Vapaavuori kerää kaupunkeja maakuntauudistusta vastaan – Vehviläinen polttavasta kysymyksestä: ”Ei minun asia”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren johdolla eilen järjestetty C21-kaupunkien eli suurten suomalaisten kaupunkien kokous puhuttaa. Kaupungeissa on niin närää maakuntauudistuksesta kuin sen vastustusta, että niin kutsutut kasvupalvelut siirtyisivät maakuntien järjestettäviksi.

Kasvupalveluilla tarkoitetaan työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palveluita.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo Demokraatille suhtautuvanva Vapaavuoren ja muiden kaupunginjohtajien kokoontumiseen myönteisesti.

– Onhan meillä paljon erilaisia kaupunkikokoonpanoja, suurta ja pienempiä sekä seutukuntien. Minusta se ei ole ongelmallista. Minä ainakin ajattelen niin, että voi olla ihan hyviäkin viestejä, mutta siinä heidän kannanotossaan oli aika vähän konkretiaa. Suomeen mahtuu vahvat kaupungit ja vahvat maakunnat, Vehviläinen toteaa.

– Se on totta kai hyvä, että soudetaan samaan suuntaan, mutta sitä tietenkään en missään tapauksessa voi jakaa, minkä Vapaavuori on sanonut, että maakuntauudistus on virheellinen ja se pitäisi lopettaa. Ei tietenkään ole (virheellinen). Minusta ei ole ollenkaan kysymys siitä, että se olisi jokin vaihtoehto kaupungistumiselle, Vehviläinen puolustautuu.

”En halua arvioida.”

Kysymyksen kasvupalveluista hän toteaa olleen paljon esillä, jo viime keväänä uudistukseen tulleista lausunnoista lähtien.

Uudellamaalla kasvupalveluihin on kaavailtu erillisratkaisua. Järjestämisvastuu olisi pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä eikä siis maakunnalla. Muissa kaupungeissa on nyt halua vastaavaan ratkaisuun.

– Kuntaliittohan on ollut myös sitä mieltä, että kunnilla voisi olla järjestämisvastuu, siinähän puhutaan järjestämisvastuusta. Nehän ovat valtion tehtäviä, mistä nyt puhutaan eli elyjen ja te-toimistojen tehtäviä, Vehviläinen muistuttaa.

– Minä ymmärrän hyvin näitä näkemyksiä. Olisi hyvä, että kunnilla ja maakunnilla on selvä työnjako. Tavoitteethan on molemmilla oltava samat, hyvä työllisyys ja paljon yrittäjyyttä. Mutta miten se toteutetaan, en osaa sanoa. Se on ministeri (Mika) Lintilän asia, se on hänen käsissään.

Lintilä on keskustalainen elinkeinoministeri.

Vehviläinen itse ei sulje kokonaan pois kasvupalveluiden järjestämisen uudelleentarkastelua.

– Mutta sekään ei ole ihan ongelmatonta maakunnan muihin tehtäviin nähden.

Suurissa kaupungeissa on, kuten nyt on nähty, maakuntauudistuksen vastustusta. Kokoomuspormestari Jan Vapaavuori vetää tätä porukkaa. Hallituksessa kokoomus taasen on valinnanvapaushaaveensa kanssa naimisissa keskustan ja sen hellimän maakuntauudistuksen kanssa. Polttava kysymys onkin viime päivinä ollut, pelaako kokoomus kaksilla korteilla?

– En halua arvioida. Se ei ole minun asia, Vehviläinen toteaa tiukasti.

– Yksi kohta, jonka jo sanoin ja jolle ei ole perustetta, on se, että että maakunnat jotenkin söisivät kaupungistumista tai olisivat suurten kaupunkien este. Suurimmassa osassa länsimaita on aluehallinto ja aika hyvin Kööpenhamina kehittyy ja Tukholma sekä Lontoo, hän kuittaa.

Demarinuorilta raikas ehdotus: asuntotakuu – ”Oma koti pitää nuoret mukana”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Helsingissä marssittiin alkuillasta muistuttaen oman asunnon tärkeydestä.

Demarinuoret muistuttavat tänään asunnottomien yönä, että ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon. Järjestö esittääkin, että nuorisotakuuseen pitää sisällyttää myös asuntotakuu.

Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias, ja yli 60% asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Demarinuorten mukaan nuorten asunnottomuus on usein näkymätöntä, sillä suuri osa majoittuu esimerkiksi tuttaviensa tai sukulaistensa luona – kuten kokonaisuudessaan 80% asunnottomista tekee.

Järjestön puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi huomauttaa, että oma asunto on useimmille itsestäänselvyys. Se tekee mahdolliseksi tavallisen arjen, johon kuuluu nukkuminen omassa sängyssä, postinkanto kotiin, peseytyminen ja ruoanlaitto. Omaan kotiin voi kutsua vieraita ja se mahdollistaa säännöllisen opiskelun sekä työssäkäynnin.

– Asunnottomalla näitä mahdollisuuksia ei ole, Näkkäläjärvi herättelee.

Hän painottaa sitä, että nuoruudessa elämäntilanne usein muuttuu ja nuori joutuu liikkumaan työn ja opiskelun perässä. Ensimmäinen oma koti onkin todennäköisesti vuokra-asunnossa.

Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon.

Näkkäläjärvi muistuttaa ongelmista: Oman kodin löytymistä voivat vaikeuttaa korkeat vuokratakuut ja kohtuuhintaisten asuntojen puute eritoten kaupungeissa.

– Maksuhäiriömerkinnän saaneet nuoret eivät myöskään aina saa useissa vuokra-asunnoissa välttämätöntä kotivakuutusta, vaikka tulot riittäisivätkin muihin asumiskustannuksiin.

Demarinuorten mielestä asuntotakuu, jossa hyödynnettäisiin monipuolisesti erilaisia toimintamalleja, tulisi todella tarpeeseen. Asuntotakuu voisi taata vaikeissa tilanteissa eläville nuorille vuokratakuun ja kotivakuutuksen.

– Jos seuraavasta yösijasta ei ole tietoa, voi olla mahdotonta ottaa vastaan syrjäytymistä ehkäisevää opiskelu- tai työpaikkaa. Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon – oma koti pitää nuoret mukana, Mikkel Näkkäläjärvi painottaa.

Nyt älähtävät jo kirurgitkin: ”Osaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta”

Kuva: Pixland

Suomen kirurgiyhdistys ja kirurgiylilääkärit ilmaisevat huolensa sote-palvelujen asiakassetelin käytön laajentamisesta erikoissairaanhoitoon. Seteli on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslakia, josta hallitus on parhaillaan muokkaamassa uutta versiota.

Kirurgien mukaan suurin riski liittyy päivystykseen.

– Mikäli asiakasseteli laajentuisi erikoissairaanhoitoon viime viikon suunnitelman mukaan, ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa erityisosaajat kaikkoaisivat julkisesta erikoissairaanhoidosta.Tämä romahduttaisi laadukkaan julkisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmän, kirurgit varoittavat tiistaina tiedotteessaan.

Kirurgien mukaan valmistelussa oleva valinnanvapauslaki ja siihen liittyvä asiakassetelin laajentaminen erikoissairaanhoitoon uhkaavat myös estää suunnitellun kirurgian keskittämisen toteutumisen.

– Suomalainen erikoissairaanhoito on jo tällä hetkellä arvioitu maailmanlaajuisesti erittäin laadukkaaksi ja potilasturvalliseksi. Asiakassetelin laajentaminen murentaisi jo olemassa olevaa erikoissairaanhoitoa sekä estäisi hoidon laatua parantavan ja kustannuksia hillitsevän työnjakosuunnitelman ja päivystysasetuksen toteuttamisen.

Ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Samat huolet toi julki Demokraatin haastattelussa hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, joka hämmästelee reformiministeriryhmän sote-sopua.

– Asiantuntijat ovat yrittäneet tarjota tietoa, mutta päättäjät näyttävät etenevän vaihtoehtoisilla faktoilla. Tietoa vaikutuksesta pitäisi kunnioittaa enemmän eikä tyytyä vain korulauseisiin uudistuksen hienoista tavoitteista, Lehtonen sanoo Demokraatille.

Lehtonen kritisoi myös muun muassa reformiministereiden ajamaa asiakassetelimallia, jossa maakunnat velvoitetaan jakamaan seteleitä myös erikoissairaanhoidon palveluihin. Lehtosen mukaan ehdotus uhkaa jo Suomen sisäistä turvallisuutta.

Hallitus kertoi viime viikolla uudistetun valinnanvapauslain keskeisistä linjauksista, joissa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan kesällä antamat raamit.

Eduskuntaryhmien oli määrä käsitellä uutta esitysluonnosta jo viime torstaina, mutta käsittelyä lykättiin tämän viikon torstaihin. Taustalla olivat keskustan ja kokoomuksen keskinäiset näkemyserot asiakassetelin laajuudesta, ja sitä koskevasta kirjauksesta haluttiin lisää asiantuntija-arvioita. Aikalisän tarkoituksena oli myös varmistaa, ettei esitys törmää uudelleen perustuslakiin.

Hallituksen reformiministeriryhmä istui esityksen tiimoilta tiistaiaamuna, jolloin se kävi läpi asiantuntijoilta saatuja lausuntoja. Seuraava tapaaminen on viimeistään torstaiaamuna.

Pääluottamusmies hymähtää Lintilälle: ”Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Altian työntekijät osoittivat mieltään eduskunnan portailla vuonna 2014 torjuakseen Altian myynnin.

Valtio-omistajuus olisi pörssilistausta parempi vaihtoehto, sanoo Altian Rajamäen-tehtaan pääluottamusmies Arto Harjumaaskola. Hänen mukaansa valtion pitäisi pitää kiinni vähintään enemmistöomistuksesta yhtiössä.

Valtio kertoi tänään, että se selvittää alkoholijuomayhtiö Altian listaamista Helsingin pörssiin. Valtio jäisi yhtiöön vähintään kolmanneksen omistajaksi, kun nyt valtio omistaa Altian kokonaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Altialle haetaan nimenomaan yksityisiä sijoittajia. Alkuun antia osoitetaan hänen mukaansa sopimusviljelijöille, sidosryhmille ja henkilökunnalle.

– Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta, nämä menevät elämiseen. Mielellään jokainen ostaisi osakkeita, jos palkkaa maksettaisiin enemmän. Mielelläni ostaisin vaikka koko yhtiön, Harjumaaskola sanoo.

Vuonna 2014 Altian Rajamäen-tehtaan henkilöstö järjesti poliittisen mielenilmauksen vaikuttaakseen eduskuntaan, jotta se ei hyväksyisi Altian valtionomistuksesta luopumista. Harjumaaskola sanoo olevansa lomilla, joten hän ei ota kantaa vastaaviin toimiin tällä kerralla.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

Vasemmistoliitto huutaa hätiin jo uutta Pro Koskenkorva -liikettä: ”Altian myymiselle ei ole perusteita”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä voittoa tuottavan alkoholiyhtiö Altian myymiselle ei ole perusteita. Eduskuntaryhmä pelkää, että Altian listaaminen pörssiin veisi päätöksentekoa yhä kauemmaksi yhteisistä käsistä.

Valtion on uutisoitu selvittävän mahdollisuutta listata Altia Helsingin pörssiin. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön kotimaista omistajapohjaa ja laskea valtion omistusosuutta nykyisestä. Valtio omistaisi näin enää vähintään kolmanneksen yhtiöstä.

– Hallituksen tavoite pitää Altian omistajapohja pääasiassa kotimaisena on sinänsä hyvä. Pyrkimys valtionomistuksen myymiseen pörssilistautumisen kautta on kuitenkin jälleen osoitus hallituksen yksityistämisideologiasta, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski arvioi.

Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen.

Hänen mukaansa tämä oli arvattavissa, kun hallitus perusti erityisyhtiöryppään, eli valtion omaisuuden myyntikonttorin.

– Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen. Kemira GrowHow, Digita ja Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle ovat kaikki johtaneet suomalaisen varallisuuden siirtoon ylihinnoitteleville kansainvälisille sijoitusyhtiöille, Myllykoski listaa.

Altialla on vasemmistoliiton näkemyksen mukaan merkittävä rooli suomalaisessa maataloudessa ja teollisuudessa.

– Altia on merkittävä suomalaisen ohran ostaja. Voidaanko olla täysin varmoja siitä, että se pörssiyhtiönä ostaisi raaka-aineensa edelleen kotimaisilta sopimusviljeljöiltä eikä ulkomailta? Samoin Altian Koskenkorvan-tehtaiden rehutuotannon jatkuvuus on turvattava myös jatkossa, Myllykoski sanoo.

Hän muistuttaa, mitä tapahtui vuonna 2014, kun silloinen hallitus yritti saada Altian myyntivaltuuksia.

– Hanke sai jopa keskustan europarlamentaarikon Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan uutta Pro Koskenkorva -liikettä kansallisomaisuutemme suojaamiseksi. Ehkä nyt olisi aika uusia tämä vaade?