Puolan ja Unkarin johtajien kovat kommentit ja linja esimerkiksi pakolaisasioiden hoidossa on saanut Vanhasen jopa pohtimaan, mikä maita tällä hetkellä yhdistää EU:hun. Ne ovat hänen mukaansa kaukana EU:n ajattelutavasta. Sen vuoksi myös EU:n tulevaisuuden linjaaminen yksimielisesti on hankalaa.

– Liioiteltua sanoa, että EU on kriisissä, mutta EU:n toimintakyky tällä hetkellä on heikko.

– Pakolaiskriisin jättämä haava siinä mielessä, että kaikki eivät olleet valmiita edes vapaaehtoiseen taakanjakoon, on jättänyt syvät jäljet, hän sanoi.

Matti Vanhanen kertoi näkemyksistään tänään medialle järjestetyssä keskustan eduskuntaryhmän johdon tapaamisessa.

Hän näki myös orastavia positiivisia merkkejä maailman tilanteessa. Näitä ovat muun muassa Venäjän ja Turkin pääseminen sopuun ja samoin Venäjä ja USA ovat sopineet Syyrian tulitauosta. Vanhanen seuraa myös mielenkiinnolla Itä-Ukrainan Donetskin kapinallisten julistamaan yksipuolista tulitaukoa ja muun muassa sitä onko sillä liittymäkohtia siihen, että Minskin sopimuksen täytäntöönpanon aika on kulumassa umpeen.

Hän totesi varovaisesti, että kyseessä saattaisi olla myönteinen signaali, että jonkinlaisia uusia arvioita olisi tehty Itä-Ukrainan osalta.

Euroopassa on jälleen nostettu esiin EU:n yhteinen puolustus. Ranskan ja Saksan puolustusministerien kaavaileman EU:n yhteisen puolustuksen Vanhanen tulkitsee kuitenkin lähinnä kriisinhallintajoukkojen toiminnan parantamiseen liittyväksi. Myös esimerkiksi tiedustelun kehittämisessä voi myös olla elementtejä, jotka voisivat luoda aitoa pohjaa puolustuksen asteittaiselle kehittämiselle.

– Suomen pitää olla tässä yhteistyössä mukana.

Vanhasen mukaan on kuitenkin erittäin pitkä matka siihen, että syntyisi edes aihioita siihen suuntaan, että Euroopassa olisi päällekkäisiä esikuntatyyppisiä organisaatioita Naton rinnalla.

– Siihen en usko eikä se ole varmasti järkevää.

Vanhanen muistutti, että osa Nato-maista on tehnyt selväksi, ettei tämäntyyppistä päällekkäisyyttä saa syntyä.

Vanhasen mukaan EU:n keskinäiseen solidaarisuuteen liittyvät ongelmat eivät ratkea puolustuksen kehittämisellä eikä voi laskea sen varaan, että valtiot siitä laajasti innostuisivat. Hän mainitsi monista ongelmista esimerkiksi pakolaiskriisin.

– Unionin pitää oma peruskauransa pystyä laittamaan kuntoon.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti USA:n presidentinvaalien asetelmista. Ehdokas Donald Trump on tuonut esiin, että Euroopan pitäisi kantaa nykyistä enemmän huolta puolustuksestaan. Kaikkonen lisäsi tähän, että USA:ssa on laajemminkin tämänkaltaista ajattelua. Se on huomioitava siitä huolimatta, miten vaaleissa käy.

– Toivottavasti vaaleissa käy hyvin, Kaikkonen naurahti ja tarkoitti todennäköisesti Hillary Clintonin voittoa.

Jos EU:ta kohtaisi viime vuoden kaltainen turvapaikanhakijoiden runsas tulo, sen poliittisen yhteistyön kestokyky tulisi Vanhasen mukaan rajoillensa.

Turkin viisumivapaudesta Vanhanen totesi, että maan kanssa pitää edetä Paasikiven–Kekkosen-linjalla.

– Vaikkei kaikesta pidäkään, pitää käyttää järkeä. Pakolasisopimuksesta pitää pitää kiinni. Turkin pitää käyttää kaikki ehdot, mitä unioni asettaa, jotta asiassa voidaan edetä, Vanhanen sanoi mutta lisäsi, ettei ole Turkki-kysymysten asiantuntija.

Antti Kaikkosen mukaan maailman kriisialueiden rauhoittaminen on tärkeää. USA:n ja Venäjän johdolla on nyt tehty tulitaukoa Syyriaan. Kaikkonen painotti myös EU:lta ja samalla koko kansainväliseltä yhteisöltä aktiivisuutta kriisien ratkaisemisessa.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaati tänään linjapuheessaan EU:lle yhteisiä sotilastukikohta ja työskentelyä yhteisten sotilasjoukkojen perustamiseksi. Kyse olisi hänen mukaansa Naton tehtävien täydentämisestä eikä kilpailusta sotilasliiton kanssa. Keskustan toimittajatapaamisessa ei ollut vielä tietoja Junckerin linjapuheen tarkasta sisällöstä.