Budjettia sorvataan vaikeassa tilanteessa, sillä inflaatio kiihtyy, korot nousevat, valtion velka kasvaa ja myös taantuman uhka siintää horisontissa. Suomea saattaa talvella lisäksi uhata energiakriisi.

Monet puolueet ja myös valtiovarainministeri Saarikko ovat väläytelleet ansiotuloverokevennyksiä yhtenä mahdollisena vastauksena hintojen nousuun.

Hallituksen yhteinen budjettiriihi on elo-syyskuun vaihteessa.

– Ei tällä viikolla eikä näillä näkymin vielä budjettiriihessä, hän sanoo.

Hänen mukaansa on ensin katsottava, millaisia palkankorotuksia syksyn työmarkkinakierrokselta tulee ja mihin talouskehitys menee.

– Jos talous lähtee taantumaan, siinä vaiheessa on järkevää katsoa tuloveropuolta ja sitä, onko kevennyksille siellä tilaa.

Inflaation kiihtymistä varottava

Niemelän mukaan tärkeintä on nyt se, että omilla päätöksillä ei kiihdytetä inflaatiota eikä romuteta Suomen kilpailukykyä. Hän peräänkuuluttaa ennen kaikkea malttia, etenkin työmarkkinaosapuolilta palkkamalttia. Hänen arvionsa mukaan maltilliset korotukset voisivat olla jotain 3­-4 prosentin luokkaa, sillä silloin ne heijastelisivat palkkakehitystä myös muualla Euroopassa.

Myös VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen pitää tuloverojen kevennystä perusteltuna tietyin ehdoin. Ensinnäkin pitäisi olla vahva arvio siitä, että Suomen talous olisi ensi vuonna kääntymässä taantumaan.

Toisena ehtona verojen kevennykselle Majanen pitää sitä, että työmarkkinapöydissä syntyisi hyvin maltillinen palkkaratkaisu. Sillä hän tarkoittaa palkankorotuksia, jotka eivät ylittäisi ensi vuodelle arvioitua inflaatiota. Tällä hetkellä arvio inflaatiosta liikkuu kolmessa prosentissa. Majasen mukaan tätä suuremmat palkankorotukset laukaisisivat vaikean ja pitkäaikaisen inflaatiokierteen.

Ei uusia kehyksen ylityksiä

Hallitus teki keväällä julkisen talouden suunnitelmaan kehyspoikkeuksen. VM:n budjettipäällikkö Niemelä lähtee nyt siitä, että kehyksissä on nyt pysyttävä.

Kehyspoikkeuksen takia muun muassa kehyksen ulkopuolisina menoina katetaan Ukrainaan annettu apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle.

– Viime kevään poikkeuslausekkeen menot tullaan jonkin verran vuoden budjetissa huomioimaan, mutta mitään uusia poikkeuslausekkeita tai kehyksen ylityksiä on vaikea nähdä tässä hetkessä, Niemelä sanoo.

Puolueet ovat nostaneet kilvan esiin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin reagoida kiihtyvään inflaatioon valtiovallan ratkaisuin. Ansiotuloverotuksen kevennyksen lisäksi on esitetty muun muassa ruuan arvonlisäveron kevennystä, polttoaineveron alennusta ja varhaiskasvatusmaksujen alentamista. Poliittiset pikaratkaisut yleensä kuitenkin vain pahentavat inflaatiota, koska ne lisäävät kysyntää ja nostavat hintoja. Lisäksi ne heikentävät valtiontaloutta.

Ekonomisteilla tuntuu olevan vahva näkemys, että jos joitain tukitoimia tehdään, niiden tulisi osua niihin, jotka hintojen noususta kärsivät eniten.

Kansliapäällikkö ei alentaisi ruoan eikä polttoaineen verotusta

Majanen ei lämpene ajatukselle, että ideoitaisiin ihan uusi etuus. Jos vielä tarvitaan inflaation vuoksi heikommassa asemassa oleville jokin täsmätoimi, voitaisiin pohtia, voisiko jotain olemassa olevaa etuutta tarkistaa eli vaikka tehdä indeksitarkistus vähän normaalia isompana.

Majanen suhtautuu kriittisesti myös esimerkiksi ruoan arvonlisäveron laskemiseen. Hän ei myöskään tekisi polttoaineiden veronkevennystä, vaikka osa Euroopan maista on näin tehnyt.

Suomessa hallitus on tehnyt jo aiemmin tänä vuonna päätöksiä, joilla pyritään kompensoimaan kansalaisille hintojen noususta aiheutunutta lisälaskua. Esimerkiksi eläkeläisten ja muiden tulonsiirtoja saavien tilannetta on helpotettu niin, että kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehtiin elokuun alusta ylimääräinen indeksikorotus. Ensi vuoden alussa tehdään normaaliin tapaan uusi indeksitarkistus.

Lisäksi asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää on jo korotettu määräaikaisesti tämän vuoden verotuksessa. Majasen mukaan enimmäismäärän korottaminen myös ensi vuodelle voisi olla harkitsemisen arvoinen toimi.

Niemelä puolestaan väläyttää yhtenä mahdollisena täsmätoimena lapsilisien korottamista – ne kun eivät ole tällä hetkellä indeksiin sidottuja.

Kelluva kaasuterminaali ja Olkiluoto 3 keskeisiä

Inflaatio eli tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu johtuu monesta eri tekijästä. Valtiovarainministeriö on kansliapäällikön mukaan arvioinut, että tällä hetkellä juurisyy kuluttajahintojen nousulle laajemmin on yhä energian hinnannousu, mikä taas johtuu energian saatavuuden heikkenemisestä. Hinnannousun odotetaan loppuvan, kun energian saatavuus paranee. Tämän on Majasen mukaan arvioitu tapahtuvan ensi vuoden aikana.

Suomen kannalta nousee Majasen mukaan tärkeään rooliin Suomen ja Viron yhteinen hanke kelluvan kaasuterminaalin käyttöönotosta ja Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon käynnistyminen.

– Ellei hinnannousu sitten ole ehtinyt leviämään joka paikkaan ja palkkoihin. Sen jälkeen sen pysäyttäminen on todella vaikeaa, Majanen sanoi STT:lle tiistaina.

Niemelä katsoo, että VM:n on budjettiehdotuksessaan pyrittävä varmistamaan riittävät määrärahat ja valtuudet tehdä energiainvestointeja.

– Suomessa on lähdössä paljon energiainvestointeja muun muassa kestävän kasvun ohjelman kautta eteenpäin. Nyt on varmistettava, että ne myös etenevät eivätkä jää esimerkiksi luvitusprosessiin. Pohja on jo olemassa, mutta pitää varmistua, että ne oikeasti etenevät tehokkaasti ja lähtevät vaikuttavasti käyntiin.

Hän lisää, että Suomessa saattaa olla ensi talvena käsillä jonkinlainen energiakriisi ja jokaisen on omilla toimillaan hillittävä energiankulutusta.

– On täysin välttämätöntä, että kaikki kuluttajat miettivät omia tottumuksiaan ja tekevät valintoja. Ei välttämättä tarvitse käydä joka keskiviikko tai lauantai saunassa, vaan voi käydä vaikka vain lauantaisin, hän sanoo.

Niemelä muistuttaa, että Suomessa on totuttu todella halpoihin energian hintoihin verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, mutta nyt näyttää siltä, että se aika Suomessa on ohitse.