Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Varman toimitusjohtaja Lintilän kutsusta ja keskustan avauksesta: Klassikkoteema

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Eläkeyhtiöissä odotellaan uteliaina elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kutsua keskustelemaan keinoista, joilla kotimaista omistajuutta voitaisiin lisätä laajasti. Yhtiöt muistuttavat kuitenkin kuuluvansa jo nyt merkittävimpiin omistajiin Suomessa. Määräänsä enempää ne eivät voi omistustaan kotimaassa kasvattaa, koska tärkeintä on sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Keskusta linjasi tiistaina haluavansa edistää kotimaista omistajuutta, jotta Suomesta ei tulisi tytäryhtiötalous. Lintilä kertoi kutsuvansa eläkerahastot pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan porkkanoista, jotka saisivat eläkerahastot tukemaan suomalaista omistajuutta.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto kutsuu keskustan avausta klassikkoteemaksi, josta on käyty pohdintoja eri muodoissa eri hallituskausilla. Murron mukaan eläkeyhtiöt kuten Varma ovat sijoittaneet Suomeen jo vuosikymmeniä ja siksi kotimaisten omistusten painoarvo on korkea. Hänen mukaansa viime aikoina on ennemminkin keskusteltu siitä, onko painoarvo jo liian korkea.

Tällä hetkellä Suomen osuus Varman kokonaissijoituksista on hänen mukaansa vajaat 30 prosenttia ja pörssiosakkeissa lähempänä neljääkymmentä prosenttia.

– Suomen pörssissä on hyviä yrityksiä, mutta sieltä puuttuu sijoittajan näkökulmasta merkittäviä toimialoja. Toinen yleisesti pohdittu kysymys on, kuinka korkeaksi eläkeyhtiöiden omistusosuudet yhtiöissä keskimäärin voivat nousta, koska kriisitilanteissa varsinkin suomalaisten yritysten osakkeiden myynti on monella tavalla ei-toivottavaa, Murto sanoo.

Hän sanoo odottavansa Lintilän tapaamisessa keskustelua ennen kaikkea siitä, mikä on eläkeyhtiöiden, valtiovallan ja yritysten rooli.

– Tietenkin toivomme, että Suomessa on menestyviä yrityksiä, joihin voimme sijoittaa. Valtiovallan rooli taas on luoda niitä edellytyksiä.

Hänen mukaansa suomalaiset yritykset ovat olleet laadukkaita sijoituskohteita, mutta Suomessa on ollut vaikeuksia rakentaa viimeisten vuosien aikana uusia isoja pörssiyhtiöitä, kuten Koneita, Wärtsilöitä ja Nokioita.

– Tämä on yhteinen ongelma, mutta sen ratkaiseminenkin on vaikeaa. Sitä on pohdittu minun muistikuvani mukaan viimeiset 20 vuotta.

Lainsäädäntö ohjaa sijoittamaan kansainvälisesti.

Ilmarisen toimitusjohtajan Jouko Pölösen mukaan Ilmarisen sijoitussalkku on vajaat 50 miljardia euroa, josta neljäsosa eli noin 12 miljardia euroa on sijoitettu Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. Pölönen huomauttaa, että eläkelainsäädännön mukaan eläkevarat tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti, mikä ohjaa yhtiöitä väistämättä sijoittamaan globaalisti.

– Sijoitamme tietenkin edelleen mielellään Suomessa niin infraan, kiinteistöihin, listatuille osakemarkkinoille kuin listaamattomille osakemarkkinoille nykyisen lainsäädännön puitteissa. Katsomme kuitenkin jatkuvasti sitä, miten houkutteleva sijoitusmarkkina Suomi on pitkällä aikavälillä suhteessa muihin.

Eläkerahastot odottavatkin hallitukselta hänen mukaansa ennen kaikkea toimenpiteitä, joilla huolehditaan Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvystä,

– Suomeen pitää olla järkevää investoida, rakentaa työpaikkoja ja työllistää. Siinä keskeisimpiä asioita on osaavan työvoiman saatavuus, mutta myös hyvin ennustettava toimintaympäristö työmarkkinoiden, verotuksen ja energian saatavuuden osalta.
Sinänsä keskustan avaus kotimaisen omistajuuden tukemisesta laajasti on Pölösen mielestä positiivinen asia. Hän odottaa mielellään Lintilän kutsua pyöreään pöytään ideoimaan keinoja, miten se onnistuu.

– Toivottavasti tähän löydetään sopivia keinoja, kuten tämän vuoden alusta lanseerattu osakesäästötili on jo osoittanut. Kotimaista omistajuuttahan on tullut sitä kautta merkittävästi lisää. Yhä useampi kotitalous on suomalaisena sijoittajana ja omistajana suomalaisissa yhtiöissä.

STT–Sanna Nikula

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE