Turva – Hymy
Tyomies

”Vapaa media sekoittaa kuulemma kansalaisten päät” – SDP:n Maria Guzenina huolestui Puolan tilanteesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina kertoo, että Puolan lehdistön vapautta kaventavat uudistukset ja perustuslain muutokset nostettiin kiireellisenä ajankohtaisasiana tällä viikolla Euroopan neuvoston poliittisen komitean kokouksen agendalle.

Guzenina on Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Euroopan neuvostossa.

Vasta kuusi kuukautta vallassa ollut konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue on puheenjohtajansa Jaroslaw Kaczynskin johdolla ajanut läpi Puolan valtiollisen television, radion ja tietotoimiston journalistien asemaa koskevia rajuja heikennyksiä.

– Käytännössä nämä toimet ovat tarkoittaneet Laki ja oikeus -puoluetta kohtaan kriittisten toimittajien irtisanomisia tai tehtävistä syrjään siirtämisiä valtio-omisteisissa medioissa. Syrjäytettyjen tilalle on nostettu hallitukselle kuuliaisia toimittajia, kertoo Euroopan neuvoston poliittisen komitean varapuheenjohtaja, Guzenina sanoo.

Puolan journalistiliiton tekemän selvityksen mukaan maaliskuun alkuun mennessä peräti 77 valtio-omisteisten medioiden journalistia on erotettu, siirretty toisiin tehtäviin tai painostettu eroamaan itse. Puolan journalistiliitto pitää toimittajien työsuhteisiin puuttumista poliittisena puhdistuksena.

Puola vaikuttaa kulkevan nyt Turkin ja Unkarin tietä kohti autoritäärisempää ja sulkeutuneempaa yhteiskuntaa.

Medialakien ja perustuslain muutokset yhden puolueen ajamina ovat mahdollisia Laki ja oikeus -puolueen vaaleissa saavuttaman murskavoiton ansiosta. Vaalivoitto toi puolueelle enemmistön Puolan parlamentissa, jonka paikoista sillä on nyt 51 prosenttia.

– Riippumaton tiedonvälitys uhkaa heiketä Puolassa olennaisesti. Puola vaikuttaa kulkevan nyt Turkin ja Unkarin tietä kohti autoritäärisempää ja sulkeutuneempaa yhteiskuntaa.

Euroopan neuvoston poliittisen komitean järjestämään kuulemiseen osallistui Puolasta hallituksen ja opposition edustajia sekä puolalaisen median edustajia.

– Osapuolten välillä kiivaaksikin äitynyt keskustelu päättyi Puolan valtapuolueen edustajan paljon puhuvaan mielipiteeseen, että valtaapitävillä on oltava oikeus valita itselleen suopeat median edustajat. Vapaa media sekoittaa kuulemma kansalaisten päät.

Guzeninan mielestä on ”valtavan huolestuttavaa”, että Puolan kaltaisen EU-maan sisäpolitiikassa tapahtuu näin radikaalia lehdistön vapauden rajoittamista.

– Suomessa lehdistönvapaus on maailman kärkiluokkaa. Vaikka valtaapitävät joutuvat usein kritiikin kohteeksi, on meillä moniäänistä mediaa arvostettu yhtenä demokratian peruspilarina. Näin on oltava jatkossakin, toteaa Guzenina.

Komission tarkoituksena on arvioida ylihuomenna Puolan uusien lakien ja perustuslain muutosten hyväksyttävyyttä suhteessa Puolaa velvoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Piispa-soppa sakenee yhä – Johanna Korhonen: ”Heikki Hiilamo on yrittänyt rajoittaa pyrkimystäni selvittää Teemu Laajasalon talousasioita”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Johanna Korhonen.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen nosti viikko sitten julkisuuteen Helsingin piispan Teemu Laajasalon rahankäytön entisen työantajansa Helsingin seurakuntayhtymän palveluksessa Kallion kirkkoherrana.

Korhonen nosti esille uutena asiana Laajasalon tekemät ostokset Helsingin seurakuntayhtymän luottokortilla, jolla oli ostettu muun muassa matkoja, festivaalilippuja, hotellihuoneita ja samppanjaa. Korhosen mukaan suuri osa kuiteista joko puuttuu tai on muuten puutteellisesti selvitetty.

Korhonen teki selvityspyynnön laajemminkin Laajasalon talousepäselvyyksistä.

Heikki Hiilamo.

 

Muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvosteli eilen Kotimaa24:ssä voimakkaasti Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Korhosta. Hiilamo ja Korhonen ovat olleet mukana yhdessä Tulkaa kaikki -liikkeessä.

Hiilamo kirjoitti, että Laajasalon tapauksessa kyse on muustakin kuin talousepäselvyyksistä ja kirkollisverojen vastuullisesta käytöstä.

”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä. Pidän menettelyä vääränä ja toimittajaetiikan vastaisena.”

Hiilamo piti outona, ettei Korhonen tuonut Laajasaloa koskevia asioita hiippakuntavaltuuston käsiteltäväksi, eikä informoinut valtuuston jäseniä Laajasalon vastaisista toimistaan.

”Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä ja näin tehdä tämän virkatoimien hoitaminen mahdottomaksi.”

Hiilamo kirjoitti, kuinka Korhonen kannatti syksyllä aktiivisesti Helsingin piispanvaalissa Laajasalolle jo ensimmäisellä kierroksella hävinnyttä ehdokasta.

Korhonen puolestaan sanoo keskiviikkona Demokraatille, että Hiilamon astuttua julkisuuteen hän kokee tarpeelliseksi kertoa julki myös asian taustaa.

– Hiilamo on pitkin syksyä 2017 yrittänyt rajoittaa pyrkimystäni selvittää Laajasalon talousasioita. Hiilamo itse kannatti piispaksi Laajasaloa ja antoi tälle julkisen tukensa olematta vaalissa äänioikeutettu.

Korhonen kertoo tavanneensa Hiilamon Oslon lentokentällä 13. marraskuuta 2017. Korhosen mukaan Hiilamo palasi tuohon sattumalta syntyneeseen tapaamiseen 11. tammikuuta yksityisviestillä Facebookissa.

Hiilamo viestitti, että hänen mielestään luottamushenkilön tehtävä on eri kuin tutkivan journalistin tehtävä ja että luottamushenkilön tulee toimia myös sen ryhmän luottamuksella, jota hän edustaa. Korhosen mukaan Hiilamo sanoi mielipiteenään, että Korhonen on aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa piispa Laajasalolle, hiippakunnalle ja kirkolle, mutta myös niille tavoitteille, joita he ajoivat aiemmin yhdessä.

Samassa yhteydessä Hiilamo kirjoitti, ettei halua enää olla samalla ehdokaslistalla Korhosen kanssa.

Kaksi päivää myöhemmin 13. tammikuuta Hiilamo viestitti Korhoselle poistaneensa tämän myös Facebook-ystävistään.

Hiilamon tai minun motiivien pohdinta vie huomion sivuun tosiseikoista.

Korhonen muistuttaa, että kirkon hallinto on lain mukaan julkista. Hänen mukaansa jonkinlainen ”salainen” käsittely hiippakuntavaltuuston julkisessa kokouksessa on toimintatapana mahdoton.

– Pidin luonnollisena etenemisjärjestyksenä, että piispa saa kysymykset vastattavikseen ensimmäisenä, ja vastauksia voimme käsitellä luottamuselimissä aikanaan.

Korhonen sanoo, että motiiveja koskeva keskustelu sivuuttaa itse asian.

– Hiilamon tai minun motiivien pohdinta vie huomion sivuun tosiseikoista.

Hiilamo kirjoitti eilen, että Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan.

Vakava puute: Ensihoitajaa rusikoiva saa vain sakkoja – Palomiesliitto vaatii rikoslakiin muutosta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Suomen palomiesliitto on huolissaan ensihoitajien ja ensihoidon tehtävissä olevien palomiesten työturvallisuudesta. Liiton mukaan he joutuvat työssään yhä useammin väkivallan uhan kohteeksi vuosittain satoja kertoja.

– Kokonaiskuvaa ei tiedetä, sillä satojen läheltä piti -tapausten epäillään jäävän raportoimatta. Väkivalta ilmenee uhkailuna, nimittelynä ja pahimmillaan fyysisenä päälle käymisenä, Palomiesliitto kuvailee tilannetta.

Liitto pitää ongelmana, että rikoslain rangaistusasteikossa ei huomioida ensihoitotyön henkilöstöä. Langetettavien tuomioiden sijaan oikeudet tuomitsevat ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan pahoinpitelyksi, josta pääasiassa rangaistaan sakoilla.

Palomiesliitto muistuttaa, että rikoslaissa kuitenkin säädetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Esimerkiksi pelastuslaitosten palomiehet ovat viranhaltijoita, jotka rinnastetaan virkamieheen. Virkamieheen kohdistuvasta väkivallasta tai sen uhkasta rangaistaan lähtökohtaisesti vankeudella, mikäli virkamies käyttää tehtäväänsä hoitaessaan julkista valtaa.

Suomen oikeusjärjestelmässä on linjattu, ettei ensihoitotehtävissä käytetä julkista valtaa. Liitto ihmettelee, että tulkinta on sama, vaikka ensihoitajana toimisi pelastuslaitoksen viranhaltija.

– Näin ollen ensihoitajan pahoinpitelijää ei voida tuomita virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Virkasuhteiset ja työsuhteiset ensihoitajat ovat asiassa siis samalla viivalla.

Riittävät rangaistukset antaisivat viestin, ettei väkivaltaa ensihoitajia kohtaan hyväksytä missään muodossa.

Ensihoito- ja pelastustehtävät ovat luonteeltaan Palomiesliiton mukaan samanlaisia:

– Kummassakin autetaan välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastetaan henkiä. Yleisen oikeustajun kannalta rikoslain rangaistusasteikossa oleva ero ei ole hyväksyttävissä.

Palomiesliitto vaatii yhdessä Suomen ensihoitoalan liiton kanssa rikoslakiin muutosta.

– Pelastustyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä pitää rangaista samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Lakimuutos toisi ensihoitajiin kohdistuvat väkivaltatapaukset oikeuskäsittelyissä samalle tasolle kuin poliisit jo nyt ovat.

Liitto uskoo, että rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä myös ensihoidon ammattilaisten yleiseen arvostukseen ja kunnioitukseen.

– Uhkatilanteissa tärkeintä on aina välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Riittävät rangaistukset antaisivat yhteiskunnassa viestin siitä, ettei väkivaltaa ensihoitajia kohtaan hyväksytä missään muodossa.

Antti Rinne kertoo nyt, miksi äänestää Tuula Haataista

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN
SDP:n ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa syyskuussa nimettiin demareiden presidenttiehdokkaaksi Tuula Haatainen (kolmas oikealta). Valintaa juhlistivat puoluesihteeri Antton Rönnholm, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja varapuheenjohtajat Maarit Feldt-Ranta ja Sanna Marin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne perustelee tuoreessa Facebook-postauksessaan, miksi hän äänestää Tuula Haataista presidentinvaaleissa. Rinteelle Haataisen äänestäminen on itsestään selvää.

– Tuula Haatainen on pohjimmiltaan kuin kuka tahansa meistä. Jalat maassa, rehellinen ja välittävä. Hän katsoo ylöspäin kaikkia ihmisiä ja erityisesti heitä, joita jotkut katsovat alaspäin. Tuula tuntee suomalaisten arkea, sillä hän on koko työuransa hoitanut sekä ihmisiä että ihmisten asioita: sairaanhoitajana, kansanedustajana, ministerinä, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana sekä Kuntaliiton varatoimitusjohtajana. Nyt Tuula Haatainen on valmis hoitamaan ihmisten asioita Suomen presidenttinä. Tähän tehtävään hän on enemmän kuin pätevä, Rinne sanoo.

– Tuulalla on vahvaa kokemusta johtamisesta, kansainvälisistä tehtävistä, yhteisten asioiden hoitamisesta ja siitä, kuinka jokapäiväisiä ongelmia hoidetaan ja ratkotaan. Hänessä yhdistyy jämptiys ja kyky neuvotella ratkaisuja. Sanalla sanoen hän on osaaja, puheenjohtaja määrittelee.

Arvojohtaja ja ammattilainen

– Suomalaiset ansaitsevat presidentin, joka ymmärtää ja on kiinni ihmisten arjessa. Suomi ansaitsee presidentin, joka haluaa vaikuttaa koko maailmaa ja samalla Suomea koskeviin kysymyksiin: naisten ja lasten asemaan, köyhyyteen, puhtaaseen veteen ja ilmaan sekä ihmiskunnan suurimpaan uhkaan eli ilmastonmuutokseen. Suomi tarvitsee presidentin, joka tarttuu turvallisuutta uhkaavaan eriarvoisuuteen. Presidentiltä vaaditaan kykyä ymmärtää, että turvallisuus on kokonaisuus ja monen asian summa.

Sellainen henkilö on Tuula Haatainen. Arvojohtaja, ammattilainen ja hieno ihminen, Rinne paaluttaa.

Järjestöt älähtävät: Varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Kuva: Kari Hulkko

Varhaiskasvatuksen on tulevaisuudessakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään.

– Lapset oppivat vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista.

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.

Järjestöjen mielestä tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi opettaa varhaiskasvatuksen piirissä ilman lisäkoulutusta.

Ne muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.

– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen saadaan tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000.

Viisi järjestöä laskee, että tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.

– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi laadittaisiin uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Niiden mielestä varhaiskasvatuksessa riittää tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin.

– Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa. Järjestöt ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen lastenhoitoalan liitto ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Yrittäjien Pentikäinen Sipilän lammas-lausunnosta: ”Ehkä se oli motivoivaa alkiolaista retoriikkaa”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla oppositiosta voimakkaasti kritisoitua työttömyysturvaa leikkaavaa aktiivimallia. Samalla Sipilä ilmoitti pitävänsä ”suomalaisia, joilla menee paremmin tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina”, jos ne eivät löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.

Sipilän kommentti närkästytti yrittäjiä, ainakin muoviosia valmistavan Plastep Oy:n toimitusjohtajan Kristiina Ketomäken, joka reagoi tiukasti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

– Tekeekö minusta lampaan se, että en välttämättä pysty tarjoamaan muutaman tunnin pätkätöitä, Ketomäki kirjoitti.

– Työpaikat eivät ole muutaman tunnin pysäkkejä eivätkä työntekijät pysäkeille heitettäviä säkkejä. Yrityksessämme me koulutamme henkilöistä omalla kustannuksellamme ja kehitämme toimintaa, jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa. Näin kuuluu tehdä. Lisäksi huolehdimme joka ikisestä velvoitteesta, joka yrityksiä koskee ja joita yrityksille asetetaan koko ajan lisää. Palkkiona tästä toiminnasta kuulen olevani lammas, hän jatkoi.

Suomen yrittäjien hallitus aktiivimallista: Paikallaan muttei Suomen tarvitsema.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan heille ei ole tullut palautetta Sipilän lammas-lausunnnosta.

– En ole kuullut lammaspuheita. Aktiivimallia käsiteltiin tiistaina Yrittäjien hallituksessa. Todettiin, että se on paikallaan, mutta ei ole sellainen rakenteellinen uudistus, jota Suomi ja sen työmarkkinat tarvitsevat. Odotamme, että hallituksessa ei olla lampaita vaan tehdään myös hallitusohjelmaan kirjattuja kunnon työmarkkinareformeja torikokouksista huolimatta. Sillä tavalla saamme työllisyysasteen kunnolla nousuun ja hyvinvointivaltio voi säilyä, Pentikäinen sanoo.

Näettekö itse, että yritykset ja työnantajat ovat lampaita, jos 200 000:lle ei löydy joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoja?

– En. Ehkä se oli Sipilältä motivoivaa alkiolaista retoriikkaa, Pentikäinen kuittaa.

– Joissakin yrityksissä on mahdollisuuksia, mutta tuskin jokaiselle työttömälle löytyy kolmen tunnin jaksoja. Ymmärsin, että pääministeri tarkoitti muitakin mahdollisia työnantajia kuin yrityksiä, esimerkiksi kotitalouksia ja järjestöjä.

”Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä.”

Pentikäinen toteaa, että monen työtehtävät edellyttävät peruskoulutuksen lisäksi perusteellista perehtymistä, ja se voi viedä viikkoja tai jopa pidempään.

– Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Yritysten mahdollisuudet työllistää kasvavat, kun markkinoilla on kysyntää ja yrittäjillä on uskallusta ja resursseja investoida ja rekrytoida. Kun talous kasvaa, useammat pystyvät onneksi työllistämään enemmän, mikä näkyy tilastoissa, Mikael Pentikäinen sanoo.

Työvoimapulatilanteissa, joita yritykset kohtaavat entistä useammin, malli voi hänen mielestään auttaa.

– Olen myös kuullut, että aktiivimalli on aktivoinut työttömiä ja yrityksiin on tullut yhteydenottoja, mikä on tervetullutta. On ilmoittauduttu muun muassa sijaislistoille. Näyttää, että malli ei ole vailla vaikutuksia, hän uskoo.

– Työttömyys on Suomen viheliäisin ongelma ja monelle inhimillinen tragedia. Kaikki keinot sen taittamiseksi ovat tarpeen. Siksi pidän aktiivimallia tarpeellisena, mutta ei se yksin ratkaise mitään. Pitäisi olla rohkeutta tehdä kunnon reformeja, mutta niitä taidetaan vastustaa vielä hanakammin – muun muassa Hakaniemessä. On myös hyvä muistaa, että aktiivimalli on valtaosalle työttömistä parannus, ei heikennys, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja näkee.