Politiikka

Valtiovalta ei järjestä sisällissodasta muistotapahtumaa – ”Vastuun pakoilua”

lehtikuva/urho kaukokallio/helsingin kaupunginmuseo
Helsingin valtauksen yhteydessä tulipalo työväentalon tornissa.
lehtikuva/urho kaukokallio/helsingin kaupunginmuseo
Helsingin valtauksen yhteydessä tulipalo työväentalon tornissa.
lehtikuva/urho kaukokallio/helsingin kaupunginmuseo
Helsingin valtauksen yhteydessä tulipalo työväentalon tornissa.

Suomalaiset ovat hädin tuskin selvinneet itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahumusta, kun taas on kulunut sata vuotta Suomen historian merkittävästä, joskin syvät haavat kansakuntaan iskeneestä tapahtumasta, sisällissodasta.

Tänä vuonna valtiovalta ei järjestä muistovuoden päätapahtumaa eikä vuodelle ole valittu mitään teemaa, kuten oli laita itsenäisyyden juhlavuonna.

Historiantutkija Tuomas Hoppu ihmettelee, etteivät ylemmät tahot edes yritä järjestää yhteistä muistojuhlaa. Hoppu aprikoikin, johtaako tämä siihen, että sisällissotaa muistetaan molemmin puolin suunnilleen itsenäisesti.

– Se ei ehkä ole kaikkein paras ratkaisu. Tässä saattaa olla tiettyä vastuun pakoilua ylemmiltä tahoilta, ettei edes uskalleta yrittää yhteistä muistoa.

Hopun mukaan tietyissä piireissä linnoittaudutaan yhä omien näkemysten taakse, eikä kyetä näkemään toisen puolenkin asioiden oikeutusta.

– Sitä (sisällissotaa) katsotaan väärästä nykypäivän näkökulmasta. Mielestäni pitäisi kuitenkin nähdä, että molemmilla puolilla oli oikeutuksensa toimia niin kuin toimivat. Pitäisi nähdä sen toisenkin puolen oikeutus, eikä olla vaan sitä mieltä, että se toinen osapuoli oli väärässä ja teki vääriä tekoja, Hoppu painottaa.

Verkkosivut keräävät tietoa tapahtumista

Valtioneuvoston kanslialla on sisällissodan muistamista varten erityinen Muistovuosi-hanke, johon liittyvät ensi viikolla avattavat muistovuosi-verkkosivut.

– Niille kerätään ja jaetaan tietoa siitä, miten sisällissotaa muistetaan eri puolilla Suomea, kertoo Muistovuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

Vaikka sisällissota on historialliselta merkitykseltään suuri ja pitkävaikutteinen, kannattaa Timosen mukaan huomata, että sen muistamisessa on Suomen sisällä hyvin suuria alueellisia eroja.

– On alueita, joissa muisto on hyvin voimakas ja läsnä ja on alueita, joissa se ei enää oikeastaan herätä kovin voimakkaita tunteita, eikä siitä olla kovin kiinnostuneita, Timonen sanoo.

Hoppu puolestaan haluaisi nähdä yhteistä muistamista.

– Valtiovalta tai joku muu voisi kutsua tiettyjä yhteiskuntapiirejä ja muita keskustelemaan asiasta ja sopimaan yhteisen muistojuhlan järjestämisestä, hän sanoo.

 

Eeva Nikkilä-Kiipula, STT

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat