Pääkirjoitus

Demokraatti
Demokraatti

Valtio on hautonut monta kultamunaa yritysmaailmaan

Jos Suomessa jaettaisiin vuoden kuolleista noussut -palkinto, niin Turun telakka, nykyään Meyer Turku, olisi vahva ehdokas sen saajaksi.

Vain pari vuotta sitten telakka oli lopetusuhan alla. Nyt kokonaan saksalaisomistukseen siirtynyt telakka napsii risteilijätilauksia ja on noussut yhdeksi Suomen viennin veturiksi. Turun telakan pelastamisessa valtion rahoitus ja pitkäjänteinen työskentely piti telakkaa hengissä ja auttoi uuden omistajan löytymisessä.

Valtion omistajuudesta on Suomessa paljon hyviä esimerkkejä. Monesta valtion omistamasta – kokonaan tai osin – yrityksestä on kasvanut merkittäviä kansainvälisiä toimijoita, joillain aloilla jopa markkinajohtajia.

Valtion omistajuudelle riittää parjaajia. ”Raskas”, ”hidasliikkeinen” ja ”vanhanaikainen” ovat yleisiä arvioita. Usein populistisen parjauksen takana on halu saada näppeihinsä valtion pyörittämä bisnes. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan selvityksessä valtionomistajuudesta löydettiin lähinnä vain huonoa.

Valtio on toiminnallaan luonut edellytykset monien suuryritysten synnylle, kuten esimerkiksi Outokumpu ja Fortum. Molemmat ovat nyt kansainvälisiä pörssiyrityksiä, joista valtio omistaa siivun.

turuntelakkalk201412

Turun telakalla, nykyinen Meyer Turku, valmistuu muun muassa loistoristeilijöitä.

Talous- ja yrityshistorian tutkija, professori Markku Kuisma rikkoo monta valtion yhtiöihin liittyvää negatiivista oletusta kirjassaan ”Valtion yhtiöt” ja Kalevi Sorsa -säätiölle tekemässään kirjoituksessa ”Mikä on totuus valtion yhtiöistä?” Kuisma toteaa valtion yhtiöiden olevan paljon parjattua mainettaan parempia. Ja tyrmää kohta kohdalta Evan selvityksen.

Kuisman mukaan ”Suomen ei ole järkevää uhrata tuottoisia kruununjalokiviään globaaleihin sijoituspeleihin vain harhaisten uskomusten ja väärin ymmärretyn sijoittajamyönteisyyden vuoksi”. Tällaisia kruununjalokiviä on valtio myynyt. Niistä kaupoista eniten ihmetyttävät lähes monopoliasemassa toimineet yritykset, kuten esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna. Myynnin jälkeen uudet omistajat aloittivat rahastamisen nostamalla maksuja. Kuisma vertaa tällaisia kauppoja 1600-luvun Ruotsiin, missä valtio vuokrasi veronkannon yksityisille.

Kuisma myöntää, ettei valtio aina ole viisas omistaja. Hän kuitenkin muistuttaa, että valtion yhtiöiden toteutuneita riskejä ei ole juuri veronmaksajilla maksatettu, toisin kuin yksityisen liike-elämän epäonnistumisia, kuten Talvivaara.

Vaikka kansanedustajista koottuja hallintoneuvostoja ei enää kaivata yrityksiin, voisi valtio olla nykyistä aktiivisempi omistaja. Pörssiyrityksissä osaomistajan voi olla vaikea saada ääntään kuuluviin, mutta tästä huolimatta valtio on usein turhaan valinnut äänettömän yhtiömiehen roolin.

Valtiolla, lähinnä kulloinkin vallassa olevalla hallituksella, luulisi olevan mielipide esimerkiksi kohtuuttomiin nousevissa johtajapalkkioissa tai pörssikurssien ja johtajabonusten pönkittämiseen liittyvissä kvartaaleja kaunistavissa toimissa.

Demokraatti Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti
Demokraatti

Ei! Ei eriarvoistumiselle

Kuntavaalien läheisyys näkyy ja kuuluu kaikkialla eduskunnassa. Yhä useammalla on sanottavaa SDP:stä, jonka inhimillisempi politiikka kolkuttelee vaalien alla etenkin keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajien omiatuntoja.

Viikonloppuna keskustan puoluevaltuustossa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen heilutti vanhaa leimakirvestä puhumalla SDP:stä ei-puolueena. ”Siinä missä keskusta sanoo kyllä, eteenpäin, SDP näyttää sanovan ei, taaksepäin”, Kaikkonen julisti.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut, että sote-uudistusta katsotaan uusin silmin tulevalla hallituskaudella pakkoyhtiöittämisen ja valinnanvapauden osalta. SDP:ssä on halua estää verovarojen valuminen syntymässä olevien suurten yksityisten terveysyritysten voittoihin.

Keskustan konkari Mauri Pekkarinen ilmoitti Demokraatin verkkolehdessä sen, mitä hallituksen ministerit eivät ole olleet valmiita sanomaan: sellaista lakia ei voi säätää, joka velvoittaisi Suomessa valinnanvapauden piirissä toimivia terveysyrityksiä maksamaan verot Suomeen. ”Me olemme osa Euroopan unionia”, Pekkarinen opasti.

Äänestäjän kuluttajansuoja ei ole vieläkään korkealla hallituksen prioriteettilistassa.

Juha Sipilä on tämänkin jälkeen viestinyt uskovansa asian kääntyvän parhain päin. Miten, on yhä hämärän peitossa. Rinteen kelkkaan, opposition sote-kolmikkoon, ovat sittemmin lähteneet myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Puolueet ovat liikkeellä hyvissä ajoin, eduskuntavaaleihin on aikaa kosolti. On totta, että sotea on vatuloitu aivan liian pitkään. Mutta jos asia on tarpeeksi vakava, niin kuin kansalaisten terveys on, huoli pitää tässäkin vaiheessa pystyä sanomaan ääneen. Opposition linja on avoin ja sitä voi verrata vaikkapa siihen, miten paljon hallituspuolueet tarjosivat ennen viime vaaleja tietoa yhteiskuntasopimuksen rajuista toimista palkansaajia kohtaan?

Nehän yllättivät äänestäjät täysin. Äänestäjän kuluttajansuoja ei ole vieläkään korkealla hallituksen prioriteettilistassa. Nyt Sipilän hallitus on siirtämässä puoliväliriihensä kuntavaalien yli.

On siis jäämässä arvailujen varaan, onko lisäleikkauksia luvassa ja mihin ne kohdistuvat. Koulutuksesta ei leikata, luvattiin ennen eduskuntavaaleja. Nyt ei nähtävästi uskalleta sanoa mitään. Vaikka keskustavetoinen hallitus riisuukin rajusti kuntien valtaa, vaalien alla ihmisillä täytyy olla oikeus saada tietoa valtakunnan politiikan suunnitelmista ja niiden vaikutuksista kuntakenttään. Ilmeisesti jonkinlaista uudelleenharkintaa tai perumista voi vielä olla tähänkin luvassa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, miten valtaosa suomalaisista kokee eriarvoisuuden uhkaavan yhteiskuntaa. Demokratian suurimmaksi ongelmaksi nähdään poliittisen osallistumisen epätasainen jakautuminen. Hyväosaiset osallistuvat, muut eivät. Kun SDP on sanonut oppositiosta tiettyihin asioihin ei, se on ollut ei oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden puolesta. Kaikki on pidettävä porukassa mukana. Kyse on viime kädessä demokratian puolustamisesta.

Demokraatti Demokraatti
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Pääkirjoitus

Demokraatti
Demokraatti

Rinteen rykimä

SDP:n viime viikonlopun puoluevaltuuston kokous Hyvinkäällä oli varsinainen mediatapaus. Tungos oli lauantaina kokouksen alkaessa niin kova, ettei kokousedustajia meinannut millään erottaa mediatyöläisistä.

Tiedotusvälineiden iso huomio antoi puoluevaltuustolle selkeän viestin: Hyvinkään kaupungintalon kokoussalissa liikuskeli luultavasti Suomen seuraava pääministeri. Kuka hän oikein on? Todennäköisen vastauksen saamme Lahden puoluekokouksessa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Puheenjohtaja Antti Rinne kertoi kokouksen aluksi yllätyksettömän viestin: ”Olen käytettävissä”. Rinne valotti vuolaasti puheessaan omaa taustaansa taiteilija Veikko Sinisalon autonkuljettajana ja paikallisen sahan työntekijänä. Rinne halusi nostaa esiin ihmisen puoluejohtajan maskin takaa. Hän teki sen hyvin tietoisesti, sillä helmikuun puheenjohtajakamppailu ei ole linjavaali vaan henkilövaali.

Onko Antti Rinteestä sitten johtamaan puolue vaalivoittoon keväällä 2019?

SDP valitsee puoluekokouksessa ennen kaikkea pääministeriehdokkaan ja vasta sitten puoluejohtajan. Puolueen halu palata vallan kahvaan 16 pitkän vuoden jälkeen on lähes pakkomielle.

Onko Antti Rinteestä sitten johtamaan puolue vaalivoittoon keväällä 2019? Oli mielenkiintoista havaita, että suurin osa kokousväestä ja mediasta kiinnitti huomioita juuri Rinteen esiintymiseen, ei niinkään puheen sisältöön. Kun noin puolen tunnin puhe alkoi lähestyä huippukohtaansa, Rinne tapansa mukaan aloitti rykimisen. ”Kohtaus” oli niin voimakas, että kokousväki antoi Rinteelle jopa spontaanit aplodit.

Voi siis olla, että Rinteen kohtalon ratkaisee juuri puoluekokousedustajien suhtautuminen mediaesiintymisissä tapahtuvaan takelteluun. Jos edustajat uskovat, että Rinteen rykiminen herättää äänestäjissä myötätuntoa ja samaistumisen kokemusta, Rinne voidaan hyvinkin valita jatkoon. Jos taas takeltelu tuntuu herättävän lähinnä myötähäpeää, on Rinteen peli pelattu.

Edessä on luultavimmin tiukka puheenjohtajakamppailu, jossa sarvien kalistelulta ei voi välttyä.

Rinne elää oman puheenjohtajakautensa rykimää. Kyseessä on poronhoidosta tuttu termi, joka tarkoittaa urosporon eli hirvaan kiima-aikaa. Rykimä liittyy hirvaiden aivojen melatoniinitasoon, joka kertoo lähestyvästä lisääntymistehtävästä. Rykimän aikana hirvaiden on kerättävä noin 10–20 vaatimen parttio eli haaremi, jotta lisääntyminen onnistuisi. Lauman koossa pitäminen vie usein hirvaiden kaikki voimat, ja rykimän päätyttyä marraskuun lopussa uupuneet ja nälkiintyneet hirvaat pudottavat sarvensa ja vetäytyvät talvehtimaan.

Puheenjohtaja Rinteen ”rykimä” vaatii nyt joukkojen kokoamista. Edessä on luultavimmin tiukka puheenjohtajakamppailu, jossa sarvien kalistelulta ei voi välttyä. Olennaista on, että kuten vasat syntyvät keväällä, on kevään kuntavaalituloksessa SDP:ssä uuden kasvun eväät. Lauman johtajan nimellä ja sukupuolella ei tässä kohtaa ole paljonkaan merkitystä.

JÄLKIKIRJOITUS:

Puoluesihteeri Reijo Paananen aiheutti melkoisen mediahässäkän ilmoitettuaan puoluevaltuustossa itsensä työmarkkinoiden käytettäväksi. Hämmennyksen aiheutti erityisesti se, että moni paikalla ollut tulkitsi ilmoituksen puoluesihteerin tehtävästä vetäytymiseksi.

Kun asiaa Paanaselta kysyttiin, hän piti kuitenkin ovea puoluesihteerin tehtävään auki. Miten yksinkertaisen asian kertominen voidaan tehdä näin hankalaksi? Turha nurista, etteivät kansalaiset ymmärrä puolueemme viestiä paremmin.

Demokraatti Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti
Demokraatti

Trumpin äänestäjien niputtaminen vain taantuneiden teollisuuspaikkakuntien punaniskoiksi on väärä kärjistys

Donald Trump, brexit, jytky. Demokratiaa, rehelliset vaalit – ja peiliin katsomisen paikka häviäjille. Toiveet ja analyysi menivät sekaisin ennen vaaleja. Nyt Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen tuntuvat menneen sekaisin realismi ja kauhuskenaariot.

Äänestäjille on tarjottu sitä, mitä he haluavat kuulla. Välittämättä siitä, kuinka kaukana se on totuudesta. Sitä sanotaan populismiksi. Sillä saatiin Atlantin molemmin puolin liikkeelle äänestäjiä, jotka ovat pettyneet elämäntilanteeseensa, ja joille tarjottiin muutosta, joskin epärealistista. Tämän huomasivat myös populismilla pelanneet voittajat.

Britanniassa brexitiä kiivaimmin ajaneet siirtyivät syrjään, kun puheista olisi pitänyt ottaa vastuu. Yhdysvalloissa Trump on pyöristellyt kovia puheitaan.

Niin sanottu poliittinen eliitti, perinteiset poliittiset toimijat, eivät halunneet uskoa, että populistisilla puheilla, valheella ja vihalla höystettynä, voisi voittaa vaalit. Samalla niiltä on jäänyt liian vähälle huomiolle äänestäjien muutoksenhalu ja huoli tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa tieto ei ollut valtaa vaan tietämättömyydeltä saatiin valta.

Trump osasi valita oikeat teemat, joilla äänestäjät saatiin liikkeelle. Tosin Trumpin omakin tietämys hänen tehtäviinsä kuuluvista asioista on iso kysymysmerkki.

Seuraavaksi demokratiaa testataan ensi vuonna Hollannin parlamenttivaaleissa ja Ranskan presidentinvaaleissa.

Yhdysvalloissa Trumpin äänestäjien niputtaminen vain taantuneiden teollisuuspaikkakuntien punaniskoiksi on väärä kärjistys. Selvitysten mukaan Trump sai paljon ääniä esimerkiksi hyvin koulutetuilta ja varakkailta sekä yllättäen myös naisilta. Populismi on pelottava voima, jos sillä kiihottamalla saadaan suuret joukot liikkeelle.

Historia harvoin kai toistaa itseään, etenkään kirjaimellisesti, mutta jonkinlaisia yhtymäkohtia ja kaaria sieltä löytyy. Maailmanhistorian suurimpia populistiliikkeitä taisi olla Saksassa 1930-luvulla valtaansa nopeasti kasvattanut kansallissosialismi.

Euroopassa puhaltavat taas äärioikeistolaiset tuulet ja nationalismi. EU ja yhteinen Eurooppa natisee. Seuraavaksi demokratiaa testataan ensi vuonna Hollannin parlamenttivaaleissa ja Ranskan presidentinvaaleissa.

Hollannissa Geert Wildersin johtama vapauspuolue vetää muun muassa äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttajavastaista politiikkaa. Ranskassa Trumpin voitto voi parantaa merkittävästi Ranskan äärioikeistolaisen kansallisen rintaman johtajan Marine Le Penin mahdollisuuksia presidentivaaleissa. Nationalismilla ratsastava Le Pen on jo nimennyt itsensä Madame Frexitiksi.

Politiikassa toimivien pitää nykyisessä tilanteessa terästäytyä ja miettiä, miksi heidän viestinsä ei mene läpi. Ja miettiä miksi tosiasioita vääristelevä viesti vetoaa äänestäjiin.

Demokraatti Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti
Demokraatti

Hallitus työntää taas rahaa yksityisen sektorin taskuun

Hallitus suunnittelee työvoimapalvelujen yksityistämistä. Tämä ei yllätä.

Tässä toistuu hallituksen kaava: ensin säästetään julkisilla varoilla toimiva palvelu henkihieveriin, sitten todetaan, että yksityinen toimija hoitaisi saman paremmin ja edullisemmin.

Hallitus työntää taas rahaa yksityisen sektorin taskuun.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Trumpin äänestäjien niputtaminen vain taantuneiden teollisuuspaikkakuntien punaniskoiksi on väärä kärjistys

Demokraatti Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti
Demokraatti

Jälkikirjoitus: Please, eikö nämä karnevaalit voisi olla vain joka kuudes vuosi?

Maailma sai uuden valtiaan keskiviikkoaamuna. Tuloksen vaikutuksista jauhetaan vielä pitkään.

Blääh! Yhdysvaltojen vaaliähky on saanut monet jo voimaan pahoin.

Please, eikö nämä karnevaalit voisi olla vain joka kuudes vuosi?

Demokraatti Demokraatti