tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Sukupuolittunut nettiviha vei yöunet: ”He antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden (Sonk) entinen puheenjohtaja Hanna Huumonen on runsaan vuoden aikana saanut satoja henkilökohtaisia vihaviestejä. Huumosen puhelin, sähköposti ja somekanavat ovat täyttyneet ulkonäköön puuttuvasta herjaamisesta, tappouhkauksista, jopa murhafantasioista.

Iso osa viesteistä on kohdistunut Huumosen sukupuoleen. Hänen kasvonsa on liitetty kuvankäsittelyllä pornokuviin, joita on lähetetty suomalaisten lehtien toimituksiin.

 

Vihaviestien tulva alkoi Sonkin MV-lehden vastaisesta kampanjasta, jonka tavoitteena oli lopettaa mainostaminen valeuutisia julkaisevalla sivustolla. Kampanja on purrut, sivuston tulot ovat tiettävästi vähentyneet. Heinäkuussa MV-lehti on ollut suljettuna ja syyksi on ilmoitettu maksamattomat laskut.

Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet.

Sonkin kampanja henkilöitiin Huumoseen. Hän on maksanut siitä kovan hinnan.

– Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet. Se on ihan kamalaa. Vaikka olen sanonut, että he eivät minua hiljennä niin kyllä minä rajoitan omaa sananvapauttani ja mietin, että jaksanko lausua aiheesta mitään.

Huolissaan ovat myös Huumosen läheiset. Huumosen väitetään valeuutissivustoilla syyllistyneen muun muassa huumausainerikoksiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Väitteet eivät perustu mihinkään. Juridisesti niissä on kyse kunnianloukkauksesta.

Sosiaalisessa mediassa yleistynyt vihapuhe on noussut isoksi puheenaiheeksi maahanmuuttoon liittyvän rasistisen kirjoittelun vuoksi. Puheet ja kirjoitukset ovat ylittäneet rikoksen kynnyksen. Tuomioita on nettikirjoittelun perusteella langetettu muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

Myös poliisissa on havahduttu. Helsingin poliisilaitokselle perustettiin keväällä kymmenen hengen vahvuinen yksikkö, joka tutkii työkseen vihapuhetta. Valtaosa syyteharkintaan edenneistä jutuista on liittynyt kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen.

 Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe myöntää, että vihapuheesta on tullut ilmiönä valtava.

– Kun poliisin vihapuheryhmä lyö rukkasensa mihin tahansa nettiin, sieltä saa heti käsiinsä kourallisen. Viranomaisten resurssit eivät ole lähelläkään sitä ongelmien määrää mitä verkossa liikkuu, Rappe sanoo.

Myös Huumonen on todennut saman. Hän on tehnyt saamistaan viesteistä viisi rikosilmoitusta, joista yksikään ei ole toistaiseksi edennyt. Yhden tutkinta on kihlakunnansyyttäjän päätöksellä keskeytetty kustannusperusteella. Keskeytetty esitutkinta liittyi murhafantasiaan, jossa kirjoitettiin Huumosen lisäksi myös muista julkisuudessa esillä olleista henkilöistä. Kaikki olivat naisia. Samassa rikosilmoituksessa olivat esillä Huumosen tekemiksi väitetyt rikokset.

– Syyttäjän päätöksessä luki, että tapaus ei uhkaa erityistä yksityistä tai yhteistä etua. Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita, Huumonen kysyy.

Vihapuheyksikkö ei Huumosen mukaan käsittele hänen saamiaan viestejä, koska hän ei edusta ryhmiä, joihin yksikkö on keskittynyt.

– Naisiin kohdistuva verkkoviha ei kuulu heille vaikka verkkoviha on todella sukupuolittunutta ja sitä on tutkittu globaalistikin.

Vihamotiivi tulee huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen vakuuttaa, että vihapuheryhmä kuten muukin poliisi palvelee kaikkia kansalaisia ja tutkii rikoksia riippumatta asianomistajan sukupuolesta tai taustasta.

Kilpeläinen ei kannata naisiin kohdistuvan verkkovihan erillistä kriminalisointia, jollaista on esitetty julkisuudessa.

– Nykyinen lainsäädäntö on mielestäni riittävä. Samat kriminalisoinnit soveltuvat laajasti eri viharikosten kohteiksi joutuviin asianomistajiin riippumatta henkilön ihonväristä, etnisestä alkuperästä, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta. Vihamotiivi tulee silloin huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa.

Viharikoksen uhriksi joutumisen kokemus on Kilpeläisen mukaan yhtä vakava ja vahingollinen kohdistuu teko sitten mieheen tai naiseen tai muuhun vähemmistöryhmään.

Vihapuhekeskustelun ikuisuuskysymys on, pitäisikö viharikoksesta tehdä lainsäädäntöön erillinen rikosnimike. Kilpeläinen ei muuttaisi lakia tältäkään osin. Hänen mukaansa nykyisen lainsäädännön koventamisperusteet soveltuvat kaikkiin rikoksiin kunnianloukkauksesta laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn.

Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

– Pointtini on, että viharikokset pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin poliisissa, jotta koventamisperusteet voitaisiin huomioida myös syyteharkinnassa ja mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä. Jos rikoslakiin olisi kirjattu erikseen viharikos, se saattaisi kaventaa lain soveltamisalaa nykyisestä.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappen mielestä laki tunnistaa suuren ryhmän tekemän kunnianloukkauksen välillisesti hyvinkin. Tosin kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joten tutkinnan käynnistäminen vaatii rikosilmoituksen.

– Jopa kymmenien tekijöiden voimin yhteen uhriin kohdistettuun tekoon voi kuitenkin liittyä piirteitä, joiden vuoksi juttu voidaan tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi katsoa virallisen syytteen alaiseksi.

Kaikki viestintävälineiden avulla tehdyt vihapuheeseen liittyvät rikokset käsitellään Rappen mukaan Suomessa keskitetysti. Tapaukset kuuluvat sananvapausrikoksina valtakunnansyyttäjälle. Rappen mukaan tämä on yhdenmukaistanut linjaa ja käytäntöjä.

Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen.

Vihapuheen suuren määrän lisäksi viranomaiset kamppailevat myös tutkintaa vaikeuttavien teknisten kysymysten kanssa.

– Vihaviestien lähettäjä on usein hyvin hankala saada selville. Vaikka tekninen keino olisi olemassa, se voisi edellyttää hirmuisen kallista kansainvälistä selvittelyä, joka olisi rikoksen vakavuuteen nähden kohtuuttoman raskas.

Rappen mukaan oikeudellinen järjestelmä ei ole vielä täysin sopeutunut ilmiöön.

– Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia.

Hanna Huumonen on kesällä saanut poliisista tiedon, jossa hänen tapauksensa on luvattu tutkia. Hän aikoo tehdä vielä yhden tutkintapyynnön.

– Elokuun aikana on tarkoitus lähettää kaikki saamani viestit pakettina poliisille. Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen.

  • Helsingin poliisin keväällä perustettu vihapuheyksikkö on saanut tähän mennessä tutkittavakseen 53 tapausta, joista 12 on johtanut syyteharkintaan.
  • Valtaosa tapauksista on liittynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Seuraavaksi eniten rikosnimikkeistä on noussut esiin kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.
  • 42 paikallispoliisilaitoksella toimii viharikoskouluttaja

Rekka törmäsi puukon kanssa heiluneeseen mieheen, joka kuoli vammoihinsa

Mies heilui puukon kanssa Joensuussa Äyräpäänkadulla maanantaiaamuna, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Poliisin saaman ilmoituksen mukaan sekavasti käyttäytynyt mies poistui asunnosta puukko kädessään. Poliisi lähti etsimään häntä ja käskytti ihmisiä sisälle asuntoihinsa.

Mies löytyi läheiseltä Ilomantsintieltä. Hän oli joutunut rekan tönäisemäksi, kertoo poliisi.

Tiellä ajanut rekka-auto oli törmännyt ajoradalle kävelleeseen mieheen. Rekan kuljettaja oli yrittänyt väistää tuloksetta.

Vakavasti loukkaantunut mies toimitettiin sairaalaan, jossa hän kuoli myöhemmin aamupäivällä.

Kuolleessa todettiin teräaseen aiheuttama vamma. Poliisin mukaan asiassa ei ole kuitenkaan syytä epäillä rikosta. Myöskään rekka-auton ja miehen törmäyksessä ei epäillä rikosta.

Poliisi järjestää läheisille kriisiapua.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Koulu-uhkaus Lieksassa – poliisi tiedottaa ottaneensa kiinni yhden epäillyn

Poliisi selvittää Lieksassa mahdollista uhkausta, joka on poliisin mukaan kohdistunut Pohjois-Karjalan ammattiopistoon. Poliisi tiedottaa ottaneensa kiinni yhden epäillyn eilen illalla. Epäilty on oppilaitoksen opiskelija.

Uhkauksen todenperäisyyden arvioinnin tekemiseksi juttu on siirretty keskusrikospoliisin tutkittavaksi, mutta tutkinta tehdään yhteistyössä Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa.

Lieksassa sijaitsevaan ammattioppilaitokseen ei poliisin arvion mukaan kohdistu tällä hetkellä uhkaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliisi aikoo tutkia toimittajaan kohdistetun vihakampanjan – jutun tekijä sai satoja solvaavia ja uhkaaviakin viestejä

Turun puukotusten uhreja auttaneesta afgaanimiehestä jutun tehnyt Turun Sanomien toimittaja kertoo joutuneensa vihakampanjan kohteeksi. Hän sai satoja solvaavia ja uhkaaviakin viestejä.

Jutun ilmestymisen jälkeen esimerkiksi MV-julkaisu väitti, ettei afgaanimies olisikaan auttanut uhria. Samassa jaettiin kuvaa, joka oli toisesta tilanteesta. Toimittaja oli kuitenkin tarkistanut asian useista lähteistä ja auttajasta on olemassa kuvamateriaalia, jossa hän on uhrin luona ja hänen hihansa ovat veressä.

Poliisi on ilmoittanut toimittajalle tutkivansa vihakampanjan, halusi toimittaja sitä tai ei. Toimittaja on tehnyt poliisille turvaamispyynnön haastateltavastaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun uhreista enää kaksi sairaalassa – pääepäilty siirretään vuodeosastolle turvatoimien saattelemana

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun puukkoiskun uhreista enää kaksi on sairaalahoidossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Nämä kaksi uhria ovat edelleen teho-osastohoidossa. Vammojen laadun takia tehohoidon tarve jatkuu yhä, mutta heidän tilansa on vakaa, kertoo Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Myös iskun pääepäilty on edelleen tehohoidossa. Virolaisen mukaan hänet kuitenkin siirretään vuodeosastolle todennäköisesti jo tämän päivän aikana.

Sairaalan turvatoimia on lisätty muun muassa lisäämällä vartijoiden määrää potilashoidon ja työrauhan turvaamiseksi. Turvatoimille on tarvetta, sillä sairaalaan on tullut epämääräisiä uhkauksia puhelimitse, Virolainen kertoo.

Virolaisen mukaan tehostettuihin turvatoimiin on tarvetta niin kauan, kun epäilty on talossa.

– Suojelemme potilasta muilta ja häneltä itseltään.

Poliisi vaatii myös neljää muuta epäiltyä vangittaviksi Turun puukotuksista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi vaatii myös muita neljää epäiltyä vangittavaksi Turun epäillystä terroriteosta. Käsittelyt järjestetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa huomenna.

Pääepäiltyä Abderrahman Mechkahia vaaditaan vangittavaksi kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Epäilty on huomisessa vangitsemisistunnossa mukana videoyhteyden välityksellä sairaalasta.

Lisäksi neljää muuta epäillään osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin. Miehet kiistävät osallisuutensa tekoihin.

Poliisi on kuullut myös uhreja ja silminnäkijöitä, joiden kuuleminen kestää kaikkiaan useita päiviä. Lisäksi tapahtumiin liittyen tehdään muun muassa laajaa teknistä tutkintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Poliisi tiedottaa seuraavan kerran vangitsemiskäsittelyjen jälkeen, ellei asiassa sitä ennen ilmene muuta merkittävää.

Poliisi kiittää tiedotteessa kansalaisia saapuneista havainnoista ja vihjeistä ja pyytää edelleen kansalaisten havaintoja teosta.