Turva – Hymy

Valtaa Pietarista Helsinkiin ja senaatilta eduskunnalle – sata vuotta valtalaista

Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat / Historian kuvakokoelma
Rautatientorille kokoonnuttiin osoittamaan mieltä valtalain johdosta kesällä 1917.

”Suomen eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen lait”.

Näin kirjattiin tasan sata vuotta sitten 18. heinäkuuta 1917 eduskunnassa hyväksyttyyn lakiin korkeimman vallan käytöstä, joka sittemmin on tullut tunnetuksi niin sanottuna valtalakina.

Valtalain keskeisimpänä päämääränä oli siirtää aikaisemmin Venäjän keisarille kuulunut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein valta Suomeen ja eduskunnalle. Lakia ajoi etenkin eduskunnan enemmistön saavuttanut sosialidemokraattinen puolue Otto Wille Kuusisen sekä Yrjö Mäkelinin johdolla.

Valtalailla eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa. Ainoastaan ulko- ja sotilaspolitiikka jätettiin Venäjällä valtaa käyttäneelle väliaikaiselle hallitukselle. Lailla siirrettiin valtaa sekä Pietarista Helsinkiin että kansanvallan hengessä Suomen senaatilta eduskunnalle.

Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tauno Saarelan mielestä valtalakia voidaan pitää historian valossa tärkeänä.

– Valtalaki osoittaa, että työväenliike toimi vahvasti myös Suomen kansallisen aseman parantamisen puolesta.

Saarelan mukaan havainto on keskeinen etenkin tarkasteltaessa sitä vuoden 1918 voittajien tulkintaa vasten. Vapaussota-tulkinnan mukaan työväen nähtiin taistelevan Suomen itsenäisyyttä vastaan.

Vuoden 1917 tapahtumat jäävät hyvin vahvasti vuoden 1918 käydyn sisällissodan jalkoihin.

Valtalaki säädettiin tilanteessa, jossa oli epäselvää, kuka Suomen korkeinta valtaa käytti. Historian tuulet olivat sysänneet Venäjän keisari Nikolai II:n maaliskuun vallankumouksen seurauksena valtaistuimeltaan. Venäjän vanhoillisen duuman kieltäydyttyä hajoamasta valtaan nousi duuman asettama väliaikainen hallitus.

Samaan aikaan Suomessa ensimmäisen maailmansodan vaikutukset voimistuivat; työttömyys kasvoi, nälänhätä uhkasi ja sadantuhannen venäläissotilaan läsnäolo aiheutti levottomuutta. Poliittiset ristiriidat kärjistyivät.

Valtalain valmistelu ei kuitenkaan Saarelan mukaan näytellyt merkittävää roolia työväenliikkeen ja porvarien vuoden 1917 kuluessa jatkuvasti kiristyvissä väleissä. Laki saikin tukea myös porvarilliselta puolelta.

– Vuoden 1917 tapahtumat jäävät hyvin vahvasti vuoden 1918 käydyn sisällissodan jalkoihin. Monesti vuoden 1917 tapahtumien nähdään automaattisesti johtavan seuraavan vuoden tapahtumiin ja sisällissotaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

– Valtalain pohjalta olisi hyvin voitu tehdä jokin sellainen ratkaisu, jolloin välttämättä ei olisi tarvinnut edes päätyä siihen, että ollaan aseet kädessä vastakkain.

Kunnallisissa elimissä oli useimmiten kuitenkin vain porvareita.

Suomessa vuoden 1917 aikana kärjistyneitä ongelmia olisi Saarelan mukaan voitu osin pyrkiä ratkaisemaan toteuttamalla kunnallista demokratiaa, mikä toteutui ensi kertaa vasta sisällissodan jälkeen järjestetyissä ensimmäisissä yleisissä ja yhtäläisissä kunnallisvaaleissa.

– Kunnallisella tasolla hoidettiin esimerkiksi elintarvikekysymystä. Kunnallisissa elimissä oli useimmiten kuitenkin vain porvareita. Työväestö kokikin, että se jää syrjään ratkaisuista.

Tämä pahensi jo tulehtuneita välejä entisestään. Saarela kuitenkin huomauttaa, että valtalaki ei olisi automaattisesti toteuttanut kunnallista demokratiaa.

– Mutta jos päätösvalta olisi ollut eduskunnalla, tilannetta olisi voitu pyrkiä edistämään nopeammin.

Väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan.

Valtalaki merkitsi avointa konfliktia Suomen eduskunnan ja Venäjän väliaikaisen hallituksen välille. Valtalakia ajaneet olivat hyötyneet bolsevikkien vahvistuvasta roolista Venäjällä keväällä ja kesällä 1917.

Kun bolsevikkien vallankumousyritys epäonnistuikin heinäkuussa Pietarissa, väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan. Tämä merkitsi valtalaille lopun alkua.

Uusissa vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa. Tämä johti Saarelan mukaan siihen, että porvarilliset ryhmät kykenivät neuvottelemaan Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa heille sopivammasta mallista, jossa valtaa ei annettu yhtä paljoa eduskunnalle.

Eduskunnan hajottamista ja valtalain kaatumista pidettiin SDP:n piirissä laittomana ja porvarien petoksena, joka oli junailtu Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa. Puhemies Kullervo Manner yrittikin jatkaa eduskunnan toimintaa Heimolan talossa, mutta poliisi esti sisäänpääsyn.

– Tässä vaiheessa valtalaista saattoi tulla sosialidemokraatteja ja porvarillisia ryhmiä erottava kysymys, mitä se tähän mennessä ei vielä suuressa mittakaavassa ollut, Saarela toteaa.

– Valtalaki oli sosialidemokraateille hyvin tärkeä tavoite, ja he sitoutuivat politiikassaan siihen, että se olisi mennyt sellaisenaan läpi.

Valtalakia yritettiin vielä elvyttää marraskuussa 1917 eduskuntaan tuodun ”Me vaadimme” –julistuksen mukana. Julistusta ei kuitenkaan otettu eduskunnassa edes käsittelyyn, koska se ei puhemiehen mielestä täyttänyt lakialoitteen muodollisia vaatimuksia.

Lopullisesti valtalain teki turhaksi eduskunnan julistautuminen Suomen korkeimman vallan haltijaksi yleislakon aikana 15. marraskuuta. Tätä seurasi vielä Suomen julistautuminen itsenäiseksi joulukuun alussa.

Jutussa on käytetty lähdemateriaalina Osmo Jussilan, Seppo Hentilän ja Jukka Nevakiven Suomen poliittinen historia 1809–2009 –teosta (WSOY 2009) sekä Valtalaki ja eduskunnan hajotus –artikkelia eduskunnan sivuilla.

Jutun kuvatekstiä on päivitetty klo 10:05.

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.

”Minulla on sydäntä sanoa, teillä on sydäntä valita” – Haataisen sisääntulo sähköisti Yle-studion

Kuva: Meeri Koutaniemi

Ylen presidentinvaalitenttien sarja päättyi torstai-iltana, kun SDP:n ehdokas Tuula Haatainen saapui yleisön eteen Helsingin Pasilaan.

Se oli vahva, energinen sisääntulo.  Ehdokas Haatainen sinisessä sähköisti studion.

– Mina puhun, Haatainen aloitti.

– Kun Miina Sillanpää, ensimmäinen naisministerimme puhui itsenäisyytemme alkutaipaleella yksinhuoltajaäitien asemasta, eduskunnassa kiellettiin häntä puhumasta asiasta, koska sellainen ei sopinut arvokkaaseen saliin. Että pienten ihmisten asiat eivät sinne kuuluneet.

Haatainen jatkoi, että Miina nousi pystyyn ja sanoi:

– Mutta minä puhun nyt.

– Minulle sanottiin viime syksynä monta kertaa, että puhun vääristä asioista, kun määrittelin laajan turvallisuuspolitiikan rakennuspalikoita, Haatainen vertasi.

– Minulle sanottiin, että olen ehdolla väärissä vaaleissa, kun puhun tyttöjen koulutuksesta tai naisten osaamisesta alikäytettynä voimavarana.

Haataista opastettiin myös, että presidentinvaaliin ei kuulu keskustelu yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Hän sanoi kokevansa ylpeyttä, että sai puhua kuulijoille tänä iltana juuri näistä asioista.

Ja sen Tuula Haatainen teki.

– Presidenttiä ei valita menneille vaan tuleville vuosikymmenille, Haatainen painotti.

– Näissä vaaleissa on keskusteltava aikamme suurista haasteista ja presidentin roolista niiden ratkaisijana.

Yli puoli miljoonaa suomalaista on äänestänyt – naiset liikkeellä miehiä aktiivisemmin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestystä postin ennakkoäänestyspisteellä Helsingissä keskiviikkona.

Jo reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä on käyttänyt äänioikeuttaan presidentinvaaleissa. Oikeusministeriön tulospalvelun mukaan ääniä oli iltakahdeksaan mennessä annettu yli 521 000.

Toisena päivänä ennakkoäänestäjiä kertyi kaikkiaan liki 246 000, hiukan vähemmän kuin eilen, joka oli ensimmäinen äänestyspäivä.

Äänestysprosentti oli iltakahdeksalta 12,3 prosenttia.
Kuusi vuotta sitten äänestysprosentti oli toisen päivän jälkeen 10,7 prosenttia, kaksitoista vuotta sitten 11,7.

Satakunnan ja Lapin vaalipiirien äänestäjät ovat olleet vilkkaimmin liikkeellä. Satakunnassa äänestysprosentti on noussut yli 16 prosentin, Lapissa yli 15 prosentin. Naiset ovat olleet liikkeellä miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti oli 13,4 prosenttia, miesten hiukan yli 11 prosenttia.

Alma-tutkimus: Niinistön kannatus laskussa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio kävivät äänestämässä torstaina ennakkoäänestyksen toisena päivänä Munkkivuoren postissa Helsingissä.

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on huvennut verrattuna joulukuussa julkaistuun mittaukseen, ilmenee Alma Median lehtien teettämästä kyselystä. Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi nyt aikovansa äänestää Niinistöä.

Joulukuussa Niinistöä kannatti kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia. Kaikki muut ehdokkaat paitsi vihreiden Pekka Haavisto ovat tammikuun puolella nostaneet kannatustaan verrattuna edelliseen Alma-tutkimukseen. Haavistoa tuki nyt 14 prosenttia.

Kovimman kirin on ottanut valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on noussut kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari keräsi uudessa kyselyssä kuuden prosentin kannatuksen, keskustan Matti Vanhanen viisi prosenttia. SDP:n Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen keräsivät molemmat neljä prosenttia ja RKP:n Nils Torvalds kaksi prosenttia.

Mahdollisella toisella kierroksella Niinistö voittaisi kaikki haastajansa selvin luvuin.

Alma Median tutkimuksen toteutti Tietoykkönen ja siinä haastateltiin yhteensä 1 500 vastaajaa 9.–16. tammikuuta. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 suuntaansa.

Juttua on täydennetty ehdokkaiden kannatusluvuilla ja tiedoilla tutkimuksen tekotavasta kello 20.43.

Niinistön tv-lausunto hämmentää ja herättää erilaisia tulkintoja – ”Voi olla myös polttoainetta syrjinnälle”

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Tasavallan presidentti, kansalaisliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kertoi maanantaina Ylen presidenttitentissä lukeneensa lehdestä irakilaisesta miehestä, joka on ollut jo pidempään Suomessa.

– Hän kertoi näin, että ei tämä mikään ongelma ole, että kun minä lähden kotoa töihin, kauppaan, mihin tahansa, niin minä käyttäydyn niin kuin suomalainen niin kuin tässä yhteisössä meidän pelisääntömme ovat. Mutta sitten kun minä tulen kotiin niin, minulla on siellä irakilainen kulttuuri – oikein upeata. Ja varmasti tuttaviensa kanssa voi hyvin yhdessä sitä harjoittaa, mutta kyllä kai lähtökohta on se, että Suomen arvomaailmaa on noudatettava, demokratiaa, tasa-arvoa, Sauli Niinistö kuvasi.

Niinistön kommentit herättivät jonkin verran pohdintaa jo heti tentin jälkeen. Esimerkiksi Ylen Aamu-tv:ssä Ylen tenttejä arvioiva retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio sanoi, että Niinistön lausunto jättää kysymyksiä auki.

– Vaikutti siltä, että Suomeen muuttava henkilö saa omaa kulttuuriaan harjoittaa kotona, mutta se ei sitten saisi näkyä julkisuudessa eikä katukuvassa. Tämä oli aika suppea vastaus häneltä, mutta tällaisia kysymyksiä nyt vähän jäi ilmaan, Mustakallio pyöritteli.

Epäselvyyteen ei tullut somessa vastausta.

Niinistön lausunto puhutti myös somessa.

– Kuulin tässä analogian homojen kaapittamiselle. Saa olla ”erilainen” jos pysyy poissa julkisuudesta ja muiden silmistä eikä vaadi oikeuksia. #yletentti, mediatutkija Anu Koivunen tviittasi.

Sauli Niinistön valitsijayhdistyksen asiamies Heikki A. Ollila kuittasi Koivusen kommentin ”loistavana esimerkkinä tahallisesta väärinymmärryksestä”.

Koivunen oli jo aiemmin loiventanut tunnelmiaan ja kirjoittanut, ettei hänen analogiansa ole ongelmaton.

– Mutta minulle jäi epäselväksi, mitä tarinan irakilaismies saa tehdä kotonaan ja kavereiden kanssa mutta ei muualla, hän sanoi.

Hän pyysi Heikki A. Ollilaa auttamaan ymmärtämään Niinistön lausuntoa oikein, mutta keskustelu ei enää jatkunut.

Poikkeaa Suomessa seurattavasta hyvän kotoutumisen ajatuksesta.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kertoo Niinistön lausunnon aikaansaaman keskustelun puhuttaneen myös Suomen Pakolaisavussa.

Hän toteaa ensin, että Niinistön kommentissa on sikäli oikea henki, että toki Suomessa toimitaan osana suomalaista yhteiskuntaa ja maamme lainsäädännön mukaan.

Lehtinen kuitenkin huomauttaa, että yhteiskunnassa on tilaa yksilöllisyydelle ja monimuotoisuudelle, kulttuurit ovat ihmiselle myös osa identiteettiä.

Lehtinen näkee Niinistön esiintuomassa lehtijutun tulkinnassa ongelmia. Lehtisen mukaan se, että ikään kuin luopuu omasta identiteetistä kodin ulkopuolelle astuessaan, poikkeaa Suomessa seurattavasta hyvän kotoutumisen ajatuksesta.

Lausuntoa tulkitaan nyt monin tavoin.

Lehtinen korostaa, että kotoutuminen on kahdensuuntainen prosessi, jossa myös tänne tulleiden eri kulttuurit rikastuttavat omaa kulttuuriamme.

– On paljon tutkimusta, jonka mukaan tarve oman identiteetin piilottamiselle yhteiskunnassa – vaikka näennäisesti käyttäydyttäisiin hyvin suomalaisestikin – voi samalla ruokkia ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa hidastaa kotoutumista.

– Jos muodostuu sellainen tilanne, että ihmisellä on tarve tehdä oma kulttuuri mahdollisemman näkymättömäksi, se kertoo usein isommasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, ennakkoluuloista, syrjinnästä ja eriarvoistumisesta. Kaikilla tasoilla tulisi olla ydintavoitteena, että näille ei ole tilaa ja että olisimme monimuotoinen yhteiskunta, jossa oma identiteetti ja kulttuuri saa näkyä – mutta totta kai luonnollisesti niin, että se tapahtuu yhteiskuntamme ja tämän maan lainsäädännön puitteissa. Lehtinen sanoo.

Aivan tällaista vaikutelmaa Niinistön lausunto ei kuitenkaan nyt tukenut.

– Aito kotoutuminen tapahtuu vain vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa sellaisessa sallivassa ilmapiirissä, jossa voi olla myös oman kulttuurinsa kanssa näkyvä, Lehtinen sanookin.

Lehtinen lisää, että vaikka Niinistö itse ei varmasti tätä tarkoittanut, hänen lausuntoaan tulkitaan nyt monin tavoin.

– Värittyneessä tulkinnassa voidaan tulkita myös niin, että oman kulttuurin tulisikin näkyä vain kotona, ja silloin se voi olla myös polttoainetta syrjinnälle ja rasismille, vaikka sitä ei sellaiseksi olisi tarkoitettukaan.

Parasta olla oma itsensä.

Niinistön sanavalinnat ovat pohdituttaneet myös turkulaista kaupunginvaltuutettua Berhan Ahmadia (sd.).

Uussuomalainen Ahmadi toteaa, että on itsestäänselvää, että tänne tulevat lähtevät suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan kokonaisuudessaan. Jo kotoutumiskoulutuksessa käydään läpi, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan tavat, säännöt ja käytänteet.

Ahmadi ei kuitenkaan pidä oikeana sellaista jakoa, jossa kotona olisi oma kulttuuri ja sen ulkopuolella harjoitettaisiin suomalaista kulttuuria.

Hän toteaa, että niin hänen taustakulttuurissaan kuin suomalaisessa kulttuurissa on hienoja piirteitä, jotka hän haluaa pitää mukanaan, oli hän missä vain.

– Teen siitä yhtenäisen hienon kulttuurin, jossa olen osana yhteiskuntaa. Ei saa jakaa niin, että minä tästä lähtisin kotiin ja unohdan kokonaan suomalaisen kulttuurin ja harjoitan omaani, se on minusta väärin.

Berhan Ahmadi tiivistääkin ajatuksensa niin, että on parasta olla oma itsensä.