Valtiosääntöoikeuden professori: Maakunnallisesta verotuksesta pitäisi ehkä päättää erikseen perustuslain mukaisesti

Suomi on perustuslaillinen tasavalta. Se on ollut selvää pässinlihaa jo vuodesta 1917 lähtien.

Läntisissä demokratioissa on myös koko joukko valtioita, jotka koostuvat osavaltioista. Yhdysvallat ja Saksa lienevät niistä tunnetuimmat.

Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota. Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Osavaltioilla ei ole omaa verotusoikeutta.

Suomen keskusta ajaa härkäpäisesti sote-uudistuksen nimissä maakunnallista itsehallintoa. Maakuntien päättäjät valittaisiin vaaleilla ja maakunnat saisivat myös verotusoikeuden.

Suomen tasavalta muuttuu siis Suomen liittotasavallaksi?

Mikäli pyrkimys maakuntien itsehallintoalueista etenee, pitää ratkaista, miten verotusoikeus on sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää ajatusta Suomen liittotasavallasta liioitteluna.

– Suomen valtion toimivallasta pitäisi siinä tapauksessa säätää erikseen, hän muistuttaa.

Suomessa verotusoikeus on valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla. Valtion ja kuntien verotus on perustuslaillinen juttu, mutta kirkollisvero ei ole, koska seurakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista.

– Mikäli pyrkimys maakuntien itsehallintoalueista etenee, pitää ratkaista, miten verotusoikeus on sopusoinnussa perustuslain kanssa, Ojanen tähdentää.

– Voisi ajatella, että kun kuntien verotusoikeudesta on erikseen säädetty laissa, voisiko siitä vetää sellaisen johtopäätelmän, että myös maakunnallisesta verotuksesta pitäisi päättää erikseen perustuslain mukaisesti, hän pohdiskelee.

Suomessa on yksi itsehallintoalue, Ahvenenmaa. Omaa verotusoikeutta sillä ei ole. Ahvenanmaa maksaa aivan samalla tavoin kuin muutkin alueet valtionveroja.

Keskusta on pitänyt jöötä maakuntaitsehallinnosta vuosikymmeniä. Yhtä lailla kuin keskusta on aina ajanut maakuntaitsehallintoa on SDP sitä aina vastustanut.

Tuomas Ojanen sysää pallon poliittisille päättäjille.

– On parempi, etten ota asiaan henkilökohtaisesti kantaa.

Hänen mukaansa eletään historiallisesti ja valtio-oikeudellisesti merkittävää aikaa mikäli Suomeen tulevat maakunnalliset itsehallintoalueet. Hän sanoo, etteivät palvelut kaipaa itsehallintoa.

– Sote-uudistus on sellainen, ettei palvelujen järjestämiseen tarvita mitään demokraattista vaaleilla valittua itsehallintoaluetta.

Hän tähdentää, ettei perustuslaki estäisi mallia, jossa valtio järjestäisi ja rahottaisi soten.

Politiikkaa tämä on mitä suurimmassa määrin.

Ojanen muistuttaa, että läntisessä maailmassa usein valtiovalta hoitaa suvereenisti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ilman, että erikseen mietittäisiin jotain erityistä kansalaisten osallistumismahdollisuutta.

– Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisiin valtiollisten vaalien kautta.

Ojanen uskoo, etteivät kansalaiset juurikaan mieti sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, vaan ennen muuta, saavatko he ajan lääkärille riittävän nopeasti.

– Politiikkaa tämä on mitä suurimmassa määrin, hän lisää.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski irtisanoutui

Kuva: Kari Hulkko
Sanomatalossa Helsingissä tapahtuu. Yksi päätoimittajista irtisanoutui.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski on irtisanoutunut. Hän on ollut yksi lehden kolmesta päätoimittajasta syksystä 2014. Anttikoski vastasi Helsingin Sanomien journalistisista digitaalisista sisällöistä.

Näillä näkymin päätoimittajan tehtävään ei haeta suoraan seuraajaa, vaan tehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin, tiedottaa Sanoma.
Anttikoski sanoo tiedotteessa pohtineensa työelämän muutosta jo jonkin aikaa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, ettei Anttikosken lähtöön liity millään tavalla dramatiikkaa.

– Päivi on saanut hienosti vauhtia HS:n digitaaliseen kehitykseen. Digitaalisten tilausten määrä kasvaa nyt vauhdilla. Päivi lähtee tilanteessa, jossa Hesarilla menee oikein hyvin, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa HS:ssa jatketaan kahdella päätoimittajalla eikä lehdessä ole tällä hetkellä suunnitelmia laittaa Anttikosken paikkaa hakuun.

Niemen lisäksi päätoimittajana jatkaa Antero Mukka.

Eurobarometri: Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa euroa

Kuva: Arja Jokiaho

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa, ilmenee Eurobarometri-kyselyn Suomea koskevasta raportista.

Raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta myönteisiä käytännön asioita, kuten yhteistä rahaa sekä vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella.

EU:n suurimpia ongelmia ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ja julkisen talouden tila.

Keskustelua aiheesta

Kaapeli-tv-kiistan ratkaisua lykättiin toukokuulle

Televisioyhtiö MTV kertoo, että yhtiö antaa DNA:lle luvan jatkaa kanavansa Avan lähettämistä kaapeliverkoissa toukokuun puoliväliin saakka. Aiemmin DNA ja Sonera ovat saaneet luvan Nelonen Medialta välittää Heron, Jimin ja Livin ohjelmia.

Televisioyhtiöt ja operaattorit kiistelevät tekijänoikeuksista. Kiista uhkasi katkaista lähetykset tiistaiyönä, kun televisioyhtiöt irtisanoivat sopimukset päättymään tämän kuukauden lopussa.

Kiista käynnistyi, kun tekijänoikeuksia valvova Kopiosto esitti kaapelioperaattoreille vaatimuksen lisäkorvauksesta sisällön jakelusta kaapeliverkossa. Operaattorit vaativat puolestaan, että tv-yhtiöt vastaisivat jakelun lisäkorvauksista.

Kaapelioperaattorit vastaavat tv-signaalin jakelusta yli puoleen suomalaiskodeista.

Keskustelua aiheesta

99 % HUS:n lääkäreistä otti influenssarokotteen

HUS:n erikoissairaanhoidossa on tehty kuusi vuotta pioneerityötä koko Suomessa henkilöstön influenssarokottamisen puolesta. Tavoitteena on ollut estää potilaiden influenssatartunnat rokottamalla henkilökunta kattavasti.

Myös potilaiden ja lähiomaisten rokottamista tehostettiin järjestämällä joukkorokotuspisteitä sairaaloiden aulatiloihin.

HUS on EU-maiden kärkikastia 92 %:n työssä olevan henkilöstön rokotuskattavuudellaan. Rokotteen sai yhteensä 17 900 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on 2 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Ammattiryhmistä rokotuskattavuus oli lääkäreillä 99 prosenttia ja hoitohenkilökunnalla 96 prosenttia.

Lukuisissa yksiköissä lähes koko henkilöstö suojasi itsensä ja potilaansa ottamalla rokotteen.Influenssarokotusten

Kuluvalla influenssakaudella panostettiin entistä laajemmin potilaiden ja lähiomaisten rokottamiseen.
HUS-sairaanhoitoalueilla perustettiin marraskuun ajaksi sairaaloiden aulatiloihin potilaiden ja lähiomaisten matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä, joiden toiminta sai runsaasti kiitosta.

HUS on myös suosittanut influenssakauden aikana sairaalaan tutkimukseen tai hoitoon tuleville potilaille rokotuksen ottamista jo etukäteen terveyskeskuksessa. Tämän lisäksi henkilökunta rokottaa potilaita osastoilla ja poliklinikoilla.

HUS-sairaaloissa on tänä talvena rokotettu jo liki 6 600 potilasta tai heidän lähiomaistaan, joka on 4 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Keskustelua aiheesta