Pääkirjoitukset
26.5.2023 11:14 ・ Päivitetty: 26.5.2023 11:14
Valtiojohdon työnjako pitää saada Nato-kuntoon – ennen uuden presidentin tuloa
Valtioneuvoston ja presidentin työnjaosta pitää saada Nato-yhteensopiva. Jos se vaatii perustuslain päivittämistä, nyt siihen on oikea aika.
Nato-jäsenyys muuttaa valtionjohdon käytännön työnjakoja jopa tahtomattamme. Vaikka vielä viime keväänä juhlapuheissa korostettiin, että selviämme jäsenyydestä vain muutamilla kosmeettisilla lainmuutoksilla, niissäkin riittää lainsäätäjille töitä.
Demokraatissa pitkin kevättä haastatellut perustuslakiasiantuntijat uskovat, että Natossa olo vahvistaa tasavallan presidentin asemaa ulkopolitiikan johdossa valtioneuvoston ohi.
TÄMÄ johtuu pitkälti EU:n painotusten muuttumisesta Venäjän Ukraina-hyökkäyksen takia. Turvallisuus- ja geopolitiikka nousevat talousasioiden rinnalle, osittain ohikin. Sota jos mikä vaikuttaa Naton varustautumistarpeiden kautta Suomenkin talouden valintoihin.
Taustalla on tasavallan presidentille aikoinaan annettu ylipäällikön rooli. Syvän rauhan aikana tehtävää pidettiin hyvin symbolisena. Nyt ylipäällikköys tuo Nato-Suomen presidentille uudenlaisen lisämandaatin – ja velvollisuuksia.
Periaatteessa kylmän sodan ensivuosina Nato oli sotilasliitto, jonka monet asiat kuuluisivat teknisesti kunkin jäsenmaan asevoimien ylipäällikön tontille.
Silti nyt, vuoden 2023 todellisuudessa Nato on demokraattisten valtioiden puolustusliitto. Siellä tehdään suomalaisten arkeen, lompakkoon ja liiketoimiin oleellisesti vaikuttavia poliittisia päätöksiä, jotka meillä totutusti ovat enemmän valtioneuvoston hommia.
Lisää aiheesta
NYKYINEN perustuslakimme tuli voimaan 23 vuotta sitten. On ymmärrettävää, ettei siitä löydy tarkkaa käsikirjoitusta, millä kaavalla sotilas- tai ulkopolitiikan harmaalla alueella olevien päätösten pitäisi mennä.
Nato-jäsenyyden kaltainen tilanne oli lakia laadittaessa vuonna 1999 vielä utopiaa.
Viime vuonna eduskunnan perustuslakivaliokunta halusi, että perustuslain toimivuudesta Nato-oloissa tehtäisiin uusi arvio, kunhan jäsenyys on varmistunut.
Hallitusmuodostaja Petteri Orpo (kok) on silti ilmoittanut, ettei perustuslain viilaamiselle ole hänen mielestään tarvetta.
Luultavasti hänen näkemyksensä perustuu oletukseen, ettei taloudenpitoon keskittyvälle oikeistohallitukselle tule kiistoja nykyisen tasavallan presidentin kanssa huippukokousten lautasjaosta tai Suomen ulkopolitiikan suunnasta.
Pääministerienkin täytyy osata ja uskaltaa katsoa pidemmälle kuin lähimmän vaalikauden päähän.
Arvio on varmasti oikea, mutta pääministerienkin täytyy osata ja uskaltaa katsoa pidemmälle kuin lähimmän vaalikauden päähän.
SUOMELLA on tällä hetkellä taitava ja demokraattiseksi laillisuusmieheksi tiedetty valtionjohtaja.
Nykyinen hyvä herraonni ei silti ole tae siitä, että seuraavat presidentit ja valtioneuvostot välttyisivät epäselvistä muotoseikoista johtuvilta turhilta arvovaltakiistoilta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännön työnjaolle pitää olla mahdollisimman selkeä pelisääntöpohja. Siksi perustuslakikin pitää tutkia ja tarvittaessa päivittää jo ennen seuraavia presidentinvaaleja.
Jos päivitystarvetta ei löydy, sekin on sitten tullut tarkistetuksi, eikä tulevien valtiosääntöoppineiden tarvitse jatkaa vuosittaisia “oliko tämä väärin sammutettu” -pohdintoja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.