Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.