Työmarkkinat
14.1.2020 13:14 ・ Päivitetty: 14.1.2020 13:41
Valtakunnansovittelija: Työriitojen osapuolet jatkavat neuvotteluja keskenään
Valtakunnansovittelijan toimistolla tänään soviteltujen työriitojen ratkominen jatkuu toistaiseksi ilman valtakunnansovittelijaa. Asiasta kertoo STT:lle valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala.
Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto sekä Metsäteollisuus ja Paperiliitto jatkavat neuvotteluita keskenään.
Neuvotteluissa hiertää erityisesti kysymys kilpailukykysopimuksen mukaisista 24 lisätyötunnista.
Teollisuusliitto, Paperiliitto ja Ammattiliitto Pro ovat uhanneet laajoilla, kaksi viikkoa kestävillä lakoilla.
Lakot alkaisivat 26. ja 27. tammikuuta. Niiden piirissä olisi liittojen tietojen mukaan yli 38 000 työntekijää kymmenissä yrityksissä.
Piekkalan mukaan osapuolet olivat valtakunnansovittelijan toimistolla tänään siksi, että lakoista on ilmoitettu. Hänen pöytänsä ääressä pohdittiin tänään, miten sovittelussa edetään ja mikä on tarkoituksenmukaisin tapa käsitellä asiaa.
Piekkalan mukaan osapuolet jatkavat neuvotteluita keskenään, sillä osapuolten pitää itse kirjoittaa työehtosopimustensa määräykset tai ainakin ideoida, mitä sisällöt voisivat olla.
– Lähtökohta ei voi olla se, että sovittelija rupeaa keksimään jokaiseen tessiin tekstejä, että minkälaisia tekstejä sinne tehtäisiin eri pykäliin. Se on osapuolten tehtävä.
Molempien työkiistojen osapuolet palaavat valtakunnansovittelijan luo, jos ne eivät pääse ratkaisuun itse.
EK:n mukaan lakot tekisivät ison loven bruttokansantuotteeseen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi aiemmin, että Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Pron mahdolliset lakot aiheuttaisivat 500–600 miljoonan euron loven bruttokansantuotteeseen. Liikevaihdolla mitattuna menetykset olisivat EK:n alustavan laskelman mukaan 1,5–2 miljardia euroa. EK:n mukaan laskelmassa on otettu huomioon työtaisteluiden kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi asiakassuhteisiin ja Suomen asemaan investointikohteena.
– Näin laajoilla ja pitkäkestoisilla työtaisteluilla on väistämättä merkittäviä vaikutuksia paitsi tuotantoon myös verotuloihin. Jos lakot toteutuvat täysimääräisinä, verotulot voisivat laskennallisesti vähentyä noin 200 miljoonaa euroa, sanoi EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiedotteessa.
Öljynjalostusyhtiö Neste arvioi aiemmin tänään, että lakolla on erittäin mittavat haittavaikutukset. Nesteen mukaan pitkäaikainen häiriö polttoaineiden jakelussa lamaannuttaisi liikkumisen ja lämmityksen, pelastus- ja viranomaistoiminnan sekä elintarvikehuollon. Yhtiöllä on kemianteollisuuden lakkouhan piirissä noin 1 400 henkilöä.
Neste huomauttaa, että talvi on poikkeuksellinen ja vaikea ajankohta jalostamon pysäyttämiselle, sillä prosessin osat ja laitteistot altistuvat jäätymiselle. Siitä aiheutuu prosessin käynnistymisen viivästyksiä, jolloin tuotannon normaalitilaan saattaminen ja tuotteiden jakelu markkinoille vaikeutuu.
Yhtiön mukaan pahimmillaan jäätyminen voi aiheuttaa vakavia laiterikkoja ja sen seurauksena prosessin vuotoriskin ja räjähdysvaaran.
– Olemme erittäin huolissamme tilanteesta. Toivomme, että neuvottelujen osapuolet tekevät kaikkensa ratkaisun löytämiseksi, jotta mittavat vaikutukset yhteiskunnalle eivät toteudu, ja liikkumisen ja teollisen toiminnan turvallisuus voidaan taata, sanoo johtaja Hannele Jakosuo-Jansson Nesteeltä.
STT–Viivi Salminen
Uutista täydennetty kauttaaltaan 14.1. kello 15.41.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.