Turva – Hymy
Tyomies

Sukupuolittunut nettiviha vei yöunet: ”He antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden (Sonk) entinen puheenjohtaja Hanna Huumonen on runsaan vuoden aikana saanut satoja henkilökohtaisia vihaviestejä. Huumosen puhelin, sähköposti ja somekanavat ovat täyttyneet ulkonäköön puuttuvasta herjaamisesta, tappouhkauksista, jopa murhafantasioista.

Iso osa viesteistä on kohdistunut Huumosen sukupuoleen. Hänen kasvonsa on liitetty kuvankäsittelyllä pornokuviin, joita on lähetetty suomalaisten lehtien toimituksiin.

 

Vihaviestien tulva alkoi Sonkin MV-lehden vastaisesta kampanjasta, jonka tavoitteena oli lopettaa mainostaminen valeuutisia julkaisevalla sivustolla. Kampanja on purrut, sivuston tulot ovat tiettävästi vähentyneet. Heinäkuussa MV-lehti on ollut suljettuna ja syyksi on ilmoitettu maksamattomat laskut.

Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet.

Sonkin kampanja henkilöitiin Huumoseen. Hän on maksanut siitä kovan hinnan.

– Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet. Se on ihan kamalaa. Vaikka olen sanonut, että he eivät minua hiljennä niin kyllä minä rajoitan omaa sananvapauttani ja mietin, että jaksanko lausua aiheesta mitään.

Huolissaan ovat myös Huumosen läheiset. Huumosen väitetään valeuutissivustoilla syyllistyneen muun muassa huumausainerikoksiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Väitteet eivät perustu mihinkään. Juridisesti niissä on kyse kunnianloukkauksesta.

Sosiaalisessa mediassa yleistynyt vihapuhe on noussut isoksi puheenaiheeksi maahanmuuttoon liittyvän rasistisen kirjoittelun vuoksi. Puheet ja kirjoitukset ovat ylittäneet rikoksen kynnyksen. Tuomioita on nettikirjoittelun perusteella langetettu muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

Myös poliisissa on havahduttu. Helsingin poliisilaitokselle perustettiin keväällä kymmenen hengen vahvuinen yksikkö, joka tutkii työkseen vihapuhetta. Valtaosa syyteharkintaan edenneistä jutuista on liittynyt kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen.

 Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe myöntää, että vihapuheesta on tullut ilmiönä valtava.

– Kun poliisin vihapuheryhmä lyö rukkasensa mihin tahansa nettiin, sieltä saa heti käsiinsä kourallisen. Viranomaisten resurssit eivät ole lähelläkään sitä ongelmien määrää mitä verkossa liikkuu, Rappe sanoo.

Myös Huumonen on todennut saman. Hän on tehnyt saamistaan viesteistä viisi rikosilmoitusta, joista yksikään ei ole toistaiseksi edennyt. Yhden tutkinta on kihlakunnansyyttäjän päätöksellä keskeytetty kustannusperusteella. Keskeytetty esitutkinta liittyi murhafantasiaan, jossa kirjoitettiin Huumosen lisäksi myös muista julkisuudessa esillä olleista henkilöistä. Kaikki olivat naisia. Samassa rikosilmoituksessa olivat esillä Huumosen tekemiksi väitetyt rikokset.

– Syyttäjän päätöksessä luki, että tapaus ei uhkaa erityistä yksityistä tai yhteistä etua. Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita, Huumonen kysyy.

Vihapuheyksikkö ei Huumosen mukaan käsittele hänen saamiaan viestejä, koska hän ei edusta ryhmiä, joihin yksikkö on keskittynyt.

– Naisiin kohdistuva verkkoviha ei kuulu heille vaikka verkkoviha on todella sukupuolittunutta ja sitä on tutkittu globaalistikin.

Vihamotiivi tulee huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen vakuuttaa, että vihapuheryhmä kuten muukin poliisi palvelee kaikkia kansalaisia ja tutkii rikoksia riippumatta asianomistajan sukupuolesta tai taustasta.

Kilpeläinen ei kannata naisiin kohdistuvan verkkovihan erillistä kriminalisointia, jollaista on esitetty julkisuudessa.

– Nykyinen lainsäädäntö on mielestäni riittävä. Samat kriminalisoinnit soveltuvat laajasti eri viharikosten kohteiksi joutuviin asianomistajiin riippumatta henkilön ihonväristä, etnisestä alkuperästä, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta. Vihamotiivi tulee silloin huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa.

Viharikoksen uhriksi joutumisen kokemus on Kilpeläisen mukaan yhtä vakava ja vahingollinen kohdistuu teko sitten mieheen tai naiseen tai muuhun vähemmistöryhmään.

Vihapuhekeskustelun ikuisuuskysymys on, pitäisikö viharikoksesta tehdä lainsäädäntöön erillinen rikosnimike. Kilpeläinen ei muuttaisi lakia tältäkään osin. Hänen mukaansa nykyisen lainsäädännön koventamisperusteet soveltuvat kaikkiin rikoksiin kunnianloukkauksesta laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn.

Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

– Pointtini on, että viharikokset pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin poliisissa, jotta koventamisperusteet voitaisiin huomioida myös syyteharkinnassa ja mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä. Jos rikoslakiin olisi kirjattu erikseen viharikos, se saattaisi kaventaa lain soveltamisalaa nykyisestä.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappen mielestä laki tunnistaa suuren ryhmän tekemän kunnianloukkauksen välillisesti hyvinkin. Tosin kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joten tutkinnan käynnistäminen vaatii rikosilmoituksen.

– Jopa kymmenien tekijöiden voimin yhteen uhriin kohdistettuun tekoon voi kuitenkin liittyä piirteitä, joiden vuoksi juttu voidaan tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi katsoa virallisen syytteen alaiseksi.

Kaikki viestintävälineiden avulla tehdyt vihapuheeseen liittyvät rikokset käsitellään Rappen mukaan Suomessa keskitetysti. Tapaukset kuuluvat sananvapausrikoksina valtakunnansyyttäjälle. Rappen mukaan tämä on yhdenmukaistanut linjaa ja käytäntöjä.

Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen.

Vihapuheen suuren määrän lisäksi viranomaiset kamppailevat myös tutkintaa vaikeuttavien teknisten kysymysten kanssa.

– Vihaviestien lähettäjä on usein hyvin hankala saada selville. Vaikka tekninen keino olisi olemassa, se voisi edellyttää hirmuisen kallista kansainvälistä selvittelyä, joka olisi rikoksen vakavuuteen nähden kohtuuttoman raskas.

Rappen mukaan oikeudellinen järjestelmä ei ole vielä täysin sopeutunut ilmiöön.

– Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

Hanna Huumonen on kesällä saanut poliisista tiedon, jossa hänen tapauksensa on luvattu tutkia. Hän aikoo tehdä vielä yhden tutkintapyynnön.

– Elokuun aikana on tarkoitus lähettää kaikki saamani viestit pakettina poliisille. Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen.

  • Helsingin poliisin keväällä perustettu vihapuheyksikkö on saanut tähän mennessä tutkittavakseen 53 tapausta, joista 12 on johtanut syyteharkintaan.
  • Valtaosa tapauksista on liittynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Seuraavaksi eniten rikosnimikkeistä on noussut esiin kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.
  • 42 paikallispoliisilaitoksella toimii viharikoskouluttaja

Kokemäenjoen nousu uhkaa jo asuintaloja Huittisissa ja Kokemäellä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERITAITO OY
Kokemäenjokea on viime aikoina koeteltu. Enne joulua jokeen valui öljyö tuhansia litroja, nyt hyydenpato uhkaa nostaa tulvia.

Kokemäenjoen pinnan nouseminen on aiheuttanut Satakuntaan tulvavaaran, kertoo Suomen ympäristökeskus. Joen pinta nousi tiistaina hyydepadon takia yli puoli metriä ja nousu jatkui keskiviikkonakin.

Tilanne on vaikein joen alavalla keskiosalla Kokemäellä ja Huittisissa, jossa vesi on noussut paikallistielle ja kastellut peltoja ja vapaa-ajanrakennusten kivijalkoja. Jos pinta nousee vielä 10–15 senttiä, myös asuintaloja ja eläinsuojia on kastumisvaarassa ja paikallistie voidaan joutua sulkemaan.

Vedenkorkeus on nousussa myös Porin keskustan kohdalla, mutta sinne ei ennusteta ongelmia.

Huittisten tilannetta yritettiin tiistaina helpottaa suurentamalla Kolsin juoksutuksia, mutta vaikutus vedenkorkeuteen oli hyvin pieni. Lauantaista lähtien jääkannen muodostumista jokeen yritetään edistää pienentämällä virtaamaa.

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta

YLE: Rollaattorilla ulkonaliikkuvalle suositellaan kypärää

Kuva: Thinkstock

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa. Näin kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Alkuvuodesta sattui Ylen mukaan onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa. Vanhus menehtyi onnettomuudessa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

 

Nyt ei mennä vain rannalle löhöilemään – kaupungit kiinnostavat suomalaisia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Turisteja Espanjalaisilla portailla Roomassa,Italiassa.

Lähes puolet suomalaisista suunnittelee matkustavansa ulkomaille kaupunkilomalle tänä vuonna, ilmenee tuoreesta lomamatkaennusteesta.

Ennusteen mukaan kaupunkilomien suosio on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viime vuonna kaupunkilomaa ulkomailla suunnitteli 36 prosenttia suomalaisista ja nyt 49 prosenttia. Myös rantalomia suunnitellaan nyt enemmän.

– Matkasuunnitelmien toteutumista puoltaa se, että kolme neljästä arvioi käyttävänsä rahaa matkailuun enemmän tai saman verran kuin edellisenä vuonna. Erityisesti 25–34-vuotiaat ja Suur-Helsingin alueella asuvat aikovat käyttää rahaa matkailuun muita ryhmiä aiempaa enemmän, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen tiedotteessa.

Kotimaan kaupunkilomaa suunnittelee puolestaan 35 prosenttia suomalaisista. Kotimaan kaupunkilomien suosio on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista aikoo lomailla ylipäätään kotimaassa tänä vuonna. Lähes puolet kotimaan lomaa suunnittelevista aikoo matkustaa sukulaisten tai tuttavien luokse.

Suomalaisten lomasuunnitelmia mittaavan tutkimuksen toteutti Kantar TNS Matkamessujen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 050 ihmistä joulukuussa.

Helsingissä äänestettiin, vaihtuuko Lenininpuiston nimi – puheenjohtajan kanta ratkaisi

Kuva: Getty Images

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Lenininpuiston uudelleennimeämistä.

Lautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi.

Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian.

Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta.

Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta