Vasemmistoliitto kovan ratkaisun edessä – ”Valintaa ei voi tehdä jäsenäänestyksellä”

Kuva: Kari Hulkko

Vasemmistoliitto järjestää toukokuussa jäsenäänestyksen puheenjohtajasta. Puheenjohtajakisaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen, Jari Myllykoski ja Li Andersson.

Äänestys on neuvoa-antava. Jäsenäänestys käydään postivaalina 16.5.-3.6. Vasemmistoliiton puoluekokous valitsee puheenjohtajan kesäkuussa Oulussa.

Miksi vain neuvoa-antava äänestys?

– Puolueen hallituksen valinta voidaan tehdä vain puoluekokouksessa. Valintaa ei voi tehdä jäsenäänestyksellä, joka on tuloksensa puolesta vain neuvoa-antava, puolue- ja yhdistyslakiin erikoistunut Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Heikki Halila sanoo.

Halilan mukaan on toki selvää, että puoluekokous kunnioittaa jäsenäänestyksen tulosta, mikäli se on selkeä.  Hän antaa ymmärtää, että olisi puoluekokousedustajilta lähes poliittiseen itsemurhaan verrattavaa, mikäli he päätyisivät valitsemaan jonkun muun henkilön kuin sellaisen, joka on saanut jäsenistöltään vaikkapa 80 prosentin kannatuksen.

– Sosialidemokraateillahan on tästä kokemusta vuoden 1994 presidentinvaalien alla, jolloin Martti Ahtisaari löi jäsenäänestyksessä selkein numeroin Kalevi Sorsan. Ahtisaari valittiin yksimielisesti puolueen ehdokkaaksi, vaikka salissa varmasti oli niitäkin, jotka olisivat mieluusti nähneet Sorsan SDP:n ehdokkaana, Halila muistuttaa.

Aika ajoin puolueissa halutaan laajentaa jäsenten valtaa ehdottamalla jäsenäänestyksiä muun muassa puoluejohdon valitsemiseksi. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin tarjosi tätä mallia jo viime syksynä. SDP:n 45. puoluekokous järjestetään alkuvuodesta 2017 Lahdessa.

Marin perustelee esitystään sillä, että uusi sukupolvi ei toimi historian saatossa rakentuneen organisaatiologiikan mukaisesti. Marin perustelee ajatustaan sillä, että on tarjottava eri ihmisille erilaisia tapoja vaikuttaa ja olla mukana sosialdiemokraattisessa liikkeessä.

”Puolueosastoihin perustuvan jäsenyyden rinnalle on tuotava puolueen suora jäsenyys, mahdollistettava uudenlaiset toiminnan muodot ja myös resursoitava näitä. Puoluejohdon valinnassa tulee siirtyä jäsenvaaliin tai vaaliin, jossa jokainen puolueen äänestäjäksi rekisteröitynyt voi äänestää. Puoluesihteerin valinta pitää samalla siirtää puoluevaltuustolle.”

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Hyvä, Minna Helle!

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Valtakunnansovittelijan tehtävää hoitaa oikeustieteen kandidaatti Minna Helle. Hänen toimikautensa on 1.1.2015 – 31.12.2018.

Valtakunnansovittelija on puolueeton virkamies, jonka tehtävänä on auttaa työmarkkinajärjestöjä työ- ja virkaehtosopimusten aikaansaamisessa erityisesti tilanteissa, joissa työrauha on uhattuna.

Kun valtakunnansovittelija Minna Helteen Twitter-tili laulaa, se on yleensä hyvä asia.

Niin tänäänkin. Työmarkkinoilla helpotti taas piirun verran, kun hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriitaan syntyi sovinto.

Vastaavia viestejä on saatu nykyisen valtakunnansovittelijan toimistosta säännöllisesti. Helle suosii sosiaalisen median Twitteriä tiedotuskanavanaan.

Koska osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan, tulee sovittelussa toki välillä takapakkia ja aikalisiä, mutta pääsääntöisesti Helteen päivitykset kertovat kärsivällisen sovittelun tuloksista, työrauhasta.

Se ei olisi mahdollista ilman molempien osapuolten, työnantajien ja työntekijöiden, luottamusta sovittelijan asiantuntemukseen ja sataprosenttiseen puolueettomuuteen.

Riidan osapuolet ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan esittämän sovintoehdotuksen.

Ict-alan toimihenkilöitä koskeva työkiista ratkesi marraskuun lopussa, kun osapuolet Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät valtakunnansovittelija Helteen sovintoehdotuksen.

Muutama viikko aiemmin syntyi sopu sähköalan työriitaan.

Keväältä muistetaan kaupan alaa koskeneen työriidan ja saariston lauttaliikennettä uhanneen lakon peruuntuminen.

Ilmailualan riidassa saatiin maaliskuussa sopu lähes 30 tunnin yhtäjaksoisten neuvottelujen jälkeen.

Kaikkiin uutisiin on liittynyt toteava faktalause: ”Osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.”

Sovittelijalla ei ala vielä joululoma. Yksi riita soviteltu, toinen odottaa jo oven takana.

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina – valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla, kuinkas muuten.

Odotan luottavaisena Twitter-viestiä. Sopu ei jää syntymättä ainakaan yrityksen puutteesta.

Keskuskauppakamarin Naisjohtajat esiin! –kampanjan yhteydessä Minna Helteeltä kysyttiin hänen parasta vinkkiään arjen helpottamiseksi?

– Tee kiireisenä aikana vain ne asiat, jotka on pakko. Älä murehdi asioista, jotka olisi hyvä tehdä, mutta eivät ole pakollisia, Helle vastasi.

Hyvä neuvo.

Liikenne poikki rantaradalla – junat korvataan busseilla

Kuva: lehtikuva / teemu salonen
Rantarata on toistaiseksi poikki.

Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan liikenne on poikki tykkylumen kaatamien puiden takia, kertoo pelastuslaitos. Katko kestää arviolta kolme tuntia.

VR:n mukaan rantaradalla kulkevat junat korvataan busseilla. VR:n verkkosivuilta saa tietoa katkoksen vaikutuksista junaliikenteeseen muualla maassa.

Keskustelua aiheesta

Arvio Tehdas-teatterin sisällisotanäytelmästä: Punavalkoisen Turun kaksi vahvaa naista

Kuva: Jussi Virkkumaa
Värit ovat vapauden -näytelmän Aina (Mari Naumala, vasemmalla) ja Cecilia (Sofia Molin) rauhoittuvat Biologisessa museossa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden aikana Turussa on nähty muun muassa musikaali  Touko Laaksosesta ja tuore näyttämötoteutus Kiven ”Seitsemästä veljeksestä”. Nukketeatteristaan tunnettu Tehdas Teatteri paneutuu syyssesongin päätteeksi vuoden 1917 itsenäistymistapahtumia ympäröivään aikaan naisnäkökulmasta.

”Värit ovat vapauden” -näytelmän primus motor Anni Mikkelssonin on tuttu paljon kehuja saaneesta Meriteatterista, jonka hän perusti vuonna 2013 Turun saaristoon, Rymättylään. Tätä uutta esitystä varten hän on paneutunut historiakirjallisuuteen, joista yksi tukipilari on ollut Rauno Lahtisen kirja ”Punainen Turku 1917–1918” .

Turku oli sisällissodassa Suomen vallankumouksellisin kaupunki. Vaikka kaupungissa ei käyty suuria taisteluita, turkulaiset kapinapäälliköt olivat merkittävässä roolissa koko maan kannalta.

Näytelmässä Aina Jonsson (Mari Naumala) saapuu nopeasti teollistuneeseen Turkuun, saa töitä tehtaasta ja tutustuu näin työväenliikkeeseen. Samaan aikaan toisella puolen kaupunkia Cecilia Kivi (Sofia Molin) haaveilee vapaudesta jugend-talon persialaismatolla maaten ja  Södergrania lausuen.

TEATTERI

Tehdas-teatteri

Anni Mikkelson: Värit ovat vapauden

Ohjaus  Anni Mikkelsson – Lavastus Heini Maaranen – Puvut Maiju Tainio ja Riikka Mäntymaa – Sävellys Hilla Väyrynen – Valot Jarkko Forsman – Äänisuunnittelu Antti-Juhani Manninen – Videot Jussi Virkkumaa – Rooleissa Mari Naumala, Sofia Molin, Janna Haavisto, Outi Sippola, Akseli Hannula ja Jukka Kittilä

Aina päätyy Kiven taloon palvelijattareksi. Vaikka naiset ovat täysin eri maailmoista, he ystävystyvät. Cecilia on yksinäinen ja mieleltään rikkinäinen, mutta Aina ymmärtää häntä.  Kumpikin ilmaisee ahdistustaan eläinten tavoin. Yhteinen rauha löytyykin Biologisessa museossa.

Vaikka vuoden 1918 aikana naisten tiet eroavat Ainan liittyessä punakaartiin, Cecilia ei unohda Ainaa ja kaipaa ystävää sodan jälkeenkin.

”Tää on viimeinen taisto…”

Tehdas-teatteri sijaitsee vanhassa teollisuuskiinteistössä, josta on saatu intiimi ja tunnelmallinen tila. Seiniin heijastuvat videot sekä tehokkaat valot ja äänitehosteet imaisevat mukaansa sadan vuoden takaisille Turun kaduille.

Mikkelssonin ohjaus on täynnä maukkaita ratkaisuja ja yksityiskohtia symboliaan vaihtavista tiilistä eläimelliseen mimiikkaan.

Näytelmä kertaa kärjistyneen kaupungin vaiheet eläväisesti. Käsiohjelmassa ohjaaja kuvailee sotaa tilanteeksi, jossa nurkkaan ahdistetut eläimet hyökkäävät.

Kokonaisuus olisi kuitenkin kaivannut punakynää. Vasta väliajan jälkeen esitys löytää ytimekkäämmän rytmin. Alkupuolella tehoja tuovat laulut (mm. ”Kansainvälinen”) ja näyttelijöiden luomat ääniefektit, mutta keinot kallistuvat helposti ylienergiseksi sähläykseksi, jota olisi ollut syytä himmata.

Pääosaa esittävä Mari Naumala on ihastuttava ja uskottava. Sofia Molin kasvattaa ahdistuneen porvarisrouvan tuntoja näytelmän edetessä onnistuneesti.

Oikea tapa muistaa

Ensi vuonna sata vuotta tulee kuluneeksi kansalaissodasta. On mielenkiintoista nähdä, millä kaikilla tavoin sitä tullaan muistamaan.

Taide on parhaita väyliä tuoda Suomen historian synkkiäkin aikoja esiin. Erilaisia esityksiä katsoessa voi  oppia ja ymmärtää enemmän perusasioita historiasta.

Värit ovat vapauden -näytelmä on hyvä esimerkki onnistuneesta muistamisesta. Vuonna 1987 syntynyt Anni Mikkelsson on kyennyt sukeltamaan vallankumouksen keskellä eläneiden naisten mieliin.

Ellinoora Sandell

Keskustelua aiheesta

Yle hankki Aki Kaurismäen elokuviin ikuiset oikeudet – Kaurismäen kaikki elokuvat esitetään Yle Teemalla ja Yle Areenassa  

Kuva: Yle
Kati Outinen ja Markku ¨Peltsi¨ Peltola.

Suomen kansainvälisesti tunnetuin elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja Yle ovat tehneet ainutlaatuisen yhteistyösopimuksen, joka koskee ohjaajan koko tuotannon välitysoikeuksia televisiossa ja verkossa.

Ylellä on sopimuksen myötä ikuiset oikeudet esittää Kaurismäen elokuvia. Sopimus kattaa 18 pitkää elokuvaa ja 10 lyhyt- tai dokumenttielokuvaa. Ylen musiikkioikeussopimukset mahdollistavat Areena-julkaisun aina vuodeksi kerrallaan tv-esityksen jälkeen.

Yleisradion kulttuuri- ja elokuvakanava Yle Teema lähettää Aki Kaurismäen pitkät elokuvat vuodenvaihteessa. Viikonloppuna 30.-31.12. Teema esittää kuusi elokuvaa ja Yle Areenaan tulevat kaikki 17 elokuvaa, ja ne ovat siellä katsottavissa koko vuoden 2018. Viikonlopun Kaurismäki-paketeissa televisiossa nähdään työläis- ja Suomi-trilogioina tunnetut sarjat, joista ensimmäiseen kuuluvat elokuvat Varjoja paratiisissa (1986),  Ariel (1988) ja Tulitikkutehtaan tyttö (1990) ja toiseen Kauas pilvet karkaavat (1996), Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Laitakaupungin valot (2006). Muut elokuvat nähdään Teemalla tammikuussa tiistai-iltaisin ja sunnuntaisin keskipäivällä. Lyhytelokuvat ja viimeisin pitkä elokuva Toivon tuolla puolen esitetään kevään aikana.

Aki Kaurismäki omistaa Sputnik Oy:n kautta elokuviensa oikeudet. Hän haluaa sopimuksella varmistaa, että elokuvat ovat suomalaisten vapaasti katsottavissa myös tulevaisuudessa.

– Olen iloinen tästä sopimuksesta, koska olen tehnyt elokuvani katsottavaksi, en kellareihin unohduksen pölyn hiljaa peittämiksi. Yleisradio, samoin kuin Suomen Elokuvasäätiö, ovat tukeneet tuotantojani alusta lähtien ja siksi ne kuuluvat kaikelle kansalle vapaasti katsottaviksi. En osaa ottaa kantaa tuotantoni taiteelliseen tasoon, mutta varmaa on, että ne dokumentoivat suomalaista todellisuutta ja maisemaa viimeisen 35 vuoden ajalta ja saattavat tämän vuoksi kiinnostaa tulevia sukupolvia. Siksi Yle on niille ainoa luonteva koti, kiteyttää Aki Kaurismäki.

Suomalaisten elokuvien esittäminen ja elokuvakulttuurin vaaliminen kuuluu Ylen tehtävään. Sopimus on silti laatunsa ja kestonsa vuoksi ainutlaatuinen myös Ylelle, sillä  elokuvien esitysoikeuksia hankitaan yleensä kerta- ja uusintaesityksiin ja rajatuksi ajaksi verkkoon.

– Aki Kaurismäki on kiistatta suomalaisen ja eurooppalaisen elokuvan keskeinen nimi. Hän on yksi aikamme merkittävimpiä muuttuvan suomalaisuuden kuvaajia. Tämä sopimus mahdollistaa Akin elokuvien näkymisen Ylen palveluissa, televisiossa ja Areenassa ikuisesti ja on näin myös hieno päätös Suomi 100 -juhlavuodelle, sanoo Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén.

– Iloitsen tästä Yle Teeman ja yleisömme puolesta. Katsojat rakastavat Kaurismäen elokuvia. Ohjaajan koko tuotannon näyttäminen on kulttuuriteko, jonka merkittävyyttä voi verrata esimerkiksi Sibeliuksen kaikkien sinfonioiden esittämiseen. Toimme ne Teemalle RSO:n uusina tulkintoina nähtäväksi ja kuultaviksi pari vuotta sitten, ja ne ovat saatavilla Areenassa milloin vain, sanoo Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti.

Kaurismäkeä on kutsuttu auteur-ohjaajaksi, sillä hän käsikirjoittaa, ohjaa, tuottaa ja usein pääosin myös leikkaa elokuvansa itse. Kaurismäen elokuvakerronta on persoonallista ja tunnistettavaa. Hänen elokuviensa luottonäyttelijöihin ovat kuuluneet mm. Matti Pellonpää, Kati Outinen, Markku Peltola, Sakari Kuosmanen ja Elina Salo.

Suomessa ja myös maailmalla tunnetuin ja katsotuin Kaurismäen elokuva on vuonna 2002 valmistunut Mies vailla menneisyyttä. Kaurismäen elokuvia ja uraa käsikirjoittajana ja ohjaajana on palkittu lukuisilla merkittävillä tunnustuksilla Suomessa ja maailmalla. Yksi tuoreimmista on vuoden 2017 Berliinin elokuvajuhlien Hopeinen karhu -palkinto elokuvasta Toivon tuolla puolen, joka valittiin myös vuoden parhaaksi elokuvaksi kansainvälisen elokuvakriitikoiden järjestön Fiprescin-äänestyksessä. Aki Kaurismäelle on myönnetty työstään myös akateemikon arvo.

 

Pirkka-Pekka Petelius (vas.) ja Matti Pellonpää.

Aki Kaurismäen pitkien elokuvien esityspäivät Teemalla

Teeman lahjapaketit klo 12:
to 28.12. Juha (kinokonserttien lahjapaketissa)
la 30.12. Kaurismäkipaketti: Työläistrilogia: Varjoja paratiisissa, Ariel, Tulitikkutehtaan tyttö
su  31.12. Kaurismäkipaketti: Suomi-trilogia: Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä, Laitakaupungin valot
Kino Suomi tiistaisin n. klo 22 :
2.1. Leningrad Cowboys go America
9.1. Leningrad Cowboys meet Moses
16.1. Pidä huivista kiinni Tatjana, Total Balalaika Show
23.1. I Hired a Contract Killer

Sunnuntaimatineaelokuvat klo 12:
7.1. Rikos ja rangaistus, Calamari Union
14.1.  Le Havre
21.1.  Boheemielämää
28.2. Hamlet liikemaailmassa

Lauantaina 30.12. kaikki 17 elokuvaa julkaistaan Areenaan ja ne ovat katsottavissa koko ensi vuoden 2018

Keskustelua aiheesta