”Valmisteluun on liittynyt kummallisia piirteitä” – Lindtman selvitti medialle välikysymyksen taustat

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
RKP:n Thomas Blomqvist (vas.), vihreiden Jyrki Kasvi, vasemmistoliiton Li Andersson, SDP:n Harry Wallin, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n Antti Lindtman, perussuomalaisten Leena Meri ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen oppositiopuolueiden tiedotustilaisuudessa Helsingin päärautatieasemalla 27. syyskuuta 2017. Oppositio jätti yhteisen välikysymyksen raideliikenteestä ja omistajaohjauksesta.

Koko oppositio jätti tänään välikysymyksen raideliikenteen tulevaisuudesta ja hallituksen harjoittamasta omistajaohjauksesta.

– Vaikka tämänhetkinen oppositio edustaa ajatusmaailmaltaan kirjavaa joukkoa, meitä yhdistää yksi yhteinen huoli. Se on malli, jolla hallitus ajaa nyt raideliikenteen kilpailuttamista. Meidän näkökulmasta näyttää siltä, että haitat ovat varmoja ja hyödyt ovat ilmassa, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) sanoi tänään Helsingin rautatieasemalla, jossa välikysymystä esiteltiin.

Lindtmanin mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriltä (kesk.) ei ole saatu selkeitä vastauksia siihen, miten kaavailtu malli hyödyttää asiakkaita ja veronmaksajia.

– Niitä ei kuulunut, joten meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä yhteinen välikysymys. Kun hallitus on sanonut, että heidän ajamaa mallia ei eduskuntaan tuoda, tämä on oppositiolle käytännössä ainut mahdollisuus saada asia avoimesti keskusteluun.

”Ei lisää yhtään junatarjontaa.”

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Harry Wallin (sd.). Hän on eläkkeellä oleva veturimies. Hän ollut töissä myös VR:n pääkonttorilla suunnittelemassa 2 000 veturinkuljettajalle työvuorot ja sekä samalla kaluston kiertoa.

Wallin muistuttaa, että liikenneverkot ovat kansalaisille äärimmäisen tärkeitä. Joukkoliikenteellä on myös tärkeä osuus ilmastopäästöjen rajoittamisessa.

Bernerin henkilöliikenteen kilpailuttamisen mallissa VR pilkottaisiin neljään yhtiöön. Yksi niistä olisi kalusteyhtiö. Wallin huomauttaa, että lisätarjontaa raiteille ei kuitenkaan tulisi, koska ajettaisiin nykyisellä kalustolla ja junavuoroilla. Syntyisi vain alueellisia monopoleja. Tehokkuus häviäisi.

– Emme me vastusta kilpailua. On terveellistä ja hyvää, että kilpailua tulee. Rautateillähän on jo tavaraliikenne vapaassa kilpailussa, mutta … kun kalusteyhtiö perustetaan, sen jälkeen kalusto on kaikkien käytössä. Se ei lisää yhtään junatarjontaa, Wallin valittaa ja lisää, että Bernerin mallissa pääomat vain valuisivat ulkomaille.

Wallin: Suomen turvalaitejärjestelmä on museokamaa.

Parempi malli nyt kaavaillun VR:n henkilöliikenteen kilpailun avaamiseksi olisi Wallinin mukaan se, että jokaisella yhtiöllä olisi oma kalusto, jolla ne kilpailisivat.

– Berner on halunnut mallin, jossa romutetaan VR:n perustoiminnot. VR on tuottanut omistajalle viiden vuoden aikana 450 miljoonaa euroa osinkoina ja muina tuloina eli VR on erittäin hyvä valtiolle.

Wallin siis uskoo, että Bernerin mallilla tuottaisi osinko menetetään.

– Mistä ne rahat sitten sen jälkeen otetaan hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi?

– Erityisesti hämmästelen, että keskustalainen ministeri Berner ajaa tätä mallia. Tämähän tulee tarkoittamaan sitä, että junaliikenne loppuu maakuntien Suomsta. VR:llä on velvoiteliikennettä maakuntien Suomessa ja kun tulee avoin kilpailu, ei voi enää asettaa velvoitetta ajaa kannattamatonta liikennettä.

Wallin huomauttaa myös, että Suomen ratayhteydet ovat 90 prosenttisesti yksiraiteisia. Nyt pitäisi saada lisäraiteita. Myös rataverkon turvalaitejärjestelmät ovat vanhentuneita. Ne ovat 1970-luvulta.

– Olen monta kertaa esittänyt ministeri Bernerille kysymyksen, koska tätä ruvetaan digitalisoimaan eli uudistamaan. Sen kustannusarvio on noin 800 miljoonaa. Silloin poistuisivat myöhästymiset.

Suomen turvalaitejärjestelmä on tällä hetkellä sellainen, että jossain päin Eurooppaa vastaavaa esitellään jo museossa.

”Mistä tässä kilpaillaan muuta kuin henkilöstön palkoilla.”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri pitää hänkin kilpailua sinänsä hyvänä asiana, jos se on oikein toteutettu.

– Nykymallista tulee sellainen tunne, että mistä tässä kilpaillaan muuta kuin henkilöstön palkoilla. Mikä muu se voisi olla kuin henkilöstökulut, jossa lähdetään säästämään.

Vihreiden kansanedustajan Jyrki Kasvin mielestä maallamme on tällä hetkellä hallitus, jolle tuntuu olevan hyvin vaikeaa hyväksyä sitä, että julkista palvelua tehdään julkisesti.

– Totta kai yksityistäminen ja kilpaileminen ovat hyviä työkaluja, mutta jos ne ovat ideologista itsetarkoitusta, silloin me olemme ongelmissa. Tuntuu, että ratkaisevaa ei olekaan se, onko tarkoituksenmukaista, vaan se saadaanko julkista palvelua yksityistettyä.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tämänhetkiset VR:n ongelmat liittyvät ennen kaikkea huonoon johtamiseen, harjoitettuun omistajapolitiikkaan sekä siihen, että Suomessa on annettu raideverkoston rapistua liian kauan.

– Mikään näistä ongelmista ei ratkea sillä, että hallitus nyt junailee sadan miljoonan euron edestä osinkotuottoja yksityisten voittoa tavoittelevien firmojen taskuihin, Andersson sanoo.

”Tämän selvityksen media joutui kaivamaan esiin.”

Antti Lindtmanin mukaan liikenneministeriön raideliikennehankkeen valmisteluun on liittynyt kummallisia piirteitä.

Lindtman toteaa, että esimerkiksi Boston Consulting Groupin selvitys, joka on kilpailutuksen kautta tehty selvitys, osoittaa, että Bernerin ajama malli saisi aikaan isot kustannukset.

– Sen maksaa asiakas tai veronmaksaja, Antti Lindtman sanoo.

– Tämän selvityksen media joutui kaivamaan esiin, hän huomauttaa.

Lindman totesi, että käytännössä ainoa selvitys, joka tukee Bernerin mallia on liikenneministeriön itse tilaama selvitys.

– Se oli 500 euroa alle kilpailutusrajan.

Valtioneuvoston omistajaohjauksen ykkösvirkamiehen Eero Heliövaaran mukaan esillä ollut kilpailuttamismalli voisi viedä VR:n omistaja-arvosta satoja miljoonia euroja. Hän puhui asiasta Kauppalehdelle.

Lindtman näkee Heliövaaran sanat hätähuutona ja täystyrmäyksenä liikenneministeriön suunnittelemalle kilpailuttamimallille. Valmistelusta on myös Lindtmanin mukaan siirretty sivuun keskeisiä virkamiehiä.

– Kyllä tämä herättää meissä huolen, onko valmistelu ollut niin hyvää, aitoa ja avointa, kun näin mittavan asian kokoluokka edellyttäisi.

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”Ei osata mitään, opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan” – amis-koulutuksesta annettu yksipuolinen kuva

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ammatillisesta koulutuksesta on luotu liian yksipuolinen kuva, kuusi järjestöä harmittelee. Ne myös kritisoivat mediaa siitä, että se keskittyy enimmäkseen yksittäisiin epäonnistumisiin.

– Ammatillinen koulutus uudistuu. Muutos on mittava, ja huolenaiheita riittää. Etenkin, kun samaan aikaan oppilaitokset ovat myös suurten rahoitusleikkausten kohteena.

– Väitteet siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään tai että opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan, eivät pidä paikkaansa, Sivistystyönantajat, Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Suomen yrittäjät, Suomen ammattiin opiskelevien Liitto Sakki ja Suomen opiskelija-Allianssi Osku painottavat.

Niiden mielestä koulutusvalintoja tekevien nuorten, aikuisten ja ammatillista osaamista tarvitsevien yritysten kannalta on tärkeää tuoda esiin muitakin näkökulmia.

– Yritykset ja elinkeinoelämä ovat osallistuneet pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa osaamisen arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta…

Amisbarometrin (2015) mukaan taas 80 prosenttia opiskelijoista pitää opiskelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja 75 prosenttia pitää opetusta enimmäkseen hyvänä. Heillä oli selkeä suunnitelma kohti työelämää. Suomalaiset nuoret ovat myös vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä ammattitaitokisoissa.

– Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta julkisessa keskustelussa on myös muistettava, että oppilaitokset kehittävät jatkuvasti ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintamallit, joiden avulla enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, järjestöt muistuttavat.

Keskustelussa on jäänyt sivuraiteille järjestöjen mielestä myös se tosiasia, että kaksi kolmasosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Joka vuosi kymmenet tuhannet työntekijät, työttömät ja yrittäjät pitävät yllä osaamistaan koulutuksen avulla.

– Työelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja opiskelijat osaamista, joka mahdollistaa työllistymisen. Ammatillisen koulutuksen laatu, arvostus ja vetovoima eivät parane sillä, että koulutusta koskevasta uutisoinnista puuttuu faktojen toinen puoli, järjestöt korostavat.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.