Etenkin palveluiden kulutus piristyy ja kotimaanmatkailussa koittaa vilkas kesäsesonki. Suurimmalla osalla suomalaisista on mitä kuluttaa, sillä kriisin aikana rahaa jäi säästöön esimerkiksi matkailusta, konserteista ja ravintolasyömisestä. Työllisyyden kohentuessa myös kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima paisuu. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusta mittaavasta kyselystä selviää, että kuluttajilla on tavanomaista enemmän ostoaikeita ja moni aikoo ottaa lainaa tavoitteidensa toteuttamiseen.

KOTITALOUKSIEN talletuskanta kasvoi maaliskuussa 8,2 prosenttia, eli liki 8 miljardia euroa, verrattuna vuoden 2020 maaliskuuhun, jolloin Suomeen julistettiin poikkeustila. Kotitaloudet ovat myös sijoittaneet ja osakekurssit nousseet, joten kotitalouksien rahoitusvarat yhteensä kohosivat 354 miljardiin euroon vuoden 2020 lopussa.

Varallisuus ei jakaudu tasaisesti, mutta valtaosalla suomalaisia on aiempaa enemmän talletuksia. Hieman aiempaa suurempi arjen puskuri yllättävien menojen varalta tuo taloudellista mielenrauhaa, mutta suurella joukolla kotitalouksilla makaa talletustileillä kymmeniä tuhansia euroja nollakorolla. Ylisuuret talletukset ovat joissain tilanteissa jopa ongelma pankeille, sillä pankit itse saavat keskuspankkiin tekemilleen talletuksille negatiivista korkoa.

Samalla kansankapitalismi vahvistuu. Sijoittajan on myös mahdollista tehdä eettisiä valintoja sijoittaessaan. Yritykset joutuvat nykyisin huomioimaan sijoittajien kasvavan kiinnostuksen yritysten liiketoiminnan kestävyyttä kohtaan. Osakekurssien huomattavan nousun vuoksi ei kaikkia rahoja kannata iskeä kiinni kerralla yksittäisiin osakkeisiin, mutta sijoituksia hajauttamalla voi pitkäjänteinen sijoittaja edelleen odottaa pääsevänsä osalliseksi nollakorkoa paremmasta tuotosta. Osakkeiden
ohella löytyy toki monia muitakin sijoituskohteita, kuten rahastoja ja asuntoja.

Kuten jo aluksi todettiin, kuluttaminen muodostaa merkittävän käyttökohteen tilille kertyneille ylimääräisille varoille. Aivan kuten sijoituspäätöksissä, kulutuspäätöksillä voi vaikuttaa ja ottaa omat eettiset arvot huomioon. Koronakriisin jälkimainingeissa moni yritys kärsii edelleen kysynnän puutteesta, eli kohdistamalla kulutustaan koronan runtelemiin aloihin voi auttaa yrityksiä jaloilleen ja samalla auttaa työllisyyttä elpymään.

RAHALLE voi löytyä muutakin käyttöä, kuten hyväntekeväisyys tai perinnön jättäminen. Pankkitalletus puoltaa paikkaansa, mikäli sijoitushorisontti on lyhyt ja haluaa pitää varat mahdollisimman turvassa. Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan suomalaisten kyky selviytyä yllättävistä menoista keskimäärin kohentui vuonna 2020. Korona ei näkynyt kyselyssä täydellä painolla, mutta muutos näyttää aika selvältä ja liittyy huomattavalta osin säästämisasteen nousuun.

Aikaisempaa hieman suuremman arjen puskurin ylläpitäminen pankkitilillä ei ole huono idea, vaikka muuten laittaisi rahat töihin sijoituksina ja kulutuksena.