– Rajavartiolaitoksen, kyberturvallisuuden ja puolustusvoimien vahvistaminen on tässä tilanteessa välttämätöntä. Ulkomaisista tuontipolttoaineista irtaantumista täytyy myös nopeuttaa. Se on tehtävä yhtä lailla huoltovarmuuden turvaamiseksi kuin ilmaston takia, he toteavat tiedotteessa.

Kansanedustajat Johannes Koskinen, Riitta Mäkinen, Raimo Piirainen, Tarja Filatov ja Pia Viitanen korostavat, että venäläisen tuontienergian käyttö on kestämätöntä myös, koska sen tuloilla rahoitetaan sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia Ukrainassa.

– Samalla on turvallisuuden kannalta välttämätöntä varmistaa talouden kestävä kasvu. Se edellyttää panostuksia osaamiseen, tutkimuksen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Valtiontaloutta pitää myös hoitaa vastuullisesti. Kiireelliset turvallisuustilanteen edellyttämät lisäykset tehdään omana kehyksen ulkopuolisena eränään. Muilta osin vuosi sitten sovitusta kehystasosta pidetään kiinni.

– Toimiva terveydenhuolto on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Valtiovarainvaliokunnan sd-edustajat listaavat, mitä kaikkea kehysriihen päätöksiin sisältyy:

Vuonna 2023 menojen arvioidaan olevan noin 79,4 miljardia euroa. Sote uudistuksen seurauksena valtion menojen taso on noin 13,9 miljardia euroa edellistä vuotta korkeampi, kun rahoitusvastuuta siirtyy valtiolle. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta budjettitalouden menot pysyisivät sunnilleen vuoden 2022 tasolla.

Vuosina 2023-2026 menojen arvioidaan olevan keskimäärin noin 79,8 miljardia euroa ja nousevan vuonna 2026 noin 79,9 miljardiin. Kehyskauden menoja noustavat merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan takia tehdyt uudet päätökset kuten 1,5 miljardia materiaalien lisähankintavaltuutus puolustusvoimille.

Energian hinnannousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostavat merkittävästi suomalaisten elinkustannuksia. Hallitus on päättänyt sosiaalietuuksien indeksikorotusten aikaistamisesta tälle vuodelle. Ne toteutetaan viimeistään 1.8.2022. Myös eläketulovähennystä korotetaan.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan ja vuodeksi 2022 ICT-kustannuksiin varataan 100 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi varataan rahoitusta pelastustoimen tietohallinnon kehittämiseen sekä hyvinvointialueiden lisärahoitukseen yhteensä 8,4 miljoonaa euroa

Koronan jälkihoidon turvaamisen kannalta keskeinen 7 vuorokauden kiireettömän hoidon hoitotakuu etenee. Sen toteutukseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon JTS-kaudella.

Riihen päätöksillä hallitus lunastaa lupauksensa nostaa TKI-investointien tasoa.

– TKI-investoinnit ovat välttämätön osa Suomen osaamiseen perustuvaa kasvustrategiaa.

Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta korotetaan 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna. Lisäksi hallitus on linjannut, että T&K-verokannustin otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen. Julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu myös jatkovuosien osalta vastaavan suuruisiin T&K-lisäyksiin seuraavan vaalikauden aikana. Näillä päätöksillä Suomi on uralla kohti parlamentaarisen työryhmän linjaamaa 4 prosenttiin tasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Kehyslinjauksessa vahvistettiin parlamentaarisen työryhmän esittämä 990 miljoonan kokonaisrahoitustaso vuosille 2023 ja 2024.

– Linjauksella turvataan arvokasta työtä tekevien rahapelitoiminnan edunsaajien asema rahoituksen siirtyessä kehysmenoksi.