Vapaavuori Ylelle: Ei Helsingin pormestariksi ainakaan vielä

Kuva: Lehtikuva

Euroopan investointipankin varapuheenjohtaja ja pitkän linjan kokoomuspoliitikko Jan Vapaavuori sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, ettei ole kiinnostunut tulevasta Helsingin pormestarin tehtävästä. Syy on se, että Vapaavuori haluaa jatkaa työtään Euroopan investointipankissa.

Vapaavuori kuitenkin antoi ymmärtää, että pormestarina toimiminen saattaisi kiinnostaa häntä myöhemmin. Vapaavuori on syntyperäinen helsinkiläinen.
Helsingin johdossa aloittaa ensi vuoden kesäkuusta lähtien pormestari. Hän toimii myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin ja apulaispormestarit vaalikaudeksi kerrallaan.

Vapaavuori kertoi aiemmin tällä viikolla, ettei lähde mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan haastamaan nykyistä puheenjohtajaa Alexander Stubbia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

ABL: Maarit Feldt-Ranta joutui natsien uhkailemaksi ja ivaamaksi eduskuntatalon edessä – ”En anna pelotella itseäni”

Män som deltog i Nordiska motståndsrörelsens demonstration utanför Lilla parlamentet slängde glåpord efter Maarit Feldt-Ranta och tilltalade henne vid namn.

 

 

Nazisterna i Nordiska motståndsrörelsen (NMR) opererar samordnat internationellt. I viss utsträckning är det samma människor som åker mellan olika nordiska städer för att demonstrera, vilket kan ge sken av att de är fler än vad de är. Samtidigt står det klart att de inte kan viftas bort som ett helt marginellt fenomen. I september i fjol demonstrerade de på Elielplatsen i Helsingfors och misshandlade en man som dog några dagar senare på sjukhuset. Våldsverkaren dömdes till två års fängelse för misshandel, men av olika skäl inte för dödsvållande. NMR tog inte avstånd från våldet, tvärtom. Rörelsens företrädare talade om den ödesdigra sparken i bröstkorgen som “en disciplinåtgärd” och tilldelade den dömde ett pris på rörelsens aktivistdagar i Sverige.

 

I september i år var NMR tydligast framme i Göteborg där de marscherade genom staden både i mitten och slutet av månaden, vilket krävde stora polisinsatser. NMR uppgav i en video att de hädanefter inte tänker ansöka om lov att demonstrerar och att det gäller att se upp varenda lördag och söndag.

 

I oktober har NMR fokuserat främst på Finland. Det kan bland annat bero på att en rättegång mot rörelsen har inletts med förberedande session vid tingsrätten i Tammerfors. Huvudförhandlingen förväntas starta inom oktober. NMR har inlett månaden aktivt och bland annat tryckt upp en cirka 60-sidig pamflett med sitt nazistiska program som de skickat till samtliga riksdagsledamöter i Finland.

 

”Det låter helt overkligt”

 

Aktiviteten kulminerade förra veckans fredag då de demonstrerade utanför riksdagens tillbyggnad, Lilla parlamentet, i Helsingfors. Då riksdagsledamot och SDP:s vice ordförande Maarit Feldt-Ranta var på väg till sitt arbetsrum höll några män på att ställa i ordning för demonstrationen. De tilltalade henne i oförskämda ordalag.

 

– Jag täcks inte säga vad de sade. Det är skakande och det låter helt overkligt. Men det händer på riktigt. Det var svordomar och dåligt beteende på offentlig plats, säger Feldt-Ranta då vi diskuterar händelsen per telefon ett par dagar senare.

 

Hon brukar inte låta nedvärderande ord passera obemärkt, men att gå bort är det enda vettiga då det handlar om en rörelse som alltså hyllade den medlem som “sparkade ihjäl en människa vid järnvägsstationen i fjol”.

– Det är skrämmande att de samma vecka skickar en pamflett till hela riksdagen och demonstrerar utanför Lilla parlamentet. Det är skakande att det skedde just där. Vidare upplever jag det skrämmande att de tilltalade mig med efternamn,

 

NMR har tidigare indirekt uppviglat till personhot genom att trycka upp plakat med bild och namn på personer de inte tycker om samt ordet “förrädare”.

– Det är skakande, men jag låter mig inte skrämmas. Tvärtom tänker jag jobba ännu hårdare, säger Feldt-Ranta.

 

Hon konstaterar att det gäller att varsamt bedöma hur mycket och hurdan uppmärksamhet ges i media. Situationen är helt klar för allvarlig för att tigas ihjäl.

– Jag har följt med NMR i tio år och har på känn att det händer någonting, det sker en viss radikalisering, samtidigt som även högerpopulistiska partier som Sannfinländarna radikaliserats från vad de varit tidigare. Det gäller att ta dem på allvar. De finns, marscherar och har resurser att göra saker. Deras målsättning är att med våldsamma medel nå sina hemska mål.

 

Feldt-Ranta tänker ta upp problemet med NMR till diskussion inom SAMAK och i en paneldebatt i Sveriges riksdag på onsdag.

– Det är ingen vits att vi funderar på hur vi ska få röstningsprocenten från exempelvis 65 till 70 procent då det finns aktiva rörelser som helt vill avskaffa demokratin.

 

Som en klok person sagt: Organiserad nazism är inte någon åsikt, det är en förberedelse till folkmord. En nazimarsch är inte någon demonstration, det är ett öppet hot om våld mot minoriteter och meningsmotståndare.

AVAINSANAT

Joko loppuu palkkojen dumppaus? – ”Työntekijöiden oikeudet Euroopassa voittivat eilen”

Kuva: Jari Soini

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on tyytyväinen Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen, jolla suojellaan samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Valiokunta äänesti maanantaina illansuussa niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä. Direktiivi käsittelee muissa EU-maissa työskentelevien työntekijöiden oikeuksia.

– Työtä pitää saada tehdä vapaasti toisessa EU-maassa, mutta palkkadumppauksesta tulee päästä eroon, Kumpula-Natri linjaa.

Parlamentin kannassa asetetaan ensimmäistä kertaa työntekijöiden oikeudet sisämarkkinaoikeuksien kanssa samalle viivalle. Kumpula-Natrin mukaan tätä kannattaa seurata läpi neuvottelujen, sillä tähän oikeusperustaan on työntekijän oikeuksien puolustaminen monta kertaa kompastunut.

– Äänestystulos on suuri voitto sen puolesta, että samasta työstä maksettaisiin sama palkka samassa maassa. Työntekijöiden oikeudet ympäri Eurooppaa voittivat eilen.

Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä.

Nyt hyväksytyn kannan mukaan lähetetty työntekijä on oikeutettu samoihin etuihin, kuten lomiin ja bonuksiin, kuin paikallisesti palkattu.

– Erityisesti matka-, majoitus- ja ruokailukulujen saaminen osaksi direktiiviä on suuri edistysaskel monille lähetetyille työntekijöille. Osa jäsenmaista yrittää toden teolla estää tätä. Tiedossa on todella tiukat neuvottelut, Kumpula-Natri arvioi.

Hän on tyytyväinen, että myös kuljetusalan tilanteeseen päästään puuttumaan.

– Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä. Voittanut kanta kuitenkin edellyttää, että myös kuljetusalan työntekijät saavat vastaavat oikeudet kuin muilla aloilla, hän sanoo.

Parlamentin työllisyysvaliokunnan kanta etenee seuraavaksi parlamentin täysistuntoon, jossa päätetään neuvottelumandaatista parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin. Näiden neuvottelujen pohjalta hyväksytään lopullinen direktiivi.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän vt. kunnanjohtaja jäi sairauslomalle – anoo vuosilomaa ja virkavapaata

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän virkaa tekevä kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk.) on jäänyt sairauslomalle. Lisäksi Kurula anoo vuosilomaa ja virkavapaata loppuvuoden ajaksi. Asiasta kertoo Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.).

Kurulaa ja useita muita Kittilän kuntapäättäjiä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi Kurula ja joukko muita päättäjiä ovat saaneet syytteitä myös muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että syytteen saaneet kuntapäättäjät jättävät luottamustehtävänsä Kittilässä oikeusprosessin ajaksi.

SDP:n painostus tuotti tulosta: Hallitus ei pakota kiinteistöveron nostoon – ”Oppositiosta voi vaikuttaa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus vetäytyi tiistaina kiinteistöverojen pakkokorotuksista, kertoo SDP. Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd.) pitää hallituksen päätöstä tärkeänä Helsingille, Espoolle ja koko Uudenmaan työllisyydelle.

– Oppositiosta voi vaikuttaa, Harakka iloitsee.

Mikäli pakkokorotukset olisi toteutettu hallituksen aikaisemmin kaavailemalla tavalla, Helsinki, Espoo ja 168 muuta kuntaa olisivat joutuneet kiristämään yleistä kiinteistöveroa tuntuvasti. Asuminen pääkaupunkiseudulla olisi kallistunut entisestään, joka puolestaan olisi heikentänyt työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä.

Hallitus oli vielä tiistaiaamun verojaoston kokouksen alkaessa epätietoinen, pysyykö se pakkokorotustensa takana, Harakka kertoo. Epäselvää oli myös, korotetaanko kuitenkin veron ylärajoja.  Ylärajoilla tarkoitetaan enimmäismäärää, jota kunnat voivat periä.

Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Nyt enimmäismääriä nostetaan, vaikka Suomen kunnat ovat keskimäärin lähes alarajalla. Yksikään kunta ei tarvitse enimmäismäärän korotusta, kun nykyisinkin nostovaraa on yllin kyllin.

– Ylärajan nosto on tarpeeton säädös, jota SDP esitti hylättäväksi norminpurkamisen merkeissä, sosialidemokraattien eduskuntaryhmän verovastaava Harakka toteaa.

– Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Jutun ensimmäiseen lauseeseen on lisätty lähde klo 13:15.

Kepa: Suomen ilmastorahoitus ja tuki naisille ja tytöille romahtaneet

Kuva: HANDOUT LEHTIKUVA
Kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen välittämä handout-kuva Ghanan Asesewassa Planin tukemaa Apimsu Presbyterian School -koulua käyvästä tytöstä.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta yhä suurempi osa menee pakolaisten vastaanottokuluihin, samalla kun ilmastorahoitus ja tuki tasa-arvotyölle ovat romahtaneet, kertoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa.

Kepan mukaan Suomen hallitus paisutteli viime vuonna kehitysyhteistyörahoitustaan laskemalla mukaan 118 miljoonaa euroa vastaanottokuluja.

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, käy ilmi tänään ilmestyneestä eurooppalaisesta AidWatch -raportista.

Raportin mukaan kehitysyhteistyövaroista yhä suurempi osa kanavoidaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottajakuluihin EU-maissa. Samaan aikaan Suomen tuki kansainvälisille ilmastotoimille sekä tasa-arvon edistämiseksi ovat pudonneet äkillisesti, Kepasta huomautetaan.

– Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen toteaa.

Ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa.

Kepan mukaan sama trendi on havaittavissa myös muissa EU-maissa. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoon sekä turvallisuuteen liittyvien kustannusten raportointi kehitysyhteistyöksi nousi EU:ssa 43 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kepan tiedotteessa kuitenkin korostetaan, että samaan aikaan vähiten kehittyneiden maiden osuus EU:n kehitysyhteistyöstä on laskussa.

– EU:ssa herättää juuri nyt huolta myös se, että kehitysyhteistyötä halutaan ohjata sotilaallisiin tarkoituksiin, pahimmillaan jopa asevoimille, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen sanoo..

– Tämä on ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Kehitysyhteistyön tavoitteen tulee aina olla köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen.

EU-maat, niiden joukossa Suomi, ovat sitoutuneet vuonna 2015 solmittuun Pariisin ilmastosopimukseen ja osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin uutta ja lisäistä rahoitusta. Suomi kuitenkin kattaa Kepan mukaan ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöbudjetista.

Järjestö korostaa, että kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta, EU ja Suomi vaativat lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan järjestön mukaan näy nyt käytännössä.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia 115 miljoonalla, viime vuonna tähän ohjattiin enää 43 miljoonaa.

Tyttöjen ja naisten oikeudet on virallisesti nimetty Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi, mutta käytännössä rahoitusta on laskettu. Vuonna 2014 tasa-arvotyöhön käytettiin 537 miljoonaa euroa, viime vuonna 299 miljoonaa. Pudotus on 44 prosenttia.

Tämä käy ilmi tänään julkaistusta eurooppalaisesta AidWatch-raportista, joka vertailee vuosittain EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raportin mukaan sama kehitys on nähtävissä myös muissa EU-maissa.

Suomen kehitysapu putosi vuoden 2015 0,55 prosentista 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016.

Juttua on täydennetty klo 12:55.