Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Vanhanen vastaa Ville Niinistön kädenojennukseen ja ehdottaa, että puolueet kävisivät keskustelut – “Jotenkin puhutaan toistemme ohitse”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Marinin hallituksen valtiovarainministerinäkin toiminut kansanedustaja Matti Vanhanen nähtäneen pian jälleen eduskunnan puhemiehenä. Hän on kertonut olevansa käytettävissä.

Jo eilen uutisoitiin laajasti, ettei eduskunnan nykyinen puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) tavoittele jatkoa tehtävässään helmikuussa alkavilla valtiopäivillä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Vehviläinen toivoo keskustan eduskuntaryhmän asettavan tehtävään ehdolle kansanedustaja Matti Vanhasen. Valtiovarainministerinä kesästä 2020 kesään 2021 toiminut Vanhanen on kertonut olevansa käytettävissä eli hän voisi eduskunnan näin päättäessä palata tehtävään, jossa hän ennen kauttaan ministerinä oli.

Vanhanen sanoo arvostavansa Vehviläisen elettä.

– Hän on erittäin hyvin hoitanut tehtävän näissä poikkeuksellisissa oloissa.

Vanhanen on tuore keskustan aluevaltuutettu. Aluevaalit olivat konkarille järjestyksessään 25. yleiset vaalit. Lisää saattaa tulla, sillä hän toteaa tuntevansa viehtymystä paikallisiin kysymyksiin.

Kunnallisvaaleja tulee Vanhasen mukaan ainakin, jos terveyttä piisaa. Sitä hän ei vielä ennakoi, tavoitteleeko myös aluevaltuustossa jatkokautta, kun kunta- ja aluevaalit niputetaan yhteen 2025.

– Presidentinvaalit ja eduskuntavaalit eivät enää ohjelmassa. Jossain vaiheessa pitää osata vetää viiva.

“Kunhan hallitus pystyy täyttämään tehtävänsä.”

Keskustan yli 19 prosentin kannatusta aluevaaleissa Vanhanen pitää erittäin hyvänä tuloksena. Vaikka Helsinki olisi ollut äänestämässä, hän arvioi, että kannatus olisi ollut 17-18 prosenttia ja riemu tuloksesta jokseenkin samanlainen.

Moni kysyykin keskustalaisilta nyt, helpottaako hyvä tulos samalla oloa hallituksessa. Kuten puheenjohtaja Saarikko, Vanhanenkin puhuu itseluottamuksen noususta.

– Kyllä se antaa itseluottamusta siihen, että vaikeiden vuosien jälkeen hallitusyhteistyöstäkin käsin voidaan tehdä sellaista työtä, jota ihmiset arvostavat.

Vanhanen muistuttaa, että 2003 vaaleista alkaen keskusta on ollut vain yhden kauden oppositiossa vastuusta pois.

– Olemme olleet jatkuvasti hallitusvastuussa. Se on ilman muuta synnyttänyt pohdintaa siitä, millä tavalla puolue pystyy ylläpitämään luottamusta, kun olemme jatkuvasti luupin alla ja ikään kuin syytösten kohteena hallitusvastuun vaikeista päätöksistä. Tähän nähden vaalitulos antaa itseluottamusta, että työtä ja teemojamme arvostetaan.

Vanhanen uskoo samalla, että tulos antaa myös koko hallitukselle luottamusta omiin toimiin.

– Eduskuntavaaleihin on vielä 15 kuukautta. On aika monta kriisiä päällä, pandemiaa, turvallisuuskriisiä tai -uhkaa. Jokainen myös näkee sen, että taloudessa massiivisen elvytyksen ja rahapolitiikan ääreltä tulee maailmantalouden käänteitä, joihin Suomessa myös pitää pystyä reagoimaan. Tarvetta jäntevälle hallituspolitiikalle on kyllä koko vuodeksi olemassa.

Keskusta on kuitenkin pystynyt synnyttämään poliittiselle areenalle tilanteen, jossa jatkuvasti kysytään, pysyykö puolue hallituksessa vai ei.

– Keskustan historia on sellainen, että kun halitukseen on lähdetty, töitä tehdään tosissaan ratkaisua hakien. Yhtä lailla historia on myös sellainen, että hallitustyössä halutaan tuloksia. Hallitus vastaa aina kulloiseenkin tilanteeseen riittävästi ennakoiden ja oikealla tavalla.

Eli uskooko Vanhanen, että keskusta pysyy hallituksessa?

– Kunhan hallitus pystyy täyttämään tehtävänsä. Me tavoittelemme sitä, että tehtävä täyttyy. Siihen vaalituloksen pitäisi antaa kaikille hallituspuolueille rohkaisua, että siinä pitää onnistua.

“Emme me Suomessa ole tälle immuuneja.”

Entinen kuntaministeri ja kansanedustaja Tapani Tölli paalutti Helsingin Sanomissa, että aluevaalien tulos viestii myös ”asiapolitiikan” paluusta. Töllin mukaan välillä on ollut surullista seurata, kuinka politiikassa ei puhuta asioista, vaan keskustelu kärjistyy ja polarisoituminen halvaannuttaa.

Vanhanen ei lähde ennakoimaan, miten tulevaisuudessa käy.

– Joka tapauksessa näissä vaaleissa oli selvästi paluu asiapolitiikkaan.

Vanhasen mukaan vaaleissa äänestäneet pysyivät hyvin tarkkaan sote-vaalien tematiikassa vaikkakin kukin vähän omalta kannaltaan.

– Tämä näkyi vaalityössä kentällä. Ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita hyvinvointialueen tehtäviin liittyvistä kannoista. Sivulle vilkuilua teemoissa ei ollut. Se kertoo siitä, että erittäin monille sote-palvelut ovat elämässä tärkeimpiä asioita. Siinä mielessä asiakeskeisyys useimpien puolueiden ja läpimenneiden valtuutettujen kohdalla palkittiin.

Vanhanen toivoo, että sama asiakeskeisyys jatkuisi myös eduskuntavaaleissa, vaikka ihmisille asiakysymykset voivatkin siellä tuntua etäisemmiltä.

– Mutta ei minulla tässä illuusiota ole. Kaikista läntisistä demokratioista löytyy viime vuosilta niin paljon esimerkkejä, jossa jokin yksittäinen kuohuttava kysymys ennen vaaleja saattaa heilauttaa tulosta todella paljon. Emme me Suomessa ole tälle immuuneja, sekin vain kuuluu nykydemokratiaan.

“Helsingissä vedetään mattoa alta nurmi-Suomen ruoantuotannolta.”

Vihreillä ja perussuomalaisilla vaalit eivät sujuneet toivotusti. Eritoten vihreissä julkinenkin jälkipyykki on ollut voimakasta.

Puolueen entisen puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan vihreiden kannattaisi liittoutua keskustan kanssa ratkaisemaan teollisuuden ja maa- ja metsätalouden ilmastohaasteita, sen sijaan, että niistä riidellään hallituksen kokouksissa. Niinistö antoi tällaisen lausunnon Iltalehdelle.

– Minusta hän on jäljillä. Kyllä hän on jäljillä. Tosiasiassa molemmat puolueet arvostavat luonnonvarojen kestävää käyttöä erittäin paljon. Jotenkin puhutaan toistemme ohitse, Matti Vanhanen sanoo.

Vanhanen sanoo, että vihreiden ja keskustan “pitäisi käydä ainakin sellaiset keskustelut, jossa aidosti katsottaisiin, missä ollaan samaa mieltä ja mikä puolueita erottaa sekä arvioida ovatko erottavat tekijät todellisia vai symbolisia”.

– Esimerkiksi meitä keskustassa vierastuttaa sellainen symbolipolitiikka, jota Helsingin kaupunki teki liha- ja maitopäätöksellään, kun samalla tiedetään miten tavattoman vaikeaa pohjoisissa olosuhteissa on tuottaa kannattavasti ruokaa niin, että sitä riittäisi kriisitilanteiden ylikin. Helsingissä – vihreät varmaan aloitteentekijöinä – vedetään mattoa alta nurmi-Suomen ruoantuotannolta. Emme ymmärrä tällaista lyhytjännitteisyyttä, jossa katsotaan asiaa vain yhdeltä kantilta välittämättä seurauksista. Tätä tarkoitan sillä, että pitäisi symbolikysymyksissäkin arvioida, millä on aidosti merkitystä ja millä ei.

Helsinki ei tämän vuoden alusta lähtien tarjoa lihaa kaupungin järjestämissä tilaisuuksissaan. Helsingin kaupunginvaltuusto puolestaan päätti kolme vuotta sitten, että maito- ja lihatuotteiden käyttö kaupungin tarjoamissa ruokapalveluissa puolitetaan vuoteen 2025 mennessä.

“Tämä on se visio.”

Jos tai kun eduskunta pian suo, Vanhanen palaa puhemieheksi. Tuolloin hän palaisi niihin samoihin eduskuntatyön kehittämisen ajatuksiin, joita hän oli käynnistämässä vaalikauden alussa oltuaan puhemies ennen valtiovarainministeriyttään.

Vanhanen muistuttaa, että myös nyt koronakriisin aikana eduskunnan työtavat ovat uudistuneet paljon.

Vanhanen toivoo, että voisi puhemiehenä vaikuttaa siihen, että korona-ajan kokemukset sekä jo käynnissä olleen uudistustyön kokemukset voitaisiin viedä pohjustuksena eteenpäin tulevalle vaalikaudelle.

– En olisi jyräämässä päätöksiä kasaan, vaan ehkä enemmän niin, että tämän kauden edustajat jättäisivät vahvan viestin seuraavalle kaudelle ja ehkä silloin olis valmiutta tehdä päätöksiä.

Vanhanen toteaa, että puhdaspiirteisin hänen ajatuksistaan on lakia valmistelevien valiokuntien koon pienentäminen. Käytännössä varsinaisten jäsenten määrä rajoitettaisiin kolmeentoista. Kullakin edustajalla olisi enää yksi varsinainen jäsenyys valiokunnissa, jolloin myös toiminnan jaosta aamu- ja iltapäivävaliokuntiin voitaisiin luopua.

– Antaisin valiokunnille lisää mahdollisuuksia ja edustajat keskittyisivät yksiin valiokuntiin. Sillä tavalla saataisiin eduskunnan viikkokalenteriin aikaa myös muille välttämättömille asioille. Tämä on se visio.

Vanhanen toteaa, että eduskuntaan on syntynyt viime vuosikymmenien aikana monia uusia valiokuntia ja useamman valiokunnan jäsenyys ei ole kansanedustajan työskentelyn ja sen motivaation kannalta enää perusteltua.

“Pitää olla ehdoton varmuus, kuka nappia painaa.”

Toisaalta Vanhanen tietää, että kansanedustajien mielipiteet asiassa jakaantuvat. Osa haluaa olla useammassa valiokunnassa ja osa haluaisi keskittyä varsinaisena jäsenenä yhteen ja olla varajäsenenä muissa tietoa keräten.

– Etätyöskentelyssä on menty nyt pitkälle eteenpäin, mutta se ei ole aikatauluongelmaa poistanut. On päällekkäisyyksiä ja edustajat hyppäävät valiokunnasta toiseen päätösvallan turvatakseen. Uskon, että tällä kaudella edustajat ovat myös kukin itse tykönään pohtineet, mikä olisi mielekkäin tapa järjestää valiokuntatyö.

Korona-aika on tuonut kansanedustajille mukanaan myös etätyötä. Vanhanen sanoo, että myös kokemukset sen eduista ja haitoista on arvioitava. Hän itse kokee nokakkain tapahtuvat keskustelut saman pöydän ääressä yhteisymmärryksen hakemisen kannalta tärkeiksi. Valiokunnissa etätyötä voi kuitenkin jatkossakin käyttää asiantuntijoiden kuulemisiin.

Vanhanen summaa olevansa tyytyväinen, että Vehviläisen aikana etätyö on edennyt isoin harppauksin.

Siihen, että täysistuntoihin tulisi etä-äänestysmahdollisuus Vanhanen suhtautuu hyvin skeptisesti.

– Pitää olla ehdoton varmuus, kuka nappia painaa ilman, että takana on minkäänlaista painostusta. Minulla on erittäin korkea kynnys siirtyä etä-äänestyksiin täysistunnon kohdalla.

Puhemies Anu Vehviläinen on käynnistellyt keskustelua siitä, ettei ministerisyytteistä tai kansanedustajan syytesuojasta enää äänestettäisi suuressa salissa.

Vanhanen toteaa, että hänen ymmärtääkseen asiasta on tulossa vielä kevään aikana asiantuntija-analyysiä.

– Odotan sen tuloksia. Minkäkin haluan kuulla siinä asiantuntijoiden kannat puolesta ja vastaan. Tämä on erittäin tarkkaan harkittava.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE