Valtaa Pietarista Helsinkiin ja senaatilta eduskunnalle – sata vuotta valtalaista

Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat / Historian kuvakokoelma
Rautatientorille kokoonnuttiin osoittamaan mieltä valtalain johdosta kesällä 1917.

”Suomen eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen lait”.

Näin kirjattiin tasan sata vuotta sitten 18. heinäkuuta 1917 eduskunnassa hyväksyttyyn lakiin korkeimman vallan käytöstä, joka sittemmin on tullut tunnetuksi niin sanottuna valtalakina.

Valtalain keskeisimpänä päämääränä oli siirtää aikaisemmin Venäjän keisarille kuulunut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein valta Suomeen ja eduskunnalle. Lakia ajoi etenkin eduskunnan enemmistön saavuttanut sosialidemokraattinen puolue Otto Wille Kuusisen sekä Yrjö Mäkelinin johdolla.

Valtalailla eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa. Ainoastaan ulko- ja sotilaspolitiikka jätettiin Venäjällä valtaa käyttäneelle väliaikaiselle hallitukselle. Lailla siirrettiin valtaa sekä Pietarista Helsinkiin että kansanvallan hengessä Suomen senaatilta eduskunnalle.

Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tauno Saarelan mielestä valtalakia voidaan pitää historian valossa tärkeänä.

– Valtalaki osoittaa, että työväenliike toimi vahvasti myös Suomen kansallisen aseman parantamisen puolesta.

Saarelan mukaan havainto on keskeinen etenkin tarkasteltaessa sitä vuoden 1918 voittajien tulkintaa vasten. Vapaussota-tulkinnan mukaan työväen nähtiin taistelevan Suomen itsenäisyyttä vastaan.

Vuoden 1917 tapahtumat jäävät hyvin vahvasti vuoden 1918 käydyn sisällissodan jalkoihin.

Valtalaki säädettiin tilanteessa, jossa oli epäselvää, kuka Suomen korkeinta valtaa käytti. Historian tuulet olivat sysänneet Venäjän keisari Nikolai II:n maaliskuun vallankumouksen seurauksena valtaistuimeltaan. Venäjän vanhoillisen duuman kieltäydyttyä hajoamasta valtaan nousi duuman asettama väliaikainen hallitus.

Samaan aikaan Suomessa ensimmäisen maailmansodan vaikutukset voimistuivat; työttömyys kasvoi, nälänhätä uhkasi ja sadantuhannen venäläissotilaan läsnäolo aiheutti levottomuutta. Poliittiset ristiriidat kärjistyivät.

Valtalain valmistelu ei kuitenkaan Saarelan mukaan näytellyt merkittävää roolia työväenliikkeen ja porvarien vuoden 1917 kuluessa jatkuvasti kiristyvissä väleissä. Laki saikin tukea myös porvarilliselta puolelta.

– Vuoden 1917 tapahtumat jäävät hyvin vahvasti vuoden 1918 käydyn sisällissodan jalkoihin. Monesti vuoden 1917 tapahtumien nähdään automaattisesti johtavan seuraavan vuoden tapahtumiin ja sisällissotaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

– Valtalain pohjalta olisi hyvin voitu tehdä jokin sellainen ratkaisu, jolloin välttämättä ei olisi tarvinnut edes päätyä siihen, että ollaan aseet kädessä vastakkain.

Kunnallisissa elimissä oli useimmiten kuitenkin vain porvareita.

Suomessa vuoden 1917 aikana kärjistyneitä ongelmia olisi Saarelan mukaan voitu osin pyrkiä ratkaisemaan toteuttamalla kunnallista demokratiaa, mikä toteutui ensi kertaa vasta sisällissodan jälkeen järjestetyissä ensimmäisissä yleisissä ja yhtäläisissä kunnallisvaaleissa.

– Kunnallisella tasolla hoidettiin esimerkiksi elintarvikekysymystä. Kunnallisissa elimissä oli useimmiten kuitenkin vain porvareita. Työväestö kokikin, että se jää syrjään ratkaisuista.

Tämä pahensi jo tulehtuneita välejä entisestään. Saarela kuitenkin huomauttaa, että valtalaki ei olisi automaattisesti toteuttanut kunnallista demokratiaa.

– Mutta jos päätösvalta olisi ollut eduskunnalla, tilannetta olisi voitu pyrkiä edistämään nopeammin.

Väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan.

Valtalaki merkitsi avointa konfliktia Suomen eduskunnan ja Venäjän väliaikaisen hallituksen välille. Valtalakia ajaneet olivat hyötyneet bolsevikkien vahvistuvasta roolista Venäjällä keväällä ja kesällä 1917.

Kun bolsevikkien vallankumousyritys epäonnistuikin heinäkuussa Pietarissa, väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan. Tämä merkitsi valtalaille lopun alkua.

Uusissa vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa. Tämä johti Saarelan mukaan siihen, että porvarilliset ryhmät kykenivät neuvottelemaan Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa heille sopivammasta mallista, jossa valtaa ei annettu yhtä paljoa eduskunnalle.

Eduskunnan hajottamista ja valtalain kaatumista pidettiin SDP:n piirissä laittomana ja porvarien petoksena, joka oli junailtu Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa. Puhemies Kullervo Manner yrittikin jatkaa eduskunnan toimintaa Heimolan talossa, mutta poliisi esti sisäänpääsyn.

– Tässä vaiheessa valtalaista saattoi tulla sosialidemokraatteja ja porvarillisia ryhmiä erottava kysymys, mitä se tähän mennessä ei vielä suuressa mittakaavassa ollut, Saarela toteaa.

– Valtalaki oli sosialidemokraateille hyvin tärkeä tavoite, ja he sitoutuivat politiikassaan siihen, että se olisi mennyt sellaisenaan läpi.

Valtalakia yritettiin vielä elvyttää marraskuussa 1917 eduskuntaan tuodun ”Me vaadimme” –julistuksen mukana. Julistusta ei kuitenkaan otettu eduskunnassa edes käsittelyyn, koska se ei puhemiehen mielestä täyttänyt lakialoitteen muodollisia vaatimuksia.

Lopullisesti valtalain teki turhaksi eduskunnan julistautuminen Suomen korkeimman vallan haltijaksi yleislakon aikana 15. marraskuuta. Tätä seurasi vielä Suomen julistautuminen itsenäiseksi joulukuun alussa.

Jutussa on käytetty lähdemateriaalina Osmo Jussilan, Seppo Hentilän ja Jukka Nevakiven Suomen poliittinen historia 1809–2009 –teosta (WSOY 2009) sekä Valtalaki ja eduskunnan hajotus –artikkelia eduskunnan sivuilla.

Jutun kuvatekstiä on päivitetty klo 10:05.

Ärähdys eduskunnasta: ”Lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi”

Kuva: Thinkstock
Keskustan kansanedustaja ja innokas erämies Mikko Kärnä on huolissaan viime viikkoina tapahtuneista susien ja metsästyskoirien kohtaamisista, jotka päättyvät usein koiran kuolemaan.
– Ei tällaisia ongelmia ollut tässä mittakaavassa vielä 10 vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että joka päivä päätyy ainakin yksi metsästyskoira suden suuhun, pahimpina useampia.
Kärnä kiittelee hallituksen toimia susien kaatolupien lisäämisessä, mutta pitää tätä yksinomaan riittämättömänä.
– Suomen susikanta tulisi puolittaa nykyisestä, koska nyt lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi rakkaiden koti- ja tuotantoeläinten muodossa. EU on lopultakin laitettava tässä selkä seinää vasten ja vaadittava, että Suomi saa itsenäisesti päättää oman susikantansa koosta.
Kärnä korostaa, että myös susi kuuluu Suomen luontoon, mutta liika on liikaa.  Kärnä vaatii myös, että susien tappamien metsästyskoirien korvaussummia lisätään.
– Jos tämä meno jatkuu, ei meiltä pian enää löydy metsästäjiä pitämään hirvikantaa kurissa tai vaikkapa jäljittämään kolarieläimiä.

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta

Näin perussuomalaiset hajosivat: Simon Elo ja Juho Eerola kohtaavat lavalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheejnjohtaja Simon Elo ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat Helsingin kirjamessutorstaina 26.10. lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.

Politiikan toimittaja Nurmi lupaa kertoa kirjassaan uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Jussi Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho ja EerolaLisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.

Jutta Urpilainen antaa sijoitusvinkin: Tällä toimella rahat 7-kertaisesti takaisin

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jatkaa tänään maanantaina päiväkotivierailujaan Lapualla.

”Päiväkodit ovat olleet hyvin erilaisia, sillä osa toimii vuoropäiväkotina, osa oli kaksikielisiä, osassa taas maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on yli 80 prosenttia kaikista lapsista. Osassa kiinteistöt olivat aivan uusia, kun taas osassa päiväkoti toimi hyvinkin vanhoissa tiloissa. Vaikka vierailemani päiväkodit olivat erilaisia, on niillä myös ollut yhtäläisyyksiä. Kaikkia päiväkoteja on yhdistänyt osaava ja omistautunut henkilökunta, joka on saanut laadukkaan koulutuksen vastuullista tehtävää varten.”

Urpilainen kirjoittaa asiasta Pohjalaisessa.

”Monessa kunnassa päiväkodeissa näkyvät myös Sipilän hallituksen säästötoimet, joiden myötä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet. Hallitus nimittäin päätti säästää varhaiskasvatuksesta rajaamalla subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Onneksi hallitus kuitenkin päätti vetää alkuperäisen esityksensä varhaiskasvatuksen maksujen korottamisesta pois ja päätyi keventämään pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Tämä oli askel oikeaan suuntaan.”

Urpilaisen mukaan varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa.

”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun.”

Suomessa yli 4-vuotiaista 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa vastaava luku on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatukselle kuuluu vahva asema yhteiskunnassamme ja siellä työtä tekevät ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen”, Urpilainen kirjoittaa.

Malmin lentokenttä taas tapetilla: Perustuslakivaliokunta lausuu asiasta

Kuva: Ella Kaverma

Perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausunnon Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta huomisessa kokouksessaan, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon Lex Malmi -aloitetta käsittelevälle liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Aloitteen tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää sen kulttuuriympäristöarvot.

AVAINSANAT