Kolumnit
12.1.2019 18:20 ・ Päivitetty: 12.1.2019 19:06
Valovoimaisia nuoria ja yksi maajoukkuejalkapalloilija, jolla ovat eettiset arvot kohdallaan
Suomen urheilulla on ilon aiheitakin. Nuoret kiekkoilijat olivat maailman parhaita Kanadan MM-kisoissa. Rynnistyksessä kaatuivat sekä Kanada että USA kapeassa kaukalossa.
Mikä on tämän menestyksen takana? Politiikan ja urheilun yhteinen askel. Kokoomuksen ex-kansanedustaja Kalervo Kummola on realismin toteuttaja. Hän antaa piutpaut aateveljilleen ja lobbaa poliitikkoja niin taitavasti, että Suomessa on jo yli 200 jäähallia. Nuoriso rynnistää näihin laitoksiin eikä katsojienkaan pidä litkiä oluttaan lumisateessa.
Kun nykyinen urheilu perustuu rahaan niin nuoriso on erittäin kiinnostunut lätkän perään juoksemisesta. Myös vanhemmat kannustavat ja auttavat lapsiaan tällä saralla. Jääkiekkoliitto on oivaltanut satsata kykyihin ja seuraportaan valmennukseen. Tässä yksi syy nuorten saavutuksiin.
Mutta miksi aikuiset eivät menesty vaan ovat keskitasoa? Ehkä yksi syy on se että parhaat nuorukaisemme himoitsevat pääsyään NHL:ään, jossa ovat seurojensa palkkatyöläisiä. Siellä seura määrää heidän pääsystään kansainvälisiin kisoihin. Tämä käytäntö koskee tietenkin muidenkin maidenkin NHL-pelaajia, joten se ei ole ainoa selitys aikuisten joukkuetaidolle. Nuorison menestys ja aikuisten keskinkertaisuus vallitsevat myös muissakin lajeissa. Onko valmennuksemme yksi osasyy?
Jalkapalloamme johtaa kokoomuslainen Ari Lahti ja Veikkausliigan johtokin on saman aatteen miehiä. Heidän johdollaan Suomen jalkapallomaajoukke harjoitteli ja pelasi Qatarissa, jossa ihmisoikeuksia poljetaan jopa niin, että 1 400 siirtorakennustyöläistä on kokenut kuoleman. Qatar on raharikas öljymaa, mutta kisapaikkoja rakentavia työläisiä kohdellaan kaltoin. Kun he tulevat maahan rakentamaan arvokisapaikkoja, heiltä otetaan passit pois ja alistetaan moderniin orjuuteen.
Kun Kreikkaa hallitsi 1960-luvulla sotilasjuntta, Suomella oli tahto kieltäytyä yleisurheilun EM-kisoista politiikan vuoksi. Siihen vaikutti Suomen valtiovalta, vaikka urheiluväki nikotteli. Nyt Palloliiton johto viisveisaa epäinhimillisestä kohtelusta, mutta joukossa on yksi maajoukkuepelaaja, Riku Riski, jolla ovat eettiset arvot kohdallaan. Hän kieltäytyi lähtemästä Qatariin ja saa päätöksestään arvonantoa.
Vuoden urheilija 2018 on jo valittu, mutta julkistus tapahtuu 17.1.2019. Kaiken todennäköisyyden mukaan hän on hiihdon 50 kilometrin olympiavoittaja Iivo Niskanen. Omaan äänestyslippuuni kirjoitin kakkoseksi Krista Pärmäkosken, moninkertaisen olympiamitalistin ja naishiihtomme melkein ainoan kansainvälisen naishiihtäjän. Kolmanneksi sijoitin naispainin maailmanmestarin Petra Ollin.
Kun noin 400 urheilutoimittajaa muodostaa kymmenen parhaan listansa, hajonta on melkoisen suuri. Makuja ja perusteluja riittää. Onko esimerkiksi vammaisurheilijoita listalla, sillä jotkut katsovat ettei vammaisurheilu kuulu terveiden urheilijoiden listoille. Esimerkiksi ratakelaus on yksinomaan vammaisten laji, vaikka se voisi olla terveidenkin urheilijoiden harrastama. On muitakin keskustelun arvoisia lajeja, kuten shakki ja ravit.
Seefeldin MM-hiihdot on edessä ja niihin lähdemme todella vaatimattomin odotuksin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.