Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Sukupuolittunut nettiviha vei yöunet: “He antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita”

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden (Sonk) entinen puheenjohtaja Hanna Huumonen on runsaan vuoden aikana saanut satoja henkilökohtaisia vihaviestejä. Huumosen puhelin, sähköposti ja somekanavat ovat täyttyneet ulkonäköön puuttuvasta herjaamisesta, tappouhkauksista, jopa murhafantasioista.

Iso osa viesteistä on kohdistunut Huumosen sukupuoleen. Hänen kasvonsa on liitetty kuvankäsittelyllä pornokuviin, joita on lähetetty suomalaisten lehtien toimituksiin.

 

Vihaviestien tulva alkoi Sonkin MV-lehden vastaisesta kampanjasta, jonka tavoitteena oli lopettaa mainostaminen valeuutisia julkaisevalla sivustolla. Kampanja on purrut, sivuston tulot ovat tiettävästi vähentyneet. Heinäkuussa MV-lehti on ollut suljettuna ja syyksi on ilmoitettu maksamattomat laskut.

Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet.

Sonkin kampanja henkilöitiin Huumoseen. Hän on maksanut siitä kovan hinnan.

– Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet. Se on ihan kamalaa. Vaikka olen sanonut, että he eivät minua hiljennä niin kyllä minä rajoitan omaa sananvapauttani ja mietin, että jaksanko lausua aiheesta mitään.

Lisää aiheesta

Huolissaan ovat myös Huumosen läheiset. Huumosen väitetään valeuutissivustoilla syyllistyneen muun muassa huumausainerikoksiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Väitteet eivät perustu mihinkään. Juridisesti niissä on kyse kunnianloukkauksesta.

Sosiaalisessa mediassa yleistynyt vihapuhe on noussut isoksi puheenaiheeksi maahanmuuttoon liittyvän rasistisen kirjoittelun vuoksi. Puheet ja kirjoitukset ovat ylittäneet rikoksen kynnyksen. Tuomioita on nettikirjoittelun perusteella langetettu muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

Myös poliisissa on havahduttu. Helsingin poliisilaitokselle perustettiin keväällä kymmenen hengen vahvuinen yksikkö, joka tutkii työkseen vihapuhetta. Valtaosa syyteharkintaan edenneistä jutuista on liittynyt kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen.

 Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe myöntää, että vihapuheesta on tullut ilmiönä valtava.

– Kun poliisin vihapuheryhmä lyö rukkasensa mihin tahansa nettiin, sieltä saa heti käsiinsä kourallisen. Viranomaisten resurssit eivät ole lähelläkään sitä ongelmien määrää mitä verkossa liikkuu, Rappe sanoo.

Myös Huumonen on todennut saman. Hän on tehnyt saamistaan viesteistä viisi rikosilmoitusta, joista yksikään ei ole toistaiseksi edennyt. Yhden tutkinta on kihlakunnansyyttäjän päätöksellä keskeytetty kustannusperusteella. Keskeytetty esitutkinta liittyi murhafantasiaan, jossa kirjoitettiin Huumosen lisäksi myös muista julkisuudessa esillä olleista henkilöistä. Kaikki olivat naisia. Samassa rikosilmoituksessa olivat esillä Huumosen tekemiksi väitetyt rikokset.

– Syyttäjän päätöksessä luki, että tapaus ei uhkaa erityistä yksityistä tai yhteistä etua. Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita, Huumonen kysyy.

Vihapuheyksikkö ei Huumosen mukaan käsittele hänen saamiaan viestejä, koska hän ei edusta ryhmiä, joihin yksikkö on keskittynyt.

– Naisiin kohdistuva verkkoviha ei kuulu heille vaikka verkkoviha on todella sukupuolittunutta ja sitä on tutkittu globaalistikin.

Vihamotiivi tulee huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen vakuuttaa, että vihapuheryhmä kuten muukin poliisi palvelee kaikkia kansalaisia ja tutkii rikoksia riippumatta asianomistajan sukupuolesta tai taustasta.

Kilpeläinen ei kannata naisiin kohdistuvan verkkovihan erillistä kriminalisointia, jollaista on esitetty julkisuudessa.

– Nykyinen lainsäädäntö on mielestäni riittävä. Samat kriminalisoinnit soveltuvat laajasti eri viharikosten kohteiksi joutuviin asianomistajiin riippumatta henkilön ihonväristä, etnisestä alkuperästä, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta. Vihamotiivi tulee silloin huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa.

Viharikoksen uhriksi joutumisen kokemus on Kilpeläisen mukaan yhtä vakava ja vahingollinen kohdistuu teko sitten mieheen tai naiseen tai muuhun vähemmistöryhmään.

Vihapuhekeskustelun ikuisuuskysymys on, pitäisikö viharikoksesta tehdä lainsäädäntöön erillinen rikosnimike. Kilpeläinen ei muuttaisi lakia tältäkään osin. Hänen mukaansa nykyisen lainsäädännön koventamisperusteet soveltuvat kaikkiin rikoksiin kunnianloukkauksesta laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn.

Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

– Pointtini on, että viharikokset pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin poliisissa, jotta koventamisperusteet voitaisiin huomioida myös syyteharkinnassa ja mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä. Jos rikoslakiin olisi kirjattu erikseen viharikos, se saattaisi kaventaa lain soveltamisalaa nykyisestä.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappen mielestä laki tunnistaa suuren ryhmän tekemän kunnianloukkauksen välillisesti hyvinkin. Tosin kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joten tutkinnan käynnistäminen vaatii rikosilmoituksen.

– Jopa kymmenien tekijöiden voimin yhteen uhriin kohdistettuun tekoon voi kuitenkin liittyä piirteitä, joiden vuoksi juttu voidaan tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi katsoa virallisen syytteen alaiseksi.

Kaikki viestintävälineiden avulla tehdyt vihapuheeseen liittyvät rikokset käsitellään Rappen mukaan Suomessa keskitetysti. Tapaukset kuuluvat sananvapausrikoksina valtakunnansyyttäjälle. Rappen mukaan tämä on yhdenmukaistanut linjaa ja käytäntöjä.

Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen.

Vihapuheen suuren määrän lisäksi viranomaiset kamppailevat myös tutkintaa vaikeuttavien teknisten kysymysten kanssa.

– Vihaviestien lähettäjä on usein hyvin hankala saada selville. Vaikka tekninen keino olisi olemassa, se voisi edellyttää hirmuisen kallista kansainvälistä selvittelyä, joka olisi rikoksen vakavuuteen nähden kohtuuttoman raskas.

Rappen mukaan oikeudellinen järjestelmä ei ole vielä täysin sopeutunut ilmiöön.

– Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

Hanna Huumonen on kesällä saanut poliisista tiedon, jossa hänen tapauksensa on luvattu tutkia. Hän aikoo tehdä vielä yhden tutkintapyynnön.

– Elokuun aikana on tarkoitus lähettää kaikki saamani viestit pakettina poliisille. Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen.

  • Helsingin poliisin keväällä perustettu vihapuheyksikkö on saanut tähän mennessä tutkittavakseen 53 tapausta, joista 12 on johtanut syyteharkintaan.
  • Valtaosa tapauksista on liittynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Seuraavaksi eniten rikosnimikkeistä on noussut esiin kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.
  • 42 paikallispoliisilaitoksella toimii viharikoskouluttaja

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE