Pääkirjoitus

Demokraatti

Valtio on hautonut monta kultamunaa yritysmaailmaan

Jos Suomessa jaettaisiin vuoden kuolleista noussut -palkinto, niin Turun telakka, nykyään Meyer Turku, olisi vahva ehdokas sen saajaksi.

Vain pari vuotta sitten telakka oli lopetusuhan alla. Nyt kokonaan saksalaisomistukseen siirtynyt telakka napsii risteilijätilauksia ja on noussut yhdeksi Suomen viennin veturiksi. Turun telakan pelastamisessa valtion rahoitus ja pitkäjänteinen työskentely piti telakkaa hengissä ja auttoi uuden omistajan löytymisessä.

Valtion omistajuudesta on Suomessa paljon hyviä esimerkkejä. Monesta valtion omistamasta – kokonaan tai osin – yrityksestä on kasvanut merkittäviä kansainvälisiä toimijoita, joillain aloilla jopa markkinajohtajia.

Valtion omistajuudelle riittää parjaajia. ”Raskas”, ”hidasliikkeinen” ja ”vanhanaikainen” ovat yleisiä arvioita. Usein populistisen parjauksen takana on halu saada näppeihinsä valtion pyörittämä bisnes. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan selvityksessä valtionomistajuudesta löydettiin lähinnä vain huonoa.

Valtio on toiminnallaan luonut edellytykset monien suuryritysten synnylle, kuten esimerkiksi Outokumpu ja Fortum. Molemmat ovat nyt kansainvälisiä pörssiyrityksiä, joista valtio omistaa siivun.

turuntelakkalk201412

Turun telakalla, nykyinen Meyer Turku, valmistuu muun muassa loistoristeilijöitä.

Talous- ja yrityshistorian tutkija, professori Markku Kuisma rikkoo monta valtion yhtiöihin liittyvää negatiivista oletusta kirjassaan ”Valtion yhtiöt” ja Kalevi Sorsa -säätiölle tekemässään kirjoituksessa ”Mikä on totuus valtion yhtiöistä?” Kuisma toteaa valtion yhtiöiden olevan paljon parjattua mainettaan parempia. Ja tyrmää kohta kohdalta Evan selvityksen.

Kuisman mukaan ”Suomen ei ole järkevää uhrata tuottoisia kruununjalokiviään globaaleihin sijoituspeleihin vain harhaisten uskomusten ja väärin ymmärretyn sijoittajamyönteisyyden vuoksi”. Tällaisia kruununjalokiviä on valtio myynyt. Niistä kaupoista eniten ihmetyttävät lähes monopoliasemassa toimineet yritykset, kuten esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna. Myynnin jälkeen uudet omistajat aloittivat rahastamisen nostamalla maksuja. Kuisma vertaa tällaisia kauppoja 1600-luvun Ruotsiin, missä valtio vuokrasi veronkannon yksityisille.

Kuisma myöntää, ettei valtio aina ole viisas omistaja. Hän kuitenkin muistuttaa, että valtion yhtiöiden toteutuneita riskejä ei ole juuri veronmaksajilla maksatettu, toisin kuin yksityisen liike-elämän epäonnistumisia, kuten Talvivaara.

Vaikka kansanedustajista koottuja hallintoneuvostoja ei enää kaivata yrityksiin, voisi valtio olla nykyistä aktiivisempi omistaja. Pörssiyrityksissä osaomistajan voi olla vaikea saada ääntään kuuluviin, mutta tästä huolimatta valtio on usein turhaan valinnut äänettömän yhtiömiehen roolin.

Valtiolla, lähinnä kulloinkin vallassa olevalla hallituksella, luulisi olevan mielipide esimerkiksi kohtuuttomiin nousevissa johtajapalkkioissa tai pörssikurssien ja johtajabonusten pönkittämiseen liittyvissä kvartaaleja kaunistavissa toimissa.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Arvaamaton herra presidentti Trump

Amerikan Yhdysvallat saa perjantaina 45. presidenttinsä, kun marraskuun vaalit voittanut republikaanien Donald Trump vannoo Washingtonissa virkavalansa.

Tosi-tv-tähti ja kiinteistömiljardööri Trump on pian paitsi vaikutusvaltaisin valtionpäämies myös maailman mahtavimman armeijan ylipäällikkö. Voittajan kuherruskuukausi jäi Trumpilta liki kokonaan väliin.

Yhdysvallat on vaalien jälkeen ollut niin jakautunut, että Trumpista riemuitsevien ihastus on sekoittunut tuloksesta tyrmistyneiden voihkeeseen. Asiat, mitä Trump on kampanjansa aikana ja sen jälkeen sanonut menettämättä asemiaan, ovat olleet paikoin niin käsittämättömiä, että Richard Nixonin kaatanut Watergate-skandaali olisi nykypäivään siirrettynä ollut hänelle luultavasti leppoisa päiväkävely.

Suomen kannalta Trump on presidenttinä merkittävä ennen muuta turvallisuuteen ja kaupankäyntiin liittyvistä syistä. Itämeren alueen turvallisuustilanne on Venäjän Ukraina-operaation myötä ratkaisevasti kiristynyt. Trump vaikuttaisi tekevän eroa Euroopan ja edeltäjänsä Barack Obaman pakoterintamaan.

Trumpia ja Putinia vaikuttaisi yhdistävän uuskansallismielisten populistien piiristä kumpuava ihailu.

Suomessa turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos, päähenkilöinään Vladimir Putin ja Trump, on Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn mukaan vähentänyt Nato-jäsenyyden vastustusta ja lisännyt kannastaan epävarmojen osuutta. Natoa avukseen kaipaavien on hyvä muistaa Trumpin Itä-Euroopalle ja Baltialle tarkoitettu lausunto, jossa hän antoi ymmärtää 5. artiklan toimeenpanon riippuvan sotilasliiton jäsenmaksujen suuruudesta.

Sitäkään ei kannattaisi unohtaa, että suurimman Nato-armeijan päällikkö on ainakin seuraavat neljä vuotta muurien pystyttämisestä innostunut Trump. Optimisti voisi ajatella, että Trump on kuulostanut Venäjän suhteen liennyttävältä, mikä voisi parhaimmillaan vähentää Venäjän ja lännen jännitteitä. Suhteiden paranemisen huono puoli on se, että Trumpia ja Putinia vaikuttaisi yhdistävän uuskansallismielisten populistien piiristä kumpuava ihailu.

Kauppapolitiikassa Yhdysvaltain suuruuden palauttamisella kampanjoinut Trump on edustanut protektionismia. Amerikkalaisista yhtiöistä uuden presidentin tuntoja on kuunnellut tähän mennessä ainakin autojätti Ford, joka perui suunnitelmansa Meksikoon kaavaillusta autotehtaasta. Oikeistopopulismi, Putin ja Trump lupaavat synkkeneviä aikoja monenkeskisen maailman ja vapaiden markkinoiden ystäville.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

”Sote on vihdoin maalissa”, huokaistiin hallituksessa joulun alla. Höpö höpö.

”Sote on vihdoin maalissa”, huokaistiin hallituksessa joulun alla, kun se ilmoitti soten valmistumisesta. Höpö höpö. Soten tavoitteet ja niihin pääseminen ovat edelleen pahasti levällään.

Ainoa sulle-mulle-tulos on keskustan maakuntamalli ja kokoomuksen valinnanvapaus. Kyse on länsimaisittain poikkeuksellisen laajasta koko sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää koskevasta muutoksesta, jossa asiakkaalle, ihmiselle, on varattu koelaboratorion hiiren rooli. Tulevat palvelut, niiden hinnat ja myös maakuntien rooli ja niiden selviytymismahdollisuudet ovat iso kysymysmerkki.

Jos sote-uudistus menee pahasti pieleen, on todellinen kauhuskenaario Yhdysvaltojen bisnesvetoinen ja kalliiksi osoittautunut malli.

Kiire riivaa sotehanketta. Valmistelutyössä monessa soteryhmässä mukana ollut sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo tavoitteiden unohtuneen (Demokraatti 5.1.). Hän arvioi julkisen sektorin joutuvan kohtuuttomaan kilpailutilanteeseen, kun maakuntien pitäisi vain kahdessa vuodessa rakentaa uudet julkset sote-palvelut, joilla vastata jo markkinoilla toimivien kaupallisten toimijoiden haasteeseen. Hiilamo pitää vaikeassa kilpailutilanteessa mahdollisena jopa maakunnallisten yhtiöiden konkursseja.

Sote-uudistuksen merkittävä tavoite on saada kolmen miljardin säästöt sote-palveluista. Säästöjen tarpeesta ei ole erimielisyyttä, mutta nyt käytettävät keinot voivat olla myrkkyä. Yksityisten toimijoiden roolin vahvistuminen ja siihen liittyvä valinnanvapaus voivat pahimmillaan rampauttaa julkisen järjestelmän. Jos sote-uudistus menee pahasti pieleen, on todellinen kauhuskenaario Yhdysvaltojen bisnesvetoinen ja kalliiksi osoittautunut malli. Tavallisella ihmisellä ei ole siellä varaa kattavaan terveydenhoitoon, ellei hänellä ole kallista yksityistä terveysvakuutusta.

Tämä on pelottava vaihtoehto Suomessa, jossa palveluiden tarve kasvaa väestön ikärakenteen takia.

Hyvin ei mene Ruotsissakaan, jonka sote-palveluiden valinnanvapausmallista on Suomeen otettu osia. Ruotsalaiset ovat pettyneet hyvinvointipalveluiden markkinavetoiseen toimintaan. Ruotsalaisen tutkimuslaitos TNS Sifon selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta haluaa suitsia markkinoiden toimintaa.

Sote-uudistuksen säästötavoitteen keppi on se, että hallitus leikkaa vähitellen maakunnille tulevaa rahoitusta. Jos uudistus ei toimi toivotulla tavalla eli säästöjä ei saada toiminnan tehostumisesta, on edessä palvelutason leikkaaminen.

Tämä on pelottava vaihtoehto Suomessa, jossa palveluiden tarve kasvaa väestön ikärakenteen takia. Esimerkiksi suurten ikäluokkien muistisairauksien arvioidaan kasvavan merkittävästi 10–15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa merkittävää laitospaikkatarpeen kasvua.

Sotessa taas haetaan säästöjä laitoshoidon vähentämisestä. Edessä on vaikea yhtälö, jos sote-palveluiden rahoitus ja laatu pettävät samaan aikaan, kun palveluiden tarve kasvaa.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta, mutta nuorten ja vuodeosaston suita ei pidä tukkia

Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna on paikallaan puhua sen kaikkein pyhimmästä, demokratiasta eli kansanvallasta. Yksi kansanvallan toteuttamiskeino on kansalaisaloite. Vuonna 2012 käyttöön tullut suoran demokratian muoto täydentää edustuksellista järjestelmäämme.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti blogissaan tikunnokkaan ne muutamat aloitteet, joita ovat käynnistäneet entiset kansanedustajat. Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta. Kaappareita ovat Paavo Väyrynen (euroaloite), Kimmo Kiljunen (taitettu indeksi) sekä Iiro Viinanen ja Esko Seppänen (eutanasia-aloite). Soinia riepoo myös se, miten media rummuttaa aloitteita. Aikamoista, sananvapaudelle turpaan itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä.

Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään.

Eduskunnassa tai europarlamentissa istuvien ei ole korrektia tarttua kansalaisaloitteeseen. Väyrynen voisi käyttää muita kanavia. Mutta mikseivät eläkkeellä olevat kansanedustajat tai mepit voisi olla aktiivisia?

Uransa jälkeen he ovat osa tavallista kansaa ja voivat näyttää esimerkkiä eri vaikutuskanavien käytöstä. Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään maaliskuulta 2013.

”Pidän kansalaisaloitetta tärkeänä. En niitä allekirjoita niin kauan kun olen kansanedustaja”.

Turun yliopiston selvityksen mukaan kansalaisaloitejärjestelmän hyödyt ovat kiistattomat. Kolmannes äänioikeutetuista on laittanut nimensä vähintään yhteen aloitteeseen. Noin 80 prosenttia äänioikeutetuista uskoo systeemin parantavan demokratiaa, kansalaisaloitteen allekirjoittaneista vielä suurempi osa. Kansalaisaloite on nuorten ja koulutettujen kaupunkilaisten suosiossa, mutta se tavoittaa myös poliittisen osallistumisen marginaalissa olevia ryhmiä kuten työttömiä ja sairaita.

Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen?

Kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, vaikka noin kymmenestä loppuun saakka käsitellystä aloitteesta on hyväksytty vain yksi. Aloitteet ovat myös synnyttäneet uutta demokraattista vuoropuhelua ja lisänneet kansalaisten käsitystä eduskunnassa käsiteltävistä asioista. Maassa, jossa murehditaan poliittisen osallistumisen vähenemistä, kansalaisaloitetta pitäisi vaalia kuin kukkaa kämmenellä. Aloitteet etenevät eduskunnan käsiteltäväksi saadessaan puolen vuoden kuluessa 50 000 allekirjoitusta. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kalle Jokinen nostaisi allekirjoitusten määrää vähintään 100 000:een.

Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen? SDP:n ja keskustan ryhmäpuheenjohtajat ovat maltillisempia. Heidän mukaansa kansalaisjärjestelmän toimivuutta pitää selvittää. Turun yliopiston tutkijat vaativat järjestelmän kehittämistä. Kyse olisi siitä, miten lisätään aloitteiden läpinäkyvyyttä, vuorovaikutteisuutta ja aloitteentekijöiden tukemista. Tämä selvitys hallituksen on syytä tehdä.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Onko puheenjohtajan haastaminen poliittinen isänmurha? Tästä päivästä katsottuna tällainen suhtautuminen tuntuu armottoman vanhanaikaiselta

Puolueen istuvan puheenjohtajan haastaminen oli Suomessa pitkään lähes isänmurhaan verrattavissa oleva teko. Tästä päivästä katsottuna tällainen suhtautuminen tuntuu armottoman vanhanaikaiselta. Puheenjohtajan haastaminen ja terve puheenjohtajakilpa on osa toimivaa demokratiaa ja jäsenistön kuulemista. Haastaja ja siitä seuraava vaali helpottaa uuden puheenjohtajan työtä.

Hampaankolotkin toivottavasti tyhjenevät, kun puoluekokousedustajat pääsevät sanomaan sanansa ja päästelemään paineita. Demokratian hintana voi olla repivä jälkipyykki. Näin tapahtui SDP:ssä, kun Antti Rinne reilut kaksi vuotta sitten voitti puheenjohtajavaalissa Jutta Urpilaisen.

Myös kokoomuksessa Petteri Orpon nousu puheenjohtajaksi aiheutti kipuilua. Kannatuslukujaan nostanut SDP ei tässä tilanteessa kaipaa uutta, sisäisesti repivää jälkipyykkiä. Antti Rinne ja Timo Harakka ovat korostaneet, että vaalikampanjaa tehdään rakentavassa ja hyvässä hengessä, ystävien kesken. Tämä on hyvä. Toivottavasti kampanja ei kuitenkaan jää liian taskulämpöiseksi, sillä SDP kaipaa räväkkää keskustelua puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.

Lahden puoluekokoukseen on aikaa enää reilu kuukausi. Edessä on tiivis ja kiinnostava kampanjakuukausi.

Tähän puheenjohtajakampanja tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Samalla toivottavasti löytyy uusia näkökulmia puolueen ohjelmatyölle. Lahdessa päätetään muun muassa puolueen uudesta periaateohjelmasta. Tärkeää on, että nyt keskustelua syntyy, mutta on valitettavaa, että sen käynnistämiseen tarvitaan puolueen johtoa koskevia valintoja.

Antti Rinne sai haastajan niin sanotusti loppusuoralla. SDP:n Lahden puoluekokoukseen on aikaa enää reilu kuukausi. Edessä on tiivis ja kiinnostava kampanjakuukausi. Onneksi puheenjohtajaehdokkaat ovat profiloituneet politiikassa hieman eri tavalla. Mukaan olisi hyvä saada vielä lisää haastajia. Omaa osallistumistaan pohtii vielä Tytti Tuppurainen, joka toisi hyvän lisän puheenjohtajakisaan.

Puheenjohtajan lisäksi Lahden puoluekokouksessa valitaan SDP:lle myös uusi puoluesihteeri. Toivottavasti henkilövalinnat eivät varasta koko showta, sillä Lahdessa on SDP:llä käsittelyssä periaateohjelman lisäksi myös paljon muita isoja ja tärkeitä asioita.

JÄLKIKIRJOITUS:

Viimeistään nyt kannattaa aloittaa downshiftaaminen kohti joulua. Joulu on rauhoittumisen aikaa, jolloin keskitytään yhdessäoloon läheisten kanssa. Tämän viikon Demokraatti on tuhti lukupaketti jouluksi ja uudeksi vuodeksi. Teimme tuplanumeron, josta riittää lukemista pitkäksi aikaa. Seuraava lehti ilmestyy 5. tammikuuta. Demokraatti toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Kun Demokraatin lehdet katosivat, kriisiorganisaatio Posti lainasi strategiansa neuvostopropagandan oppikirjoista

Kuluneen parin vuoden aikana runsas tuhat postinkantajaa on tavalla tai toisella jättänyt tehtävänsä Postin yt-rumban seurauksena. Jäljet näkyvät postin jakelussa.

Lehdet ja kirjeet saapuvat miten sattuu. Jopa parin kilometrin etäisyydellä Helsingin pääpostista sijaitsevassa Töölössä noudettiin löytötavaratoimistosta junassa olleita posteja.

Posti on paikkaillut jakajien vähentymisestä aiheutuneita ongelmia vuokratyövoimalla ja alihankkijoilla, joista osa kantaa postia ensikertalaisuuttaan kartta kädessä. Lehtien toimituksissa Postin rakennemuutos on lisännyt suivaantuneita lukijapuheluita. Joko lehti ei tule, tai sitten se tulee vaikka sitä ei ole tilattu.

Demokraatin toimituksessa ihmeteltiin viime viikolla Postin kadottamaa painosta, siis koko noin 10 000 lehden painosta, jonka sijainti oli jakelupäivän aamuun saakka Postille arvoitus. Kun lehdet lopulta löytyivät, strategiansa neuvostopropagandan oppikirjoista lainannut Postin viestintä väitti Postin tienneen koko ajan missä lehdet ovat. Ilmeisesti vika olikin asiakkaan korvien välissä.

Kaikelle tuntuu löytyvän selitys paitsi sille, miksi palvelu on aikaisempaan nähden ratkaisevasti huonontunut.

Nopea ja raju rakennemuutos irtisanomisineen vaarantaa Postin perustehtävän. Saman havainnon ovat tehneet lehtitalot ja postejaan kaipailevat kansalaiset. Postin johto yrittää selviytyä tilanteensa kiistämällä asioiden tilan. Kaikelle tuntuu löytyvän selitys paitsi sille, miksi palvelu on aikaisempaan nähden ratkaisevasti huonontunut.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ja Suomen Yrittäjien ratkaisu Postin ongelmiin olisi kilpailun lisääminen. Ratkaisua voi pitää ideologisena, mikä ei tarkoita sitä, etteikö se voisi toimia. Vanhan ajan Postiin ja sen massiiviseen henkilökuntaan ei ole paluuta. Maailma on muuttunut ja koteihin jaettavien lähetysten määrä vähenee. Tilanne ei ole helppo. Mutta niin kauan kuin lehtiä ja kirjeitä jaetaan ihmisten postiluukuista, ne pitäisi saada perille ajoissa.

Tekeillä oleva postilain muutos antaisi mahdollisuuden myös ulkoistettuun jakeluun, jossa postinkantajat eivät olisi enää lainkaan Postin palkkalistoilla. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on varoitellut lakiuudistuksen heikentävän entisestään muun muassa lehtien jakelua haja-asutusalueille. Postin toimintaa valvovan viestintäviraston ja vastuuministeri Anne Bernerin tehtävänä on huolehtia, ettei näin käy.

JÄLKIKIRJOITUS:

Sokos-tavaratalot ilmoittivat viime viikolla luopuvansa turkiksista, mikä tarkoitti istumista kepulaisten turkisyrittäjien ruokkimaan kusiaispesään. Reaktio oli välitön ja raju. Helsinkiin äänestetyt maakuntien parlamentaarikot repivät turkispöksynsä ja S-ryhmä kiirehti perumaan Sokoksen linjauksen. Tästä innoittuneet kepulaiset vaativat samantien S-ryhmältä lisää rahaa turkisten markkinointiin ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila edellytti kaupparyhmältä nöyrää anteeksipyyntöä. Näin toimii organisoitunut eturyhmä.

Demokraatti