Lisätalousarvion suurusluokka on kokonaisuudessaan 4,1 miljardia euroa. Määrärahalisäyksiä kuluvalle vuodelle siinä on 3,6 miljardia euroa.

– Suomi ottaa lyhyellä aikavälillä kaksinumeroisen miljardimäärän lainaa, jotta lasten, nuorten, perheiden, ikäihmisten, työntekijöiden ja yrittäjien arki sujuisi myös tässä poikkeuksellisessa koronakriisin oloissa, Kulmuni sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hän muistutti, että koronakriisistä selviytyminen ei ole ainoastaan lainanoton rohkeudesta kiinni. Hän muistutti, että lyhyen ja pitkän aikavälin talouspolitiikan toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Puheessaan Kulmuni viittasi pääkirjoitukseen, jossa todettiin, että jos koronakriisistä selviäminen olisi pelkästään rahasta kiinni, ongelma olisi nykyoloissa suhteellisen helppo hoitaa, kun edullista lainaa on saatavilla. Näin asia on, Kulmuni sanoi.

Kulmuni listasi useita kohteita, joita varten lainaa tullaan ottamaan. Muun muassa turvavarusteiden ja suojaimien ostoon hallitus huolehtii 600 miljoonaa euroa. Yritystukien määrä kasvaa liki miljardilla eurolla.

Erittäin merkittävänä päätöksenä Kulmuni nosti esiin tuen alle 10-vuotiaiden lasten vanhempien, jotka eivät ole voineet olla etätyössä, toimeentuloon.

– Heille tulee vähimmäisvanhempainpäivärahan suuruinen kuukausikorvaus, jolla korvataan sitä tulonmenetystä siitä, ettei lapsi ole ollut varhaiskasvatuksessa tai koulussa tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, Kulmuni sanoi.

Valtiovarainministerin mukaan ”1990-luvun virheistä on otettu opiksi”, ja lasten ja nuorten hyvinvointia tullaan tukemaan kokoamalla erillinen toimenpideohjelma, jolla harrastusten ja koulujen sulkemisen aiheuttamia haittoja vähennetään.

Lainaa otetaan lisää myös kuntien tueksi. Kulmunin mukaan halutaan varmistaa, että sairaaloilla on riittävät rahat koronasairaiden hoitoon.

– Kuntien tulopohjaa lupaamme paikata monella tapaa niin verotulojen menetyksen kompensaation kuin valtionosuuksien kautta niin, että loppusumma tulee olemaan miljardin luokkaa.

Tukea on luvassa myös kulttuurin ja liikunnan toimijoille. Noin 60 miljoonan euron tukipaketeilla turvataan urheiluseurojen, lajiliittojen, museoiden, teattereiden ja muiden alan toimijoiden selviäminen poikkeusolojen yli.

Lisätalousarviossa ovat mukana myös maaliskuun työmarkkinapaketista valtiolle aiheutuneet menot. Myös sosiaaliturvamenojen kasvua siinä ennakoidaan.

– Me tulemme antamaan toukokuussa koronakriisin hoitoon ja ensimmäisiin jälleenrakentamiseen sekä elvytystoimiin keskittyvän lisätalousarvion eduskunnalle. Sen mittaluokka selviää aikanaan, mutta lainaa siihenkin otetaan. Tuolloin täsmennetään kuntia tukevia toimia, joista nyt teimme periaatelinjaukset, Kulmuni kertoi.

Toukokuun alussa Kulmunin on myös määrä saada Vesa Vihriälän johtaman ekonomistien työryhmän raportti. Työryhmä laatii arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa.

– Työryhmä arvioi myös toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Raportin ehdotuksia on tarkoitus alkaa toteuttamaan jo toukokuussa lisätalousarviossa, Kulmuni kertoi.

Valtiovarainministeri muistutti, että pitkällä aikavälillä vaikuttavia päätöksiä ei voi loputtomasti lykätä.

– Tulevien sukupolvien taakkaa vähentäviä toimia on laitettava alulle jo tänä vuonna.

– Hallitus on hallitusohjelmassaankin sitoutunut työllisyystavoitteeseen juuri siksi, että valtion tulot saadaan kasvamaan nopeammin kuin menot. Työllisyystavoite on jatkossa entistäkin tärkeämpi ja työllisyystoimiin palataan syksyn budjettiriihessä.

Kulmuni muistutti hallituksen lisäksi sitoutuneen valmistelemaan tiekartan, jossa määritellään myös muita toimia julkisen talouden epätasapainon vähentämiseen. Siihen sisältyvät työllisyysasteen lisäksi muun muassa tuottavuutta lisäävät toimet ja sote-uudistus.

– Kyse on siitä paljon puhutusta kestävyysvajeesta. Ensimmäinen vaihe kestävyysvajeen kaventamisen prosessia toteutetaan toukokuun lisätalousarvioesityksen antamisen yhteydessä ja asiaa jatketaan syksyllä budjettiriihessä, jossa talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan. Silloin määritellään toimia ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kulmuni kertoi.

Budjettiriihessä hallitus käy läpi myös kuntien talouden tulevaisuutta ja tarkastelee kuntien tehtäviä ja velvotteita. Syksyn budjettiriihessä palataan myös nyt alustavasti linjattuun julkisen talouden suunnitelmaan.

– Siihen ei esimerkiksi nyt sisälly vielä EU:n komissiolle annettavaa vakausohjelmaa. Tämä johtuu siitä, että kuluvan vuoden menoja ei poikkeustilan takia kehys sido. Sen sijaan ensi vuoden menoja se sitoo eli muutoksia on syksyllä tulossa, hän sanoi.