Mielipiteet

Varhaiskasvatusta ja yritystukia

Eduskunta sai 12.4.2018 valtionneuvoston toimesta hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain uudistuksesta. Uuden lain keskiössä on lapsen etu varhaiskasvatuksen kaikilla tasoilla aina päätöksenteosta järjestämiseen ja lisäksi lasta suojellaan entistä paremmin väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suurta huomiota herätti lain esitys varhaiskasvattajien koulutus- ja osaamistason nostaminen sellaiseksi, että kaksi kolmesta työntekijästä olisi korkeakoulutettuja; 1/3 sosionomeja, 1/3 lastentarhaopettajia ja 1/3 lastenhoitajia. Vuodelle 2019 on osoitettu 10 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen tasa-arvon edistämiseen esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämisen tai henkilökunnan määrän kasvattamisen myötä. Hyvä alku ja hyvä ideologia sanon minä, mutta tämä ei riitä!

Näin peruspalkansaajana 10 miljoonaa euroa kuulostaa valtavalta summalta, mutta asetetaanpa sitä hieman mittakaavaan. Joka vuosi valtio syytää yrityksille tukia verohelpotukset mukaan laskettuna 8-9 miljardia eli 8000-9000 miljoonaa euroa noin 55 miljardin euron kokonaisbudjetista. Varhaiskasvatuksen tasa-arvon edistämiseen osoitettu raha, 10 miljoonaa euroa on 0,10 prosenttia vuosittain yrityksille annettavan tuen määrästä. Ei kuulosta enää niin isolta summalta, vai mitä?

Nyt varmasti joku miettii, että eihän näistä kahdesta yllä mainitusta asiasta voida puhua edes samassa lauseessa. Toinen kuuluu peruspalveluihin ja toinen edistää yhteiskunnan kilpailukykyä. Tässä tullaan juuri siihen kestämättömään lyhytkatseisuuteen, mikä politiikassa vallitsee.

Varhaiskasvatukseen sijoitetun euron on todettu tuottavan pitkällä aikavälillä seitsemän euroa, puhumattakaan syrjäytyneiden lasten ja nuorten auttamisesta aiheutuvista kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen vuosittaisista kustannuksista, joiden säästö olisi yhteiskunnalle merkittävä etu. Sen sijaan yritystuet ovat tutkitusti tehottomia ja kilpailua vääristäviä niin tutkijoiden, virkamiesten kuin politiikoidenkin mielestä. Tutkijoiden mukaan menestystä luo yritystukien sijaan yhteiskunnan varmistama mahdollisimman hyvä toimintaympäristö mm. osaavan ja koulutetun työvoiman osalta. Yritystuet ovat kuitenkin ”pyhiä” ja niiden kohdalla kuulee usein leikkausten olevan mukamas mahdottomia seurausten arvaamattomuuden vuoksi. Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikasta voisi kysyä monen muun asian kohdalla; eivätkö seuraukset ole arvaamattomia?

Hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen työ hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi on saatava jälleen nousuun. Varhaiskasvatukseen panostaminen toisi positiivisen lumipalloefektin perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisisi syrjäytymisestä aiheutuvien kustannuksien syntymistä. Varhaiskasvatuksen tasa-arvon lisääminen, varhaiskasvattajien ammattitaidon (ja palkan) kasvattaminen ilman ammattiryhmien keskinäistä kilpailua sekä perheiden erilaisten ratkaisujen tukeminen tulee olla tulevaisuudessa merkittävässä osassa yhteiskuntamme menestystarinan luomisessa.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja fysioterapeutti Ähtäristä.

 

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat