– Kyse on merkittävästä tulonsiirrosta yksityisten työnantajien hyväksi ja tämä maksaa valtiolle 847 miljoonaa euroa vuositasolla, Marin totesi, kun eduskunta käsitteli hallituksen tiedonantoa kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista.

–Hallitus uskoo tämän luovan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Hän muistuttaa, että myös edelliset hallitukset tarjosivat samaa keinoa työllisyyden lisäämiseksi sekä taloustilanteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vuonna 2010 työnantajilta poistettiin kela-maksu ja vuonna 2014 alennettiin yritysten maksamaa yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä.

Marinin mukaan nyt esitetty sosiaaliturvamaksun alentaminen merkitsee jo noin 2,5 miljardin euron vuosittaista tulonmenetystä. Hän kysyy, ovatko jo tehdyt tulonsiirrot julkiaselta puolelta yksityiselle toimineet ja tuottaako sosiaaliturvamaksun alennus luvattuja kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

– Ainakaan huonossa suhdannetilanteessa isoille yrityksille suunnatut tulonsiirrot eivät ole erityisemmin aktivoineet niitä investoimaan tai palkkaamaan lisää työvoimaa, hän vastaa.

Päin vastoin yritykset ovat hänen mukaansa maksaneet jopa kiihtyvällä vauhdilla rahaa ulos osinkoina, eivätkä käyttäneet rahaa investointeihin.

– Varovainenkin johtopäätös on, ettei harjoitettu politiikka ole ollut erityisen vaikuttavaa huomioiden, kuinka paljon se on valtiolle maksanut.

Marin vaatii viimein konkreettisten vaikutusten hakemista paljon puhuttujen dynaamisten vaikutusten sijaan.

– Mitä jos olisimme käyttäneet tai käyttäisimme nämä 2,5 miljardia investointeihin joka vuosi? Tällä rahalla, jonka olemme nyt antaneet ikään kuin lahjana pois, olisi voitu rahoittaa merkittäviä Suomen kilpailukykyä parantavia investointeja.

Hän mainitsee muun muassa tie- ja rataverkon parantamisen, homekoulujen ja -päiväkotien korjaamisen ja energiatuotannon uudistamisen.

– Vaihtoehtoja on, myös talouspolitiikassa, jos haluamme ne nähdä ja niihin tarttua.