Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Varsinais-Suomessa poreilee positiivinen rakennemuutos – ”Yhtäkkiä huomattiin, että työttömyys väheni ja nyt työpaikkoja on tarjolla paljon”

Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ja liiton hallituksen varapuheenjohtaja Juuso Alatalo (sd.) pitävät tärkeänä, että hyvästä kehityksestä pidetään kiinni.

Varsinais-Suomi kärvisteli vuosikymmenen alkupuolella kriisistä toiseen. Vienti ei vetänyt ja tehtaita suljettiin. Salossa Nokian tehdas lopetti tuotantonsa ja kohta Microsoftkin sulki ovensa. Telakkateollisuudesta povattiin auringonlaskun alaa ja metalli- ja kaivosalan teollisuuskonserni Sandvik päätti laittaa lapun Turun tehtaan luukulle.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

Suunta oli alas, mutta sitten alkoi tapahtua. Suomen valtio ja saksalainen telakka Meyer Werft ostivat Turun telakan korealaiselta STX Europelta. Omistajanvaihdos elvytti telakan. Sandvik pyörsi päätöksensä tehtaansa lopettamisesta. Alkoi positiivinen rakennemuutos, pore.

– Siinä oli monta tapahtumaa, jotka sysäsivät kehitystä eteenpäin. Yhtäkkiä huomattiin, että työttömyys väheni ja nyt työpaikkoja on tarjolla paljon, vaikka kaikkein nopein kehitys on tasaantunut, Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio kertoo.

Merkittävä positiivisen rakennemuutoksen vauhtiin sysääjä oli Uudenkaupungin autotehdas. Valmet Automotive aloitti kesällä 2013 Mercedez-Benzien tuotannon solmittuaan sopimuksen Daimler AG:n kanssa. Se oli aikaa, jolloin yt-neuvottelut ja irtisanomiset olivat uutisotsikoiden tyypillistä antia.

– Meiltä alkoi ensimmäisenä tulla hyviä uutisia. Vuonna 2014 otettiin jo kahdeksansataa henkilöä töihin ja sen jälkeen vauhtia on parannettu kaiken aikaa. Olemme nyt Suomen suurin tehdas, jossa on noin 4500 ihmistä töissä. Sanoisin, että meidät on nähty tavallaan uuden ajan airueeksi – että meistä se lähti ja alkoi tarttua muuallekin, Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kuvailee.

Lue lisää autotehtaalta: Autojen valmistus on enimmäkseen silkkaa käsityötä – Suomen suurimmassa tehtaassa ahkeroi noin 4500 taitajaa

Autotehtaalla riittää nyt töitä tekijöille ja monilla muillakin aloilla on kova tarve osaajille. Tarja Nuotio arvioi, että tieto Varsinais-Suomen poreilusta ja työvoiman tarpeesta ei ole levinnyt riittävän laajalle. Autotehdas ja työvoimaviranomaiset ovat kiertäneet Suomea kutsumassa väkeä töihin, mutta sekään ei Nuotion mielestä tunnu muuttaneen mielikuvia Varsinais-Suomesta tarpeeksi.

Lisää aiheesta

– Tietoisuus siitä, että täällä olisi hyviä ja erilaisia työpaikkoja, tuntuu rajoittuvan korkeintaan naapurimaakuntiin. Olisi tärkeää lisätä Varsinais-Suomen tunnettuutta, ja sitä onkin tehty erilaisin markkinointikampanjoin. Toivottavasti ne tuottavat tulosta, Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan myös koulutustarjonta vaatii parannusta. Esimerkiksi positiiviselle rakennemuutokselle tärkeä teknologiateollisuus kaipaa kipeästi lisää diplomi-insinöörejä. Nuotio pitää tärkeänä, että Turun yliopisto saisi tutkinnonanto-oikeuden DI-koulutukselle. Sitä on tavoiteltu tuloksetta ja Nuotion mukaan puute haittaa kehitystä.

– Jos tuolista on yksi jalka poikki, se ei pysy pystyssä, vaikka muut jalat olisivat vahvoja. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että Lahti sai Lappeenrannan teknisen korkeakoulun myötä tutkinnonanto-oikeuden, mutta Turku ei saa, hän sanoo.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Juuso Alatalo (sd.) on samalla linjalla. Hän painottaa, että on ensiarvoisen tärkeää varmistaa myönteisen kehityksen jatkuminen. Koulutuksen lisäksi hän kääntää katseen junaliikenteeseen. Turun ja Helsingin välisen tunnin juna -hankkeen etenemistä ei sovi jarrutella.

– Se tukisi positiivisen rakennemuutoksen suotuisaa etenemistä. Saisimme hyvän meiningin säilymään ja pääsisimme kehittämään elinkeinopolitiikkaa uudella tavalla, kun saamme tiiviimmän yhteyden tärkeisiin pääkaupunkiseudun kuntiin, Alatalo sanoo.

– Lisäksi se edistäisi niin työmatkalaisten kuin matkailijoiden kulkemista, hän jatkaa.

Ennakkoluulottomuus, tulevaisuudenusko ja erilaisten ratkaisujen pohtiminen avoimin mielin buustaavat hyvän kehityksen käynnistymistä.

Takavuosina karuin tilanne on ollut epäilemättä Salossa, jossa vielä vuoden 2017 alussa työttömyysprosentti oli 16,3. Viime marraskuussa työttömyys oli jo laskenut 10,3 prosenttiin. Tarja Nuotio uskoo, että avain Salon suunnan muutokseen on ollut ennakkoluulottomuus. Kriisin alussa ehkä lamaannuttiin, mutta tuleen ei jääty makaamaan, vaan tartuttiin rohkeasti toimeen. Esimerkiksi Nuotio nostaa Salon IoT Campuksen, josta on rakentumassa teollisen internetin osaamisyhteisö.

– Microsoftin vanhojen tilojen ostaminen oli Salon kaupungille varmasti riskibisnes, mutta se näyttää kannattaneen. Nyt IoT Campuksella on paljon kehittyviä yrityksiä ja Turun ammattikorkeakoulun toimipiste. Siellä on positiivista pöhinää.

Juuso Alatalon mielestä asenne on ratkaisevassa roolissa missä tahansa kunnassa tai kaupungissa, jossa toivotaan parempaa tulevaisuutta. Positiivinen tsemppihenki ei toki yksinään käännä suuntaa, mutta konkreettisiin toimiin on helpompi tarttua, kun ajattelu on käännetty oikeaan asentoon.

– Ennakkoluulottomuus, tulevaisuudenusko ja erilaisten ratkaisujen pohtiminen avoimin mielin buustaavat hyvän kehityksen käynnistymistä.

Paljon on kiinni siitä, miten väestö jakautuu eri kuntiin.

Kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa positiivinen rakennemuutos ei näy esimerkiksi parantuneena taloustilanteena. Juuso Alatalo arvioi, että ottaa aikansa ennen kuin myönteinen kehitys kunnolla heijastuu kuntiin. Poreilun ulottuminen kuntiin ei myöskään tapahdu automaattisesti.

– Varsinais-Suomen kuntakentässä on hyvin erilaisia kuntia. Niillä on esimerkiksi hyvin erilaisia mahdollisuuksia tarjota asuntoja tänne tuleville ihmisille. Paljon on kiinni siitä, miten väestö jakautuu eri kuntiin. Huomionarvoista toki on, että työllisyystilastot osoittavat kaikkien kuntien hyötyneen positiivisesta rakennemuutoksesta merkittävästi laskeneen työttömyyden johdosta, hän kuvailee.

Alatalo kuitenkin katsoo, että kunnissa on havahduttu nosteen mahdollisuuteen. Asuntojen rakentamiseen, yritysten toimintaedellytysten varmistamiseen ja oman kunnan tunnetuksi tuomiseen on uutta intoa. Tekemisen tahtoa on myös Alatalon kotikunnassa Mynämäessä, jossa hän toimii kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

– Kunnan markkinointiin on satsattu uudella tavalla ja myös uusi elinvoimapäällikkö palkattiin. Hän keskittyy laaja-alaisesi tonttitarjontaan, uusien yrittäjien houkutteluun ja nykyisten yrittäjien tarpeisiin vastaamiseen, hän kuvailee.

Tarja Nuotio sanoo, että hänen kotikaupunkinsa Kaarina on yksi niistä kunnista, jotka selvästi hyötyvät positiivisesta rakennemuutoksesta. Asukasmäärä on kasvanut mukavasti.

– Varmasti Kaarinassa näkyy telakan vaikutus vahvasti, kun työssäkäyntialue on koko Turun seutu. Meriklusterin – tai sinisen kasvun – vaikutus näkyy oikeastaan kaikissa Turun seudun kunnissa, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE