Politiikka

”Vankka talo tarvitsee neljää tukevaa kivijalkaa” – Ihalainen: Ei revitä kaikkea rikki

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Ihalainen puhui lauantaina Rautalammin Työväenyhdistyksen rantakalatapahtumassa.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Ihalainen puhui lauantaina Rautalammin Työväenyhdistyksen rantakalatapahtumassa.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Ihalainen puhui lauantaina Rautalammin Työväenyhdistyksen rantakalatapahtumassa.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen muistuttaa, että sata vuotta täyttävä Suomi on nostettu köyhästä ja takapajuisesta maasta historiallisesti katsottuna varsin lyhyessä ajanjaksossa suuresta eriarvoisuudesta tasa-arvoa tavoittelevaksi yhteiskunnaksi.

– Globalisaatio on Suomelle viennistä paljolti riippuvaisen maana voittopuolisesti mahdollisuuksia tarjoava asia, hän sanoo.

– Selviytymisemme ongelmistamme huolimatta yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista on edellyttänyt, kuten vankka talo, neljää tukevaa kivijalkaa: arvopohjaista, tasa-arvoa tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa, luottamuspääomaa kaikissa kansakuntaa koskevissa asioissa, yhteistyötä sekä sivistykseen ja koulutukseen panostamista.

Läpi yhteiskunnallisen ja poliittisen ajattelun ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisu tulee Ihalaisen mielestä yhä tärkeämmäksi. Luonnonvarojen tuhlailuun perustuvalla kasvulla ei ole tulevaisuutta, hän painottaa.

Tässä ajassa on paljon riskejä. Moni asia on rikki.

Monimutkaisessa ja kovenevan kilpailun maailmassa Suomi voi Ihalaisen mukaan pärjätä, jos näitä menestyksen kivijalkoja edelleen vahvistetaan.

– Meidän tulisi tietoisesti itsekkyyden ja yltiöpäisen yksilöllisyyden korostamisen sijaan rakentaa yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria.

– On tärkeää, että demokraattisessa yhteiskunnassa toimii eri arvopohjalla olevia puolueita ja kansaliikkeitä. Onnistumiset ja tulokset mitataan kuitenkin kyvyssä pitää perusluottamus koossa ja yhteistyötaidot tallessa.

Ihalainen näkee tässä ajassa on paljon riskejä: luottamukseen ja yhteistyöhön pohjaava ajattelu ei saa riittävästi kannatusta.

– Moni asia on rikki, esimerkiksi työmakkinoilla halutaan irti palkansaajille turvaa tuovista sopimuksista ja talous- ja työmakkinapolitiikan yhteensovittaminen ja yhteistyökoordinaatio katsotaan tarpeettomaksi.

– Hallituksen ja opposition kesken on riittämättömästi parlamentaarista, yhteistä valmistelutyötä isoissa, yli vaalikausien kantavissa yhteiskunnallisissa asioissa, kuten sote- ja maakuntauudistuksissa. Onneksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan isossa linjassa on yhteistä kansallista jatkuvuutta, Ihalainen toteaa.

”Kaipaan päätösten äärellä vanhojen voimavarojemme, yhteistyön ja luottamuksen, palauttamista Suomen selviytymisen kannalta isojen asioiden hoitamiseen. Tätä kutsuisin uuden ajan konsensukseksi.”

Ihalainen ei kaipaa vaihtoehdottomuutta politiikkaan tai työmarkkinoille.

– Mutta kaipaan päätösten äärellä vanhojen voimavarojemme, yhteistyön ja luottamuksen, palauttamista Suomen selviytymisen kannalta isojen asioiden hoitamiseen. Tätä kutsuisin uuden ajan konsensukseksi.

Seuraava testipaikka on Ihalaisen mielestä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen syksyn neuvotteluissa, joissa yhteistyötä pitäisi tehdä uudella tavalla.

– Kansallinen iso haaste on ehdottomasti työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden, alas painaminen, sillä työttömyys on yhteiskunnan suurin eriarvoistaja, Lauri Ihalainen tähdentää.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat