ehdokasmainos

“Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelijoiden on pakko” – mitta tuli täyteen: “Poliitikot pettivät meidät”

Kuva: Timo Sparf
opiskelijamielenosoitus opiskelija mielenosoitus
Leikkauksista, niiden suuruudesta ja leikkaustavasta päätetään vielä tämän kevään aikana.

Opiskelijat osoittivat Helsingissä keskiviikkona mieltään opintotukileikkauksia vastaan.

Rauhallisesti sujuneen mielenosoituksen järjestivät keskeiset opiskelijajärjestöt, kuten Suomen opiskelijakuntien liitto Samok ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL). Tapahtumaan osallistui kolmisen tuhatta opiskelijaa.

Demokraatti poimi Kansalaistorilla mielenosoittajien joukosta porukan tamperelaisia opiskelijoita haastatteluun.

Huoli tulevaisuudesta oli heillä aito ja yhteinen. Samoin pettymys.

– Onhan tässä kyseessä suoranainen petos. Poliitikot, nimenomaan siis hallitus, ovat pettäneet ennen vaaleja antamansa lupaukset, opiskelijat antoivat samaa viestiä toisiaan täydentäen.

– Sanoivat ensin, että koulutuksesta ei nyt ainakaan heikennetä. Viikko pari sen jälkeen samat sanoivat ei kun heikennetään vaan.

opiskelijamielenosoitus opiskelija mielenosoitus

Mansesta päivää. – Mielenosoitukseen osallistuivat porukalla Janne Säynäjäkangas (entinen filosofian opiskelija, nykyinen opettaja), Maria Kultanen (Tampereen teknillinen yliopisto, biotekniikka), Topi Vänni (TTY, sähkötekniikka), Matti Hautero (TTY, sähkötekniikka), Tuuli, joka opiskelee “Tampereen teknillistä ja matematikkaa”, Riku Vääriskoski (TTY, ympäristötekniikka ), Jari Leppänen (TTY) ja Tenho Lehtola (TTY, automatiotekniikka).

Ympäristöteknikkaa opiskeleva Riku Vääriskoski arveli opiskelijoiden ärtymyksen olevan todella laajaa ympäri maan.

– Eri asia sitten on, kuinka moni lähtee marssimaan asian puolesta. Monella se voi olla iso kynnys, hän lisäsi.

Matematiikkaa opiskelevaa Tuulia harmittaa opintotuen alituinen vatkaaminen.

– Viimeiset kuusi vuotta sitä on ylipäätään veivaittu näin, näin, näin ja näin… Ei malteta odottaa ja katsoa, miten ne muutokset vaikuttavat opintojen etenemiseen.

Valmistumisajan typistäminen tulee hänen mielestään tekemään todella tiukaksi lähtemisen vaihto-opiskeluun.

opiskelijamielenosoitus opiskelija mielenosoitus

Sd-yhteisöt olivat näkyvästi mukana. Kuvan eturivissa kansanedustajia ja demariopiskelijoiden aktiiveja.

– Etenkin epävarmoina aikoina pitäisi pitää kiinni Suomen vahvuudesta eli koulutuksesta, eikä niin päin, että lähdetään siitä heti leikkaamaan, Janne Säynäjäkangas tähdensi.

Hän huomautti sen heikentävän uskoa demokratiaan, että poliitikot voivat vaaleissa luvata mitä tahansa ja sitten jättää ne lupaukset pitämättä valituksi tultuaan.

DSC_3310

Poliisin mukaan mielenosoitukseen osallistui noin 3 000 ihmistä.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta on määrä leikata hallitusohjelman mukaan 150 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä.

Oppositiopuolueista RKP, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto aikovat jättää yhteisen välikysymyksen hallituksen suunnittelemista opintotuen leikkauksista ja koulutussäästöistä.

– Välikysymys viedään eduskunnan käsiteltäväksi tällä viikolla, todennäköisesti perjantaina, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi tiistaina STT:lle.

opiskelijamielenosoitus opiskelija mielenosoitus

Demarinuorten kärki lähdössä Senaatintorilta kohti Kansalaistoria.

opiskelijamielenosoitus opiskelija mielenosoitus

Yksi viesti kaikui muita kuuluvampana: Näpit irti opintotuesta!  

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Keskustelua aiheesta

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160930 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä 30. syyskuuta 2016 liittyen Suomessa tehtyihin BUK-ohjusten koeräjäytyksiin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta