Hän kannustaa korjaamaan hoitoketjua muun muassa karsimalla ammattiryhmien välisiä hierarkkisia työnjakoja. Näin voidaan todella parantaa ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua.

– Tarvitaan uskallusta uuteen, sillä nykyinen malli ei toimi hyvin.

Suunta vanhuspalveluissa on kohti kotihoidon tuntuvaa lisäämistä. Haasteet ovat suuret, kun resursseja ei kuitenkaan lisätä, Niemi-Laine toteaa.

– Lisäksi meneillään oleva ensihoidon ja sairaalaverkoston rakenteiden uudistaminen asettaa entistä enemmän paineita kotihoidon ja erityisesti koko palveluketjun sujuvuudelle.

– Heille viedään erillisiä palveluita kotiin, mutta kotihoidon kokonaisuudesta on irrotettu monet osallisuuteen tai omatoimisuuteen kannustavat palvelut.

– Näyttää siltä, että kotihoidossa vähimmäistasoksi asettuu perushoito.

Näin ei saa Niemi-Laineen mukaan käydä, vaan kotihoidon pitää tarkoittaa palvelukattausta, joka ottaa ihmisen huomioon kokonaisuutena.

– Erityisesti kuntoutus osana arjen toimintaa tulisi tehdä mahdolliseksi. Tämä edellyttää lisää resursseja sekä moniammatillista osaamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää parhaillaan ikäihmisten kotihoitoa kärkihankkeena. Tavoitteena on palvelujen sisältöremontti, jolta Niemi-Laine odottaa paljon.

– Kotihoitokeskeisyyden rinnalle on nostettava uusia malleja, joilla ikäihmisten omatoimisuutta edistetään. Näin mahdollisesti kyetään lykkäämään raskaamman hoidon tarvetta.

– Nyt tarvitaan perhehoidon ja omaishoidon edellytysten monipuolista kehittämistä. Parantamisen paikkoja löytyy muun muassa perhehoitokorvauksista ja työssäkäyvien mahdollisuudesta toimia omaishoitajana.

Vuonna 2014 kolmannes kaikista ikäihmisten palveluissa toimivasta henkilöstöstä työskenteli kotihoidossa. Suurin osa oli lähi- ja perushoitajia. Sairaanhoitajia ja kodinhoitajia oli molempia yksi kymmenestä. Hoiva-avustajia ja kuntoutushenkilöstöä oli vähän.

Puheenjohtaja Niemi-Laine tutustui Helsingin kaupungin keskisen kotihoidon työhön keskiviikkona.