x

Valtiosääntöoikeuden professori: Maakunnallisesta verotuksesta pitäisi ehkä päättää erikseen perustuslain mukaisesti

Suomi on perustuslaillinen tasavalta. Se on ollut selvää pässinlihaa jo vuodesta 1917 lähtien.

Läntisissä demokratioissa on myös koko joukko valtioita, jotka koostuvat osavaltioista. Yhdysvallat ja Saksa lienevät niistä tunnetuimmat.

Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota. Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Osavaltioilla ei ole omaa verotusoikeutta.

Suomen keskusta ajaa härkäpäisesti sote-uudistuksen nimissä maakunnallista itsehallintoa. Maakuntien päättäjät valittaisiin vaaleilla ja maakunnat saisivat myös verotusoikeuden.

Suomen tasavalta muuttuu siis Suomen liittotasavallaksi?

Mikäli pyrkimys maakuntien itsehallintoalueista etenee, pitää ratkaista, miten verotusoikeus on sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää ajatusta Suomen liittotasavallasta liioitteluna.

– Suomen valtion toimivallasta pitäisi siinä tapauksessa säätää erikseen, hän muistuttaa.

Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla. Valtion ja kuntien verotus on perustuslaillinen juttu, mutta kirkollisvero ei ole, koska seurakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista.

– Mikäli pyrkimys maakuntien itsehallintoalueista etenee, pitää ratkaista, miten verotusoikeus on sopusoinnussa perustuslain kanssa, Ojanen tähdentää.

– Voisi ajatella, että kun kuntien verotusoikeudesta on erikseen säädetty laissa, voisiko siitä vetää sellaisen johtopäätelmän, että myös maakunnallisesta verotuksesta pitäisi päättää erikseen perustuslain mukaisesti, hän pohdiskelee.

Suomessa on yksi itsehallintoalue, Ahvenenmaa. Omaa verotusoikeutta sillä ei ole. Ahvenanmaa maksaa aivan samalla tavoin kuin muutkin alueet valtionveroja.

Keskusta on pitänyt jöötä maakuntaitsehallinnosta vuosikymmeniä. Yhtä lailla kuin keskusta on aina ajanut maakuntaitsehallintoa on SDP sitä aina vastustanut.

Tuomas Ojanen sysää pallon poliittisille päättäjille.

– On parempi, etten ota asiaan henkilökohtaisesti kantaa.

Hänen mukaansa eletään historiallisesti ja valtio-oikeudellisesti merkittävää aikaa mikäli Suomeen tulevat maakunnalliset itsehallintoalueet. Hän sanoo, etteivät palvelut kaipaa itsehallintoa.

– Sote-uudistus on sellainen, ettei palvelujen järjestämiseen tarvita mitään demokraattista vaaleilla valittua itsehallintoaluetta.

Hän tähdentää, ettei perustuslaki estäisi mallia, jossa valtio järjestäisi ja rahottaisi soten.

Politiikkaa tämä on mitä suurimmassa määrin.

Ojanen muistuttaa, että läntisessä maailmassa usein valtiovalta hoitaa suvereenisti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ilman, että erikseen mietittäisiin jotain erityistä kansalaisten osallistumismahdollisuutta.

– Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisiin valtiollisten vaalien kautta.

Ojanen uskoo, etteivät kansalaiset juurikaan mieti sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, vaan ennen muuta, saavatko he ajan lääkärille riittävän nopeasti.

– Politiikkaa tämä on mitä suurimmassa määrin, hän lisää.

Tämä ei ole uutinen – EK hallituksen linjoilla soten valinnanvapaudesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää asiakkaan valinnanvapautta välttämättömänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. EK:n johtaja Ilkka Oksalan mielestä sote-uudistus on tämän vaalikauden merkittävin lainsäädäntöhanke.

– Asiakkaan mahdollisuus valita palvelunsa tasavertaisten tuottajien joukosta on järkevin keino kannustaa yksityisiä ja julkisia tuottajia parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua. Jos vielä tuottajilla on samat pelisäännöt eli samat korvaukset, asiakasmaksut ja maakuntien tekemät palvelutarpeen arvioinnit, myös kustannusten hallinta tehostuu, johtaja Ilkka Oksala perustelee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet reaalisesti yli neljänneksen viimeisen 10 vuoden aikana. Ilman uusia toimia nykyisen 17 miljardin euron menon arvioidaan nousevan reaalisesti noin 4,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Hallituksena tavoitteena on leikata menojen kasvua 3 miljardilla eurolla.

Nykyjärjestelmä on johtanut huomattaviin eroihin sote-palvelujen kustannuksissa. Alhaisimmillaan kunnat käyttävät sote-palveluiden järjestämiseen 2 200 euroa ja korkeimmillaan lähes 5 500 euroa asukasta kohti eli erot kuntien välillä ovat jopa 2,5-kertaiset. Nämä erot eivät selity palveluiden laadun vaihteluilla tai väestön alueellisilla terveyseroilla. Erot selittyvät erilaisella kyvyllä järjestää palveluiden tuotanto kustannustehokkaasti.

EK näkee luonnoksen valinnanvapauslainsäädännöksi kokonaisuutena hyvänä. Palvelujen käyttäjien, järjestäjien ja tuottajien oikeudet ja velvollisuudet ovat pääsääntöisesti tasapainossa.

 

 

IL: SDP yhä ykkönen – kisa Kokoomuksen kanssa kovenee

SDP;n johdolla ja kenttäväellä on vielä paljon töitä.

Analytiikkayhtiön Accuscoren Iltalehdelle tekemä viimeisin ennuste näyttää kuntavaalien ykkössijaa edelleen SDP:lle (20,6 %). Demarien käyrä on kuitenkin alaspäin, edellisestä Accuscoren ennusteesta 0,6 prosenttiyksikköä. Tällä menolla taistelu vaalien ykkössijasta voi mennä kokoomuksen kanssa tiukahkoksi.

Iltalehdelle ennusteita tekevä analytiikkayhtiö Accuscore ei tee omia kannatuskyselyjään. Sen käyttää muiden tuottamaan kyselyaineistoa (Alma Media, Yle, HS) ja simuloi niistä oman ennusteensa. Kuntavaaliennuste perustuu viime aikoina tehtyihin mielipidemittauksiin, historiallisiin vaalituloksiin ja mielipidemittausten historialliseen osumatarkkuuteen.

Kokoomukselle Accuscoren ennuste näyttää varovaista nousua, edellisestä ennusteesta 0,3 prosenttiyksikköä. Keskusta on nyt samoissa lukemissa (19,4 %:n kannatus), mutta keskusta on loivassa luisussa alaspäin.

Kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta voikin tässä vaiheessa ennustaa, että sen voittaa kokoomus.

Tätä analyysiä tukevat arviot siitä, että keskustan ehdokasasettelu ei olisi isommissa kaupungeissa onnistunut kovinkaan hyvin.

Kokoomuksen ja SDP:n tausta-arvioissa pidetään varmana, että keskusta ei ole mukana vaalien kärkikahinassa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi Ylen vaalitentissä tiistaina, että hän on tyytyväinen, jos keskusta menee eteenpäin viime kuntavaalien tuloksesta, kirjoittaa Iltalehti.

Vuoden 2012 vaaleissa keskustan tulos oli 18,7 prosenttia äänistä. Silloin Sipilä oli tuore puheenjohtaja ja tulos torjuntavoitto katastrofaalisten eduskuntavaalien 2011 jälkeen.

SDP:n ja kokoomuksen välisen taiston lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa, vaikkakin SDP on yhä ennakkosuosikki. Molemmat ovat isommissa kaupungeissa vahvoja – paitsi Helsingissä ja Espoossa.

Helsingissä tiukka pormestarikamppailu Jan Vapaavuoren ja Anni Sinnemäen välillä nostaa kokoomusta ja vihreitä. Espoo puolestaan on perinteistä kokoomuslääniä.

Entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö, nykyinen viestintätalon tutkimusjohtaja Jukka Manninen muistuttaa blogissaan, että edellisissä kuntavaaleissa joka kymmenes äänestäjä (noin 250 000) vaihtoi puoluetta viimeisellä viikolla. Paljon voi siis rajulla loppurutistuksella saada aikaan.

Manninen arvioi, että ”hyvällä onnella kokoomus ponnistaa uskollisten äänestäjiensä tuella yli 20 prosentin”. Se on mahdollista ja jos demarit samaan aikaan hiipuvat, puolueet ovat lähellä toisiaan.

Nousun tulee tekemään vihreät, vaikkakin sen kuntohuippu meni jo. Kuinka ison voiton vihreät tekee, se riippuu Helsingin ja isojen kaupunkien tuloksesta. Äänestysprosentti jäänee alhaiseksi, se ei suosi vihreitä.

Perussuomalaisille on kyselyjen valossa tulossa vaalitappio.

Vasemmistoliitto on Accuscoren ennusteissa lievässä nousussa, sille voi puheenjohtaja Li Anderssonin johdolla povata vaalivoittoa. RKP ja KD jatkavat näissäkin vaaleissa tutuissa kannatuslukemissa.

Keskustelua aiheesta

KRP on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankinnoissa. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

KRP:n mukaan Nissisen epäillään osallistuneen huolimattomuudesta esteellisenä koulutushankintoihin yhtiöltä, jossa hänen veljensä oli hallituksen puheenjohtaja.

Syyttäjälaitoksen hankinnat olivat yhteensä noin 74 000 euroa ja ajoittuivat vuosille 2007–2015.

AVAINSANAT

 ”Voi jopa heikentää turvallisuutta” – Liikenneturva kritisoi lakiehdotusta

Kuva: Demokraatti
Ehdotus uudeksi tieliikennelaiksi ei tyydytä Liikenneturvaa.

Liikenneturvan mielestä ehdotusta uudeksi tieliikennelaiksi ei ole tehty turvallisuuden lähtökohdista, vaan osa muutoksista voi jopa heikentää liikkujien turvallisuutta.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen kritisoi lakiluonnoksessa ehdotettua liikennevirhemaksua, jota voitaisiin käyttää jopa 30 km/h ylinopeuksiin taajamat mukaan luettuna. Liikennevirhemaksu korvaisi uudistuksessa nykyisen rikesakon. Maksun suuruus olisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euroa.

– Turvallisuuden kannalta ehdotus ei yksinkertaisesti ole perusteltu.

Ylinopeuden merkitys koti- ja koulukaduilla on aivan eri luokkaa kuin moottoriteillä, Tarvainen suomii tiedotteessa.

Järjestö haluaa, että laissa puututaan myös älylaitteiden käyttöön liikenteessä. Nyt käyttö sallitaan liikennevaloissa punaisten valojen aikana.

 

 

Onnibussin ex-pomo tarjoaa nyt taksimatkoja hintaan 2€

Halpataksipalvelu Kyyti aloittaa toimintansa tänään Oulussa. Palvelun kautta saa taksimatkan alkaen kahden euron hintaan, eikä varausmaksua veloiteta.

Edullinen hinta perustuu siihen, että matkan aikana samassa autossa voi olla useita asiakkaita.

Kyyti-palvelun on tarkoitus laajentua kevään aikana myös Tampereelle ja Turkuun ja lisäksi myöhemmin tänä vuonna Helsinkiin.

Palvelun perustaneen Tuup-yrityksen toimitusjohtaja on Pekka Möttö, joka työskenteli aiemmin halpabussiyhtiö Onnibussin toimitusjohtajana.