ehdokasmainos

Varoitus hallitukselle: “Se on hallituskriisin paikka ja todennäköisesti samalla hallitus hajoaa”

Kuva: Jari Soini
Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Raumalta.

Maakuntapohjalta syntyy, jos syntyy, 18 itsehallintoaluetta. Näistä kymmenessä on vähemmän kuin 200 000 asukasta, mitä on pidetty vähimmäismääränä erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. SDP:n mukaan maakuntajako on väärä tapa sote-palveluiden järjestämiselle.

Sotea enemmän on puhuttu keskustan lempilapsesta: maakuntaitsehallinnosta.

– Sote-asioista ei puhuta. Menossa on vallan ja rahan suurjako. Siksi kaikki keskeiset tahot ovat kiinnostuneet vain ja ainoastaan siitä, miten valta jaetaan, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen sanoo.

– Eri puolilla Suomea kysellään, tehdäänkö päätöksiä kunnissa vai maakunnissa. Ne, jotka haistavat, mistä on saatavissa suurin pala kakusta, ovat nyt pontevasti liikkeellä.

Sote on jäänyt Salosen mukaan tässä valtapelissä jalkoihin. Uudistuksen pääarkkitehti ministeri Juha Rehula (kesk.) sitä paitsi lopettaa nykytehtävänsä reilun vuoden päästä, ja keskustan vaihtopäiviin kuuluu, että Rehulan tilalle nimetään toinen ministeri.

– Suurin kanto kaskessa on, ettei hallitus itsekään tiedä mitä pitäisi tehdä, Salonen toteaa.

Jos sotesta ei tulekaan mitään, mitä sitten?

– Se on hallituskriisin paikka ja todennäköisesti samalla hallitus hajoaa.

– Julkista terveydenhuoltoa on jo rapautettu vuosia. Sote on mitä suurimmassa määrin hallituskysymys, Kristiina Salonen sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin mahdoton nähdä, ettei sote toteutuisi jollakin tavalla. Keskustan hahmotelma tarkoittaa Salosen mielestä, että yksityisille toimijoille tulee lisää pelivaraa.

SDP on viime ajat ollut vahvassa kannatusnosteessa. Hallitus tekee omilla toimillaan oivaa työtä SDP:n kannatuksen kasvattamiseksi. Kannattaako siis sosialidemokraattien tarjoilla mitään omaa lisuketta sote-soppaan?

– Minusta oman vaihtoehdon jättäminen käyttämättä olisi virhe.

– Sosialidemokraatit eri puolilla Suomea katsovat kuitenkin asioita eri vinkkelistä. Eri vinkkelistä katsominen ei koske ainoastaan sosialidemokraatteja, hän lisää.

Salosen mukaan sote-uudistuksen rahoitus on epäselvää. Hän ei usko, että maakunnille tulee verotusoikeutta ainakaan alkuvuosina.

– Rahan uusjaosta on kyse. Kun jollekin annetaan, se on joltakin pois, Salonen kiteyttää.

Espoon valtuuston puheenjohtaja Guzenina: Pääkaupunkiseudulta vedettiin matto alta

guzeninalk7340

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että Espoolta ja koko pääkaupunkiseudulta vedettiin tänään matto järkevän sote-ratkaisun alta.

“Tänne oltiin yli puoluerajat ja kaupunkirajat ajamassa sote-mallia, jossa ei olisi ollut mukana muualle Suomeen ajettavaa pakköyhtiöittämismallia ja jossa olisi ollut hallituksen esitystä realistisemmat edellytykset tuottavuuden parantamiseen”, hän päivittää

Guzeninan mukaan hallitus sivuuttaa täysin sen tosiasian, että pääkaupunkiseudulla asuu neljännes Suomen väestöstä ja täällä on aivan erityisiä voimavaroja ja ongelmia, joihin erillisratkaisulla olisi ollut paremmat edellytykset vaikuttaa.

“Olen samaa mieltä Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa. Keskustajohtoisen hallituksen päätös ei ole hyvä pääkaupunkiseudun asukkaille.”

Mäkelän mukaan sotesta uhkaa tulla katastrofi.

Hallitus sanoi tänään ei Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haaveille omasta sote-alueesta. Valtioneuvosto tiedotti asiasta.

Hallitus perustelee ratkaisuaan perustuslailla. Erillisratkaisulle ei hallituksen mukaan ole sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta riittäviä perusteita.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat esittivät loppukesästä pääkaupunkiseudulle omaa sote-aluetta, joka järjestäisi seudun perustason palvelut.

“Kokoomus käänsi selkänsä yli miljoonalle asukkaalle”

Kuva: Kari Hulkko
verkkoon-lindtman

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on pettynyt, että hallitus tyrmäsi pääkaupunkiseudun yhteisen esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisuksi. Hallitus ei halunnut kuulla alueen kuntia ja asukkaita. Erityisesti Kokoomus käänsi selkänsä pääkaupunkiseudulle ja samalla sen yli miljoonalle asukkaalle.

– Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat miljardiluokan kysymys ja volyymit ovat moninkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Siksi pääkaupunkiseudun alueella olisi tarvittu hallittu ja fiksu sote-ratkaisu. Sen sijaan pääkaupunkiseutu survotaan nyt samaan maakuntamuottiin muun Suomen kanssa.

– Hallituksen päätöksen seurauksena Suomen kasvun veturia uhkaa hyytyminen. Jälleen kerran on päädytty asetelmaan, jossa hallitus asettaa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen edut vastakkain. Tämän vastakkainasettelun sijaan Helsingin seudun pitäisi kilpailla muiden maiden suurten metropolien kanssa. Hallituksen päätöksen myötä Suomen ainoan metropolin kasvun edellytykset ovat selkeästi heikommat.

– Koko hanke ei anna kovin hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Hallitus vatuloi erillisratkaisua lähes vuoden päivät. Kansalaisten palvelujen kannalta tärkeä sote-valmistelu jumitti hallituksen jappastelun vuoksi niin pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Ja mikä on lopputulos? Täysi nolla, koko työ valui hukkaan, Lindtman harmittelee.

Edes elintärkeissä kasvu- ja työllisyyspalveluissa hallituksella ei ole tarjota mitään muuta kuin pelkkiä lisäneuvotteluita.

– Kokoomuksen puheet pääkaupunkiseudun huomioimisesta osoittautuivat tyhjiksi. Viime kädessä ratkaisu kilpistyi siihen, että Kokoomus asetti Mehiläisten ja muiden yksityisten terveysbisnesjättien edun pääkaupunkiseudun asukkaiden edelle, päättää Lindtman.

Sotesta vastaava virkamies pk-seudun ratkaisusta: “Päätös oli poliittisesti hankala”

VTV:n raportti

Juha Sipilän (kesk.) hallitus torjui tänään pääkaupunkiseudun kaupunkien ajaman erillisen sote-alueen, joka olisi estänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen maakuntatasolle. Sote-uudistuksesta vastaava valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, ettei päätös ollut helppo. Samalla hän vakuuttaa, että hallituksen ratkaisu perustui asiantuntijoiden huolelliseen riskianalyysiin.

– Pääkaupunkiseutu ehdotti tietynlaista pakettia ja hallitus päätyi toisenlaiseen kantaan. Prosessi on ollut hiukkasen hankala sekä substanssin osalta että poliittisesti. Kyllä tässä tovi vierähti ja tämä on nyt se poliittinen sopimus soten osalta eikä se palaa uuteen valmisteluun, Pöysti sanoo.

Oman sote-alueen kaatumiseen pettynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä povasi tiedotteessaan jo tulevaa sote-katastrofia ja oli huolissaan ymmärretäänkö Suomen väkirikkaimmalla alueella hyödyntää sote-palveluiden järjestämisessä parasta mahdollista osaamista. Mäkelä saa Pöystiltä ymmärrystä.

– Jaan semmoisen huolen, että sote-puolen järjestäminen vaatii asiakkaiden aitojen tarpeiden ymmärtämistä. Kaupungeissa on oltu huolissaan, että koko Uudenmaan järjestely saattaisi tapahtua erikoissairaanhoidon johdolla ja perustason palveluiden kustannuksella.

Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen.

– On tärkeää, että Uudenmaan alueen valmistelussa edetään ripeästi ja haetaan koko alueen kattavaa järjestelmää, joka pystyy huomioimaan ison asiakasvolyymin ja pääkaupunkiseudun tarpeet, Pöysti sanoo.

Kysymykseen siitä olivatko pääkaupunkiseudun kaupungit huolissaan rahasta, Pöysti tarjoaa kaksi vastausta.

– Valtakunnallinen sote ja sen rahoitusratkaisu eivät ole Uudellemaalle erityisen epäedullisia. Rahoitusasema paranee sen myötä asukasta kohden suhteellisesti ottaen.

Rahahuolet eivät kuitenkaan hälvene, kun rahoitusta katsotaan sotea laajemmin.

– Kun alueelle muuttaa paljon uutta väkeä ja maahanmuuttajia, siitä seuraa palvelu- ja investointitarpeita. Kysymys on, riittääkö rahoitus tulevan väestönkasvun rahoittamiseen. Ongelma ei ole sote itsessään vaan tämä kokonaisuus. Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen, Pöysti sanoo mutta täsmentää, ettei kyse ole lisärahoituksen lupaamisesta.

Seuraavaksi edessä on Pöystin mukaan neuvottelut siitä miten kasvupalveluja koskevat järjestelyt hoidetaan työtä ja elinkeinoa, maahanmuuttoa, kotoutusta ja koulutusta ajatellen. Niiden suhteen pääkaupunkiseudun kunnat saivat hallitukselta luvan erillisjärjestelyyn.

– Kaikille ehdolla oleville malleille on yhteistä se, että työ- ja elinkeinopalveluista saisi järjestämisvastuun sovitusti joko Helsinki tai muu kunta, kun muualla niitä ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle. Tällaisesta on keskusteltu mutta sitä valmistelua pitäisi nyt jatkaa yhdessä kaupunkien kanssa.

 

Piispa Askola Ylelle: Kiristynyt lainsäädäntö sivistysvaltiolle sopimaton

Kuva: Kari Hulkko
irja-askola

Helsingin piispa Irja Askola ottaa Ylen haastattelussa tiukasti kantaa Suomen turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Askolan mukaan kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville eikä tämä periaate ole myytävissä.

– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo Ylelle.

Askola tarkentaa lausuntoaan Demokraatille ja kertoo viitanneensa muun muassa perheiden yhdistämiseen ja lasten säilöönottoon.

– Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen ei ole inhimillistä eikä viisasta edes oman yhteiskuntamme kannalta. Tuloraja muodostaa ison palkkavaatimuksen jo suomalaisellekin, saati sitten pakolaiselle, jonka työllistyminen on hankalaa.

Myös lasten säilöönotto ja lasten ihmisoikeuksien ohentaminen hipovat Askolan mukaan sietorajoja. Lisäksi oikeusavustajien vähentäminen vaarantaa hänen mukaansa ihmisoikeusperiaatteitamme ja pakolaisten lähtömaiden turvallisuuskriteereiden määrittely tarvitsee suurempaa asiantuntijatarkastelua.

– Haluan kuitenkin korostaa, että Migrin ja vastaanottokeskusten työntekijät ovat suuren paineen alla. Heitä ei kannata syyllistää. Nyt me tarvitsemme kansalaisten mielipiteitä ja poliittista tahtoa siitä, minkälaista Suomea me rakennamme. Asiantuntijoiden mukaan tämä pakolaisaalto on ollut vasta pieni puro. Siksi meillä on nyt hyvä oppimisjakso siihen, miten solidaarisuutemme kasvaa ja miten se viisaasti kanavoidaan. Ilman lainsäädännön uudistumista se ei onnistu, mutta ei myöskään ilman kansalaisten myötätuntoa ja arkitekoja, Askola sanoo Demokraatille.

Suomen luterilaiset piispat ottivat lauantaina Yle Uutisissa kantaa muun muassa siihen pitäisikö kirkon tarjota turvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille. Enemmistö piispoista katsoi, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.

Pk-seudun haave mureni – Espoon kaupunginjohtaja: “Sotesta uhkaa tulla katastrofi”

Hallitus tiedotti lauantaina iltapäivällä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien haaveet omasta, erillisestä sote-alueesta voidaan haudata. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on pettynyt ratkaisuun.

– Olen pahoillani siitä, että kaupunkien yhteinen ehdotus ei edennyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitusten yksimielinen esitys erillisratkaisuksi sisältää hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen.

– Ihmettelen, miten kevyesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erilaisiin olosuhteisiin suhtaudutaan. Uusimaa on yli 20 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla tälle seudulle hallinnollinen ja taloudellinen katastrofi, jos pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osaamista ja alueen erityistuntemusta ei hyödynnetä, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä.

– Vastuuministerit pyysivät sotesta erillisratkaisua, ja nyt sitä ei voitu hyväksyä, koska se on erillisratkaisu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa ei Mäkelän mukaan huomioida kasvukuntien tarpeita.

– Pidän kestämättömänä tilannetta, jossa hallituksen kasvutavoitteista ja maahanmuutosta vastuuta ottavat kaupungit velkaantuvat voimakkaasti, samalla kun joutuvat rahoittamaan muita Suomen kuntia. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen haasteet ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset muuhun maahan verrattuna. Uudistuksen taloudelliset ja palvelutason heikkenemisen riskit koskevat näin ollen lähes neljännestä koko maan väestöstä