Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja ihmettelee Niinistö puuttumista päivänpolitiikkaan: ”Hyvin kokoomuslainen näkemys”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Aino-Kaisa Pekonen.

– On ymmärrettävää, että niukkojen vuosien ja leikkausten jälkeen on kertynyt menopaineita ja täyttämättömiä tarpeita. Niitä on hyvä arvioida. Joudun kuitenkin muistuttamaan niistä elvytysajan puheista, joiden mukaan ”kasvu kyllä aikanaan hoitaa velat”. Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi avatessaan valtiopäivät tänään.

Kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo kiitteli puhetta ja Niinistön finanssipoliittisia huomioita vuolaasti. Oppositiossa puheeseen suhtaudutaan osin kriittisestikin.

Niinistö mainitsi puheessaan myös sote-uudistuksen ja tiedustelulait.

– Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota, Niinistö lausui jättäen kuulijat pohtimaan, mitä hän mahtaa tarkoittaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen katsoo presidentin tulleen muutamassa kohdassa selkeästi ulos alueelta, jolla hänen kuuluisi liikkua. Pekonen pitää tätä tarpeettomana.

– Kyllä minun mielestäni hän otti aika voimakkaasti kantaa päivänpoliittisiin asioihin talouspolitiikan lisäksi muun muassa sote- ja maakuntauudistukseen vähän niin kuin vauhtia toivoi.

– Ehkä jotenkin ajattelen niin, että presidentin ei ehkä pitäisi puuttua siihen, miten asiat etenevät täällä eduskunnassa. Ne etenevät omalla painollaan ja toki viimeinen vuosi käynnistyy ja silloin on aina riskinä, että jos asiat eivät etene vauhdilla, ne jäävät roikkumaan.

Pekosen mielestä on mielenkiintoista, että Niinistö otti voimakkaasti kantaa taloustilanteeseen ja -politiikkaan.

– Nekään eivät presidentin valtaoikeuksiin kuulu.

Pekosen mielestä Niinistön finanssipoliittisista huomioista kuului ”hyvin kokoomuslainen näkemys”.

– Tietysti se on varmaan sellainen linja, mikä on se presidentin taustaviitekehys.

Niinistön huolehtima menokuri eroaa vasemmistoliiton korostamasta elvyttävästä politiikasta.

”Jos talouskuri tarkoittaa hänelle sitä, siinä olen hänen kanssan eri mieltä.”

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto toteaa, että finanssipolitiikalla ei pystytä Suomen talouden isoa kuvaa kokonaisuudessaan muuttamaan, vaan tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia.

– Pitää pystyä miettimään, miten meidän taloutta uudistetaan. Jos maailmantalouden kupla Kiinassa tai Amerikassa puhkeaa, meillä ei ole samantyyppisiä puskureita. Me olemme huomattavasti velkaantuneempi, meillä on tosi heikko se huoltosuhde rupeaa olemaan. Minun mielestäni tämän hallituksen suurin synti onkin se, että ei ole kyetty tekemään isoja rakenteellisia uudistuksia, mutta finanssipolitiikan kautta on kaikkein eniten apua tarvitsevien ihmisten asemaa heikennetty.

Touko Aalto.

Onko hyvä, että Niinistö varoittaa lisäämästä menoja, talouskuri?

– Jos edustaa jollain tapaa vaikka keynesiläistä ajatusta niin on aika helppo olla keynesiläinen laskusuhdanteen alla, mutta paljon vaikeampi olla sitä noususuhdanteen alla. Pitää olla looginen siinäkin.

Eli Niinistö puhuu nyt aivan oikein talouskurin puolesta noususuhdanteen aikana, allekirjoitatte hänen ajatuksensa?

– Sanoisin näin, että talouden uudistamisessa rakenneuudistuksen keinot ovat tärkeimmät, miten työllisyyttä voidaan lisätä, ne ovat ehkä tärkeimmät asiat. Minä en hyväksy sellaista kamreerimaista talouskuripolitiikkaa, jossa lähdetään nimenomaan leikkaamaan vaikkapa perusturvasta ja koulutuksesta. Jos talouskuri tarkoittaa hänelle sitä, siinä olen hänen kanssan eri mieltä.

– Minä tiedostan sen, että meidän pitää pystyä katsomaan meidän kokonaistaloutta ja miten kokonaistaloutemme kestää ennen kaikkea 10–20 vuoden päähän … Jos talouden menojen rakennetta halutaan muuttaa, pitää katsoa isoja uudistuksia työmarkkinoilla, sosialliturvassa, verotuksessa ja yrittää miettiä, miten me saamme oppositio- ja hallituspuolueet yhteen ja löytyisi punainen lanka vaalikausien välille. Minusta et saa millään tapaa leivottua talouskurin puolustajaa, vaikka minä ymmärränkin totta kai julkistalouden haasteet.

Aalto katsoo Niinistön puhuneen sen verran yleisellä tasolla, ei ottaen kantaa ”mihinkään pääluokkaan eikä momenttiin”.

– Jos hän olisi näin tehnyt, se olisi puuttumista eduskunnan asioihin.

Aalto lisää, ettei häntä häiritse se, että Niinistö tekee muutaman maininnan talouden kokonaiskuvasta.

– Kunhan ei tosiaankaan sisältökysymyksissä astu eduskunnan varpaille, että muistetaan tämä toimijako.

Lue SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ja valtiovaraiministeri Petteri Orpon näkemyksiä Niinistön puheesta tästä.

Keskustelua aiheesta

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta