Politiikka
13.11.2017 20:28 ・ Päivitetty: 13.11.2017 20:28
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas tiukkana: “Kyllä se on enemmän kuin veren kaivamista nenästä”
Ensimmäiseen presidentinvaalitenttiinsä osallistuneen vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen mukaan keskustelu tuntuu valitettavasti olevan menossa siihen suuntaan, että suomalainen liittoutumattomuus on hiljalleen unohtumassa ehdokkaiden korostaessa entistä enemmän Natoa tai EU:n yhteistä puolustusyhteistyötä.
– Tämä on hämmentävää. Meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessa edelleen liittoutumattomuus on edelleen ihan selkeä paperiin kirjattu asema. Itse pitäisin siitä hyvin tiukasti kiinni, Kyllönen totesi Demokraatille Helsingin yliopiston juhlasalissa järjestetyn paneelin jälkeen.
– Suomella on valtavan vahva neuvottelun ja vuoropuhelun rakentamisen pohja olemassa. Haluammeko sen tuhota, koska siihen on kyllä vaikea päästä enää takaisin kiinni.
Keskustelussa nousi esiin myös puolustusministeri Jussi Niinistön Yhdysvaltain puolustusministerille esittämä kutsu saapua Suomeen sotaharjoituksiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi keskustelussa, ettei hän tiennyt harjoitusten valmistelusta etukäteen mitään.
Kyllösen mielestä on normaalia harjoitella naapurien kanssa sekä Euroopassa, mutta sotaharjoituksissakaan ei hänestä kannattaisi mennä Naton syliin.
– Mutta, että ensimmäinen kutsu lähetetään amerikkalaisille, niin kyllä se on enemmän kuin veren kaivamista nenästä.
Keskinäistä riippuvuussuhteita Venäjän kanssa.
Lisää aiheesta
Paneelin tuoksinassa esiin nousi myös Venäjän naapuruus ja maan mahdolliset toimet, mikäli Suomi liittyisi Natoon.
Kyllönen esitti keskustelun kuluessa, että Suomen tulisi pyrkiä muodostamaan Venäjän kanssa uudenlaista keskinäistä riippuvuussuhteita, jotta vastakkainasettelulta vältyttäisiin.
– Etenkin energiapolitiikassa. Saksan ja Ranskan toiveesta energiapolitiikka on jätetty Venäjä-pakotteiden ulkopuolelle, liittyen kaasutoimituksiin. Energia on siinä suhteessa Venäjän yhdistä heikoista kohdista, joka vaatii kehittämistä, hän vielä täsmensi paneelin jälkeen.
– Suomella olisi siinä ihan looginen paikka tehdä yhteistyötä ja toimia. Pakotekeskustelut ovat pitkän aikavälin juttu. Jossain vaiheessa niistäkin pitää käynnistää vuoropuhelua, mutta se hetki ei ole varmaan vielä tällä seisomalla. Tilanne on aika vaikea.
Keskustelu asiallista.
Itse keskustelu tuntui ensikertalaisen mielestä asialliselta.
– Alkuun mietin, että pääseekö tässä koskaan vauhtiin, vain ollaanko tässä vain lämmittelyajoissa. Mutta kyllä se sitten loppua kohden tiivistyi, Kyllönen totesi.
Kyllönen kuitenkin toivoisi, että keskusteluun saisi hieman lisää poliittista vuoropuhelua ja nokittelua, jotta keskustelun intensiteetti vielä nousisi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.