Turva – Hymy

Valtionsyyttäjä vihapuheesta: ”Viranomaisten resurssit eivät lähelläkään ongelmien määrää”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Helsingin poliisin yhteyteen keväällä perustettu vihapuheryhmä oli heinäkuuhun mennessä saanut tutkittavakseen 53 tapausta, joista 12 on edennyt syyteharkintaan.

Valtaosa jutuista liittyy kiihotukseen kansanryhmää vastaan, seuraavaksi eniten on esillä rikosnimikkeistä kunnianloukkaus ja laiton uhkaus, jotka ovat asianomistajarikoksia eli edellyttävät rikosilmoituksen tekemistä.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe myöntää, että internetin vihapuheesta on tullut ilmiönä valtava.

– Kun poliisin vihapuheryhmä lyö rukkasensa mihin tahansa nettiin, sieltä saa heti käsiinsä kourallisen. Viranomaisten resurssit eivät ole lähelläkään sitä ongelmien määrää mitä verkossa liikkuu, Rappe sanoo.

Kaikki viestintävälineiden avulla tehdyt vihapuheeseen liittyvät rikokset käsitellään Rappen mukaan Suomessa keskitetysti. Tapaukset kuuluvat sananvapausrikoksina valtakunnansyyttäjälle. Rappen mukaan tämä on yhdenmukaistanut linjaa ja käytäntöjä.

Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

Vihapuheen suuren määrän lisäksi viranomaiset kamppailevat myös tutkintaa vaikeuttavien teknisten kysymysten kanssa.

– Vihaviestien lähettäjä on usein hyvin hankala saada selville. Vaikka tekninen keino olisi olemassa, se voisi edellyttää hirmuisen kallista kansainvälistä selvittelyä, joka olisi rikoksen vakavuuteen nähden kohtuuttoman raskas.

Rappen mukaan oikeudellinen järjestelmä ei ole vielä täysin sopeutunut ilmiöön.

– Oikeudelliset systeemit ovat kansallisia, mutta netissä tapahtuva toiminta hyvin kansainvälistä. Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

– Kun poliisin tietoon tulee vihapuhejuttu, poliisi ilmoittaa siitä alueensa syyttäjänvirastolle. Jos kyseessä sananvapausasia, tieto tulee meille valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tutkinta voidaan hoitaa paikallisesti, mutta lopullisen päätöksen syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä tekee valtakunnansyyttäjä.

 Yleisin vihapuheen laji on peräisin vähemmän fiksuilta kansalaisilta.

Vihapuheen suuren määrän lisäksi viranomaiset kamppailevat myös tutkintaa vaikeuttavien teknisten kysymysten kanssa.

– Vihaviestejä on helppo lähettää niin, että lähettäjää on hyvin hankala saada selville. Vaikka äärimmäinen tekninen keino olisi olemassa, se voisi edellyttää hirmuisen kallista kansainvälistä selvittelyä, joka olisi rikoksen vakavuuteen nähden kohtuuttoman raskas.

Rappe jakaisi vihapuhetta netissä viljelevät toimijat karkeasti kahtia. Yleisin vihapuheen laji on peräisin vähemmän fiksuilta kansalaisilta, jotka käyttävät loanheittoon olemassa olevia järjestelmiä kuten Facebookia.

– Sitten on tapauksia, jossa rakennetaan kansainvälisiä rajoja ylittäviä systeemejä ja pyritään niiden avulla tietoisesti tekemään rikoksia, joita ei ole helppo selvittää, Rappe sanoo ja viittaa muun muassa poliisia pakoilevan Ilja Janitskinin päätoimittamaan MV-lehteen.

Lue lisää vihapuheesta torstaina 3.8. ilmestyvästä Demokraatti-lehdestä.

Keskustelua aiheesta

Kokemäenjoen nousu uhkaa jo asuintaloja Huittisissa ja Kokemäellä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERITAITO OY
Kokemäenjokea on viime aikoina koeteltu. Enne joulua jokeen valui öljyö tuhansia litroja, nyt hyydenpato uhkaa nostaa tulvia.

Kokemäenjoen pinnan nouseminen on aiheuttanut Satakuntaan tulvavaaran, kertoo Suomen ympäristökeskus. Joen pinta nousi tiistaina hyydepadon takia yli puoli metriä ja nousu jatkui keskiviikkonakin.

Tilanne on vaikein joen alavalla keskiosalla Kokemäellä ja Huittisissa, jossa vesi on noussut paikallistielle ja kastellut peltoja ja vapaa-ajanrakennusten kivijalkoja. Jos pinta nousee vielä 10–15 senttiä, myös asuintaloja ja eläinsuojia on kastumisvaarassa ja paikallistie voidaan joutua sulkemaan.

Vedenkorkeus on nousussa myös Porin keskustan kohdalla, mutta sinne ei ennusteta ongelmia.

Huittisten tilannetta yritettiin tiistaina helpottaa suurentamalla Kolsin juoksutuksia, mutta vaikutus vedenkorkeuteen oli hyvin pieni. Lauantaista lähtien jääkannen muodostumista jokeen yritetään edistää pienentämällä virtaamaa.

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta

YLE: Rollaattorilla ulkonaliikkuvalle suositellaan kypärää

Kuva: Thinkstock

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa. Näin kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Alkuvuodesta sattui Ylen mukaan onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa. Vanhus menehtyi onnettomuudessa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

 

Nyt ei mennä vain rannalle löhöilemään – kaupungit kiinnostavat suomalaisia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Turisteja Espanjalaisilla portailla Roomassa,Italiassa.

Lähes puolet suomalaisista suunnittelee matkustavansa ulkomaille kaupunkilomalle tänä vuonna, ilmenee tuoreesta lomamatkaennusteesta.

Ennusteen mukaan kaupunkilomien suosio on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viime vuonna kaupunkilomaa ulkomailla suunnitteli 36 prosenttia suomalaisista ja nyt 49 prosenttia. Myös rantalomia suunnitellaan nyt enemmän.

– Matkasuunnitelmien toteutumista puoltaa se, että kolme neljästä arvioi käyttävänsä rahaa matkailuun enemmän tai saman verran kuin edellisenä vuonna. Erityisesti 25–34-vuotiaat ja Suur-Helsingin alueella asuvat aikovat käyttää rahaa matkailuun muita ryhmiä aiempaa enemmän, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen tiedotteessa.

Kotimaan kaupunkilomaa suunnittelee puolestaan 35 prosenttia suomalaisista. Kotimaan kaupunkilomien suosio on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista aikoo lomailla ylipäätään kotimaassa tänä vuonna. Lähes puolet kotimaan lomaa suunnittelevista aikoo matkustaa sukulaisten tai tuttavien luokse.

Suomalaisten lomasuunnitelmia mittaavan tutkimuksen toteutti Kantar TNS Matkamessujen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 050 ihmistä joulukuussa.

Helsingissä äänestettiin, vaihtuuko Lenininpuiston nimi – puheenjohtajan kanta ratkaisi

Kuva: Getty Images

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Lenininpuiston uudelleennimeämistä.

Lautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi.

Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian.

Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta.

Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta