Kotimaa

”Vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa myös islamia pitää voida kritisoida” – Tutkija: Jihadistisen terrorin uhka kasvaa myös Suomessa

LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Piirros Rakhmat Akilovista, jota syytetään huhtikuussa 2017 Tukholmassa toteutetusta terroriteosta. Akilovia vastaan käydään parhaillaan oikeudenkäyntiä Ruotsissa.
LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Piirros Rakhmat Akilovista, jota syytetään huhtikuussa 2017 Tukholmassa toteutetusta terroriteosta. Akilovia vastaan käydään parhaillaan oikeudenkäyntiä Ruotsissa.
LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Piirros Rakhmat Akilovista, jota syytetään huhtikuussa 2017 Tukholmassa toteutetusta terroriteosta. Akilovia vastaan käydään parhaillaan oikeudenkäyntiä Ruotsissa.

Tutkija Atte Kalevan mukaan Syyriassa ja Irakissa Isis-äärijärjestön riveissä radikalisoitunut sukupolvi vaikuttaa maailmalla vielä 10­–15 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että jihadistisen terrorin uhka kasvaa lähivuodet myös Suomessa.

– Se asettaa suuria haasteita sekä terrorismintorjunnassa mukana oleville viranomaisille että muslimiyhteisöille itselleen, Kaleva kirjoittaa tänään julkistettavassa kirjassaan Jihad ja terrori.

Kalevan mukaan uhkaa ei pidä paistutella mutta siihen pitää varautua. Ensiarvoisen tärkeää varautumisessa on sekä jihadistisen ajattelun sekä sille henkilöitä altistavien tekijöiden tunteminen.

Suomalaisessa keskustelussa Kaleva sanoo panneensa tyytyväisenä merkille, että islamin ja muslimit joko kokonaan tuomitsevasta tai heihin yksinomaan myönteisesti suhtautuvasta ajattelusta on otettu pieniä askeleita parempaan suuntaan.

– Jihad käsitteenä on osa islamia, ja jihadistit itse kokevat olevansa ensisijaisesti hurskaita muslimeja. He tosin muodostavat maailman ja myös Suomen muslimeista vain pienen osan, Kaleva muistuttaa.

Uskonto ja politiikka kietoutuvat yhteen.

Kalevan mukaan islamofobiassa on selkeästi havaittavissa rasistista ja muukalaisvastaisia piirteitä, mutta myös äärimmilleen islamia ymmärtävät ”iskevät kirveensä kiveen”. Fundamentalistimuslimille kysymys siitä, onko jokin teko uskonnollinen vai poliittinen, on Kalevan mukaan mieltä vailla. Molemmat kun edustavat fundamentalistin elämässä yhtä ja samaa islamia.

– Vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa myös islamia pitää voida kritisoida tosiasioihin pohjautuvin argumentein, aivan kuten mitä tahansa uskomusjärjestelmää, joutumatta pelkäämään leimaamista rasistiksi. Samalla on väärin yleistää islamia koskeva kritiikki koskemaan automaattisesti kaikkia muslimeja, Kaleva kirjoittaa.

Kapteeni evp. Kaleva ja hänen vaimonsa Leila tulivat suomalaisille tutuiksi, kun al-Qaida sieppasi heidät Jemenissä joulukuussa 2012. Panttivankeus päättyi onnellisesti vajaat puoli vuotta myöhemmin.

Tuoreessa kirjassaan Kaleva taustoittaa islamin syntyhistoriaa ja peruskäsitteitä. Pääpaino on islamin pääsuuntauksen sunnalaisuuden vanhoillisessa alasuuntauksessa salafismissa, jonka yksi haara väkivaltaista terroria suosiva jihadismi on.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat