Tähän genreen kuuluu myös keskustelu yrittäjäyliopistosta, jota yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Alaja ruotii ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa “Yrittäjäyliopisto – kriittinen katsaus”.

Alaja muistuttaa, että alkujaan yrittäjäyliopistossa oli kyse akateemisesta keskustelusta.

– Mutta sittemmin EU ja OECD ovat luoneet yliopistoille itsearviointityökalun, joka kannustaa korkeakouluja täyttämään yrittäjäyliopiston kriteerit. Yrittäjäyliopistoideaalissa yliopistojen uudistamisen fokus on tutkijoiden ja opiskelijoiden yrittäjyyden, spinoff-yritysten tai patentoinnin kaltaisissa aktiviteeteissa.

Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa arvioidaan, että Suomessakin yliopistoilta odotetaan entistä nopeammin kaupallisia tuotoksia. Tästä viestivät Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella lisääntyneet vaatimukset, että tutkimuksen kaupallistamista pitää tehostaa.

Alaja varoittaa tästä suunnasta.

– Yrittäjäyliopiston politiikkaidea ja liika keskittyminen kaupallistamiseen uhkaavat viedä tiedepoliittista keskustelua sivuraiteelle. Tärkeintä yliopistojen toiminnassa on paitsi tieteen ja sivistyksen, mutta myös talouden kannalta tutkimus ja opetus sekä niiden pitkäjänteinen kehittäminen.

Hän korostaa, että lisäksi kaikkien yliopistojen ja tieteenalojen erityispiirteet eivät millään mahdu yrittäjäyliopiston asettamaan muottiin.

– Yrittäjäyliopisto tarjoaa liian kapea-alaisen lähtökohdan tiede- ja innovaatiopolitiikkaan, mutta kysymys teknologiansiirrosta ja tiedon yhteiskehittämisestä on luonnollisesti tärkeä.

Hänen mukaansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan heikentyminen finanssikriisin jälkeen herättää kysymyksen siitä, onko pitkäjänteinen tutkimusyhteistyö ja yhteiskehittäminen heikentymässä pysyvämmin Suomessa.