaan tullut aivan yhtä tärkeä politiikkaväline kuin korkopäätöksistä – samalla kun keskuspankkien on oltava tilivelvollisia demokraattisille elimille.

Avoimuutta pidetäänkin nykyään ”suorastaan hyvän keskuspankkitoiminnan välttämättömänä kulmakivenä”.

Liikanen käy läpi myös vuoden 1978 ristiriitaa keskuspankin ja hallituksen välillä, joka sai pääministeri Sorsan ärähtämään:

– Suomi kasvattaa povellaan kaksipäisen talouspolitiikan käärmettä.

Vakauteen tähdänneen talouspolitiikan haaksirikko koettiin sitten 1990-luvun alussa, kun edes Kalevi Sorsan arvovalta ei riittänyt viemään läpi kustannustasoa alentavaa yhteiskuntasopimusta ja ajauduttiin devalvaatioihin.

Pertti Sorsa puolestaan arvioi, että veljensä Kalevin talouspolitiikassa oli keskeistä pyrkimys vakauteen. Se tuotti pitkään hyviä tuloksia: suomalainen kansankoti vaurastui ja ehostui sekä taloudellisesti että sosiaalisesti.

Pertti Sorsa kuvaa myös SDP:n ja keskustapuolueen välienselvittelyä devalvaatio- ja valtapolitiikasta vuonna 1986, mikä johti punamultayhteistyön katkeamiseen.

Vakauteen tähdänneen talouspolitiikan haaksirikko koettiin sitten 1990-luvun alussa, kun edes Kalevi Sorsan arvovalta ei riittänyt viemään läpi kustannustasoa alentavaa yhteiskuntasopimusta ja ajauduttiin devalvaatioihin.

Ulpu Iivari muistuttaa, kuinka Kalevi Sorsa hahmotteli maailmantalouden keskinäisriippuvuuksia ranskalaisille tovereilleen Pariisissa jo 1983:

– Ennen oli mahdollista nostaa itsensä tukasta talouspoliittisesta suonsilmästä. Nyt se on mahdotonta.

Ajatuspaja Kalevi Sorsa säätiö on koonnut esitelmät yhteen ja julkaissut ne Impulsseja-sarjassaan. Julkaisu on ladattavissa säätiön nettisivuilta www.sorsafoundation.fi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat