Tiistaina julkaistun talousennusteen mukaan talouskasvu on ollut alkuvuonna odotettua vahvempaa, mutta osa kasvusta johtuu tilapäisistä tekijöistä. Talouden kehitykseen liittyy myös huomattavaa epävarmuutta.

VM ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia, ensi vuonna 1,6 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2028. Huhtikuun lopulla ministeriö ennusti kuluvalle vuodelle 0,6 prosentin kasvua.

Ennuste on tehty ennen eilen tullutta tietoa Yhdysvaltojen ja Iranin alustavasta rauhansopimuksesta. Sen vaikutus ennusteeseen ei kuitenkaan ole VM:n mukaan suuri, sillä raakaöljyn futuurihinnat, joiden perusteella ennuste on tehty, ovat koko ajan sisältäneet oletuksen, että sopuun päästään tämän vuoden aikana.

Spolanderin mukaan reaalitalouden näkymä, josta eduskuntavaalivuoteen ja seuraavalle hallituskaudelle ponnistetaan, odottaa vielä sumun hälvenemistä.

– Syksyllä, kun laadimme arvion talouden näkymästä valtion vuoden 2027 budjettia varten, tiedämme enemmän. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on hyvin selkeä. Käynnistyvä suhdannenousu ei riitä pienentämään julkisen talouden alijäämää riittävästi eikä etenkään oikaisemaan rakenteellista epätasapainoa, joka julkiseen talouteen on syntynyt.

Rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää Spolanderin mukaan mittavia nopeasti vaikuttavia suoria sopeutustoimia ensi vaalikaudella. Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, onko tämän hetken tiedoilla luvassa muutoksia velkajarrutyöryhmän ennakoimaan 8-11 miljardin euron sopeutustarpeeseen.

– Emme ole tehneet uutta arviota siitä. Kun aikaisemmin puhuttiin, että haarukka on 8-11 miljardia, niin tällä edelleenkin mennään. Olemme valinneet tien, että emme joka kerta ennustetta tehdessä lasketa uutta haarukkaa. Oleellisin on se hetki, jolloin tästä päätöksiä tehdään eli loppuvuonna, Spolander sanoi.

SUOMEN vienti kasvaa VM:n ennusteen mukaan suhteellisen vahvasti kansainväliseen toimintaympäristöön nähden. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää silti negatiiviseksi, koska hävittäjähankinnat ja muut investoinnit lisäävät tuontia vientiä nopeammin.

Kotitalouksien ostovoimaa heikentävät energian kallistuminen, korkojen nousu ja heikko työmarkkinatilanne. Ostovoimaa parantavia tekijöitä tänä vuonna ovat finanssineuvos Janne Huovarin mukaan palkankorotukset ja veronkevennykset.

– Jossain määrin on nähtävissä, että kotitaloudet ovat kuluttaneet vilkaammin, mutta eivät vieläkään tee suuria hankintoja. Kestokulutustavarat, kuten autot – siellä ei näy kasvun merkkiä. Samaten asuntomarkkinoilla on nähty uudestaan notkahdusta. Lähi-idän kriisi, hintojen nousu, on näkynyt kuluttajan luottamuksessa negatiivisena, Huovari summasi tiedotustilaisuudessa.

Investoinnit kasvavat voimakkaasti vuonna 2026 erityisesti puolustushankintojen ansiosta. Hävittäjätoimitukset näkyvät suurena investointien kasvuna, mutta niiden vaikutus kotimaiseen tuotantoon jää vähäiseksi, koska kyse on pääosin tuonnista. Investointien kasvua tukevat VM:n mukaan energia- ja teknologiasiirtymään liittyvät hankkeet, datakeskusrakentaminen sekä aineettomat investoinnit.

Rakentamisen näkymät ovat ministeriön mukaan kaksijakoiset. Toimitilarakentaminen on lievässä kasvussa, mutta asuntorakentamisen elpyminen viivästyy edelleen.

VM ennakoi työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 10,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden kehitys on ollut ennustettua heikompaa. Työllisten määrä on alkuvuonna kääntynyt uudelleen laskuun, ja työttömyys on kasvanut odotettua enemmän.

– Erityisen negatiivista on se, että vakituisten kokoaikaisten työpaikkojen määrä on nyt vähentynyt, Huovari sanoi.

VAIKKA talouskasvu hieman piristyy, jää julkinen talous syvästi alijäämäiseksi, finanssineuvos Seppo Orjasniemi totesi tiedotustilaisuudessa. Tänä vuonna alijäämä kasvaa reippaasti ja lukemat sijoittuvat ennusteen mukaan 4,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tänä vuonna alijäämää heikentää erityisesti hävittäjien saapuminen Suomelle. Vaikka hävittäjät on rahoitettu paljon aikaisemmin, ne näkyvät nyt alijäämäluvuissa. Samalla työttömyysmenot pysyvät korkeana ja työllisyyden kasvusta ei tule julkiselle taloudelle niin suurta rahoitusta kuin voisi tulla, Orjasniemi kertoi.

– Samalla myös julkista taloutta ja ansiotuloverojen kertymää heikentää hiukan verotuksen keventäminen. Toisaalta, kun talouskasvu on piristynyt, niin yhteisöverokertymä on tänä vuonna hyvinkin voimakasta, mikä sitten taas ei enää ensi vuonna vaikuta, koska yhteisöverotasoa lasketaan.

VM:n mukaan julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Lisäksi korkomenot lisääntyvät velkasuhteen kasvun ja korkotason nousun seurauksena. Menojen kasvun vuoksi taloussuhdanteen kohentuminen ei ministeriön mukaan yksin riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämäisyyttä, vaan alijäämä pysyy noin 4,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 saakka.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 11.22 tiedotustilaisuuden annilla.