Vasemmistoliitto kovan ratkaisun edessä – ”Valintaa ei voi tehdä jäsenäänestyksellä”

Kuva: Kari Hulkko

Vasemmistoliitto järjestää toukokuussa jäsenäänestyksen puheenjohtajasta. Puheenjohtajakisaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen, Jari Myllykoski ja Li Andersson.

Äänestys on neuvoa-antava. Jäsenäänestys käydään postivaalina 16.5.-3.6. Vasemmistoliiton puoluekokous valitsee puheenjohtajan kesäkuussa Oulussa.

Miksi vain neuvoa-antava äänestys?

– Puolueen hallituksen valinta voidaan tehdä vain puoluekokouksessa. Valintaa ei voi tehdä jäsenäänestyksellä, joka on tuloksensa puolesta vain neuvoa-antava, puolue- ja yhdistyslakiin erikoistunut Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Heikki Halila sanoo.

Halilan mukaan on toki selvää, että puoluekokous kunnioittaa jäsenäänestyksen tulosta, mikäli se on selkeä.  Hän antaa ymmärtää, että olisi puoluekokousedustajilta lähes poliittiseen itsemurhaan verrattavaa, mikäli he päätyisivät valitsemaan jonkun muun henkilön kuin sellaisen, joka on saanut jäsenistöltään vaikkapa 80 prosentin kannatuksen.

– Sosialidemokraateillahan on tästä kokemusta vuoden 1994 presidentinvaalien alla, jolloin Martti Ahtisaari löi jäsenäänestyksessä selkein numeroin Kalevi Sorsan. Ahtisaari valittiin yksimielisesti puolueen ehdokkaaksi, vaikka salissa varmasti oli niitäkin, jotka olisivat mieluusti nähneet Sorsan SDP:n ehdokkaana, Halila muistuttaa.

Aika ajoin puolueissa halutaan laajentaa jäsenten valtaa ehdottamalla jäsenäänestyksiä muun muassa puoluejohdon valitsemiseksi. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin tarjosi tätä mallia jo viime syksynä. SDP:n 45. puoluekokous järjestetään alkuvuodesta 2017 Lahdessa.

Marin perustelee esitystään sillä, että uusi sukupolvi ei toimi historian saatossa rakentuneen organisaatiologiikan mukaisesti. Marin perustelee ajatustaan sillä, että on tarjottava eri ihmisille erilaisia tapoja vaikuttaa ja olla mukana sosialdiemokraattisessa liikkeessä.

”Puolueosastoihin perustuvan jäsenyyden rinnalle on tuotava puolueen suora jäsenyys, mahdollistettava uudenlaiset toiminnan muodot ja myös resursoitava näitä. Puoluejohdon valinnassa tulee siirtyä jäsenvaaliin tai vaaliin, jossa jokainen puolueen äänestäjäksi rekisteröitynyt voi äänestää. Puoluesihteerin valinta pitää samalla siirtää puoluevaltuustolle.”

Keskustelua aiheesta

Arhinmäeltä jäätävä kuitti ”arhinmäet” vetäisevälle Terholle – ”Perästä kuuluu!”

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) vastaa seuraajalleen, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.), joka viittasi Twitterissä Arhinmäen takavuosien alkoholinkäyttöön Sotshin olympialaisissa.

Terho lupasi ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Iivo Niskanen voittaa miesten 50 kilometrin maastohiihdon olympiakultaa. Hän viittasi Arhimäen päihtyneeseen käytökseen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa Sotshissa vuonna 2014.

Arhimäen mukaan perussuomalaiset ja siniset ovat pettäneet tähän mennessä kaikki lupauksensa.

– Nyt on Terholla näytön paikka, hän jatkoi.

– Voi olla, että tämäkin lupaus jää toteuttamatta. Perästä kuuluu, Arhinmäki kirjoitti.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

Kulta-Iivon Tarja-äiti herkistyi – ”Näitä tuli nyt väkisin. Vaikka kuinka paljon”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen onnittelee Iivo Niskasta.

– Ihana! Eero Niskasen kuvaus sisällä vellovasta tunteesta kertoo kaiken. Parikymmentä sekuntia aiemmin poika Iivo oli ylittänyt maaliviivan Pyeongchangin olympialaisten hiihtostadionilla, huumaavan Iivo, Iivo, Iivo -huutokonsertin säestyksellä. Maastohiihdon kuninkuusmatkan 50 kilometrin olympiavoittajana.

– Tätä lähdettiin hakemaan, mutta oli kuitenkin semmoinen tunne, että se on vielä kaukana, Eero Niskanen sanoi.

– Mutta se toteutui. Siinä se on. Ei tämä vielä ole uponnut, täytyy kelata vähän.

Isä-Eeron ja äiti-Tarjan kisa katsomossa oli tunteikas, ja huipentuma, no ihana totta kai. Äidillä silmät painuivat kiinni pojan saapuessa stadionille johtavaan loppulaskuun. Silmäkulmiin nousi kyyneltä, mutta sitä ei pyyhitty.

– Näitä tuli nyt väkisin. Vaikka kuinka paljon, Tarja Niskanen sopersi, ääni huutamisesta käheänä.

– Aivan huikeaahan tämä on.

Äidin ja isän kohtaamista kultapojan kanssa saatiin odottaa lähes puolitoista tuntia. Siinä välissä Eero ja Tarja kylpivät kyynelten lisäksi onnentoivotuksissa. Ja kun Iivo sitten vihdoin kohdattiin, jäi tilanne aika lailla vain halausten mittaiseksi voittajan kiirehtiessä lehdistötilaisuuteen. Sanat jäivät vielä vähiin siinä hässäkässä, mutta niiden aika tulee myöhemmin.

– Ei keretty oikein mitään, kun tähän ryntäsi porukkaa. Mutta oli kuulemma nähnyt meidät siellä katsomossa, äiti kertoi.

– Niin, ei keretty kuin onnitella. Mutta oli hoksannut meidät sieltä, isä vahvisti.

– Nyt alkaa jo helpottamaan, isä täydensi tunteiden täyttämää päivää.

Voittaja katsoi katsomoon päin tullessaan maaliin. Perhettä ei kuitenkaan kuulemma tuolla hetkellä havainnut.

– Näkö ei ehkä ole ihan parhaimmillaan siinä hetkessä, Iivo Niskanen nauroi.

STT–JANNE LEHIKOINEN

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.