x

Vasemmistonuoret hylkäisivät sopimuksen – ”Työmarkkinasopimus perustuu uskomuksiin”

Kuva: Lehtikuva
Hallitus on kiristänyt pakkolaieilla työntekijöitä hyväksymään sopimuksen, Vasemmistonuoret sanoo. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoivat yhteiskuntasopimusta eilen.

Vasemmistonuoret kannustaa ammattiliittoja hylkäämään työmarkkinasopimuksen. Nuorisojärjestö kutsuu kannanotossaan suomalaiset kaatamaan hallituksen, joka pakkolaeilla kiristää työntekijöitä hyväksymään sopimuksen.

Vasemmistonuorten mielestä keskusjärjestöjen neuvottelema sopimus murentaisi hyvinvointivaltion rahoitusta sekä leikkaisi palkkoja muun muassa pidentämällä työaikaa, siirtämällä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja työntekijän maksettavaksi ja pienentämällä julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja.

– Tavallisten ihmisten kannalta on erittäin huolestuttavaa, että ay-liike nielee sellaisenaan kilpailukykyajattelun ja uusliberalistisen politiikan pakottavat reunaehdot. Yhteiskuntasopimuksen nimellä tehty työmarkkinasopimus perustuu uskomuksiin, jotka eivät pidä paikkaansa, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi sanoo tiedotteessa.

– Sopimus maksattaa suomalaisen vientiteollisuuden ongelmat, huonon yritysjohtamisen ja laiminlyödyn tuotekehityksen työntekijöillä. Meidän ongelma ei ole liian korkeat palkat eikä ongelmaa ratkaista leikkaamalla ihmisten toimeentuloa ja vähentämällä ostovoimaa, Ahlakorpi jatkaa.

Vasemmistonuorten mukaan 24 tunnin työajanlisäys on esimerkki neuvottelutuloksen taantumuksellisuudesta, koska paremmin pärjäävissä maissa suunta työajan pituudessa on päinvastainen.

AVAINSANAT

HS: Suomalaisprofessori ryöpyttää Trumpia: ”Arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö”

Kuva: Lehtikuva

Arviot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeista ja persoonasta kovenevat sitä mukaa kun hänen kautensa etenee.

Tällä kertaa vuorossa on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka pelkää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvallat hakee Trumpin johdolla sotaa.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”.

Tammikuussa psykiatri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson sanoi Ilta-Sanomille, että Trump käyttäytyy narsistisesti eikä hän välitä toimintansa seurauksista.

Koskenniemikin pohtii Trumpin roolia.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä pudonnut jyrkästi

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta, kertoo Yle.

Valtaosa heistä on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus.

Kaikkiaan sitoutumattomien yhteislistoja on Suomessa yli 70 kappaletta. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 93 kunnassa.

Viime kuntavaaleissa sitoutumattomat saivat yhteensä läpi 185 ehdokastaan.

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Yle kertoo, että vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vaalitutkija Sami Borg sanoo Ylelle, että sitoutumattomien määrä on vähentynyt muun muassa kuntien ja valtuustojen lukumäärän vähenemisen takia.

– Mutta varmaankin erityisesti 2010-luvulla perussuomalaisten nousu on tarjonnut joissain kunnissa uskottavan protestointikanavan, Borg sanoo.

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille.

Tutkija Borg puolestaan muistuttaa, että Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta

MTV: Rinne aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – epäilee kuitenkin niiden toteutumista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo MTV:n Vaaliextra-ohjelmassa, että aikoo lähteä ehdolle maakuntavaaleihin. Ne järjestettäisiin ensi vuoden tammikuussa.

Rinne ilmoittaa kuitenkin epäilevänsä maakuntavaalien toteutumista.

– En tiedä, ovatko maakuntavaalit tulossa piakkoin. Pitäisi varmaan vaalilainsäädäntö ensin hyväksyä ja viedä loppuun maakuntahallinto. Jos maakuntavaalit tulevat ennakoidussa ajassa tai joskus myöhemmin niin kyllä näen, että maakunta on sellainen paikka, jossa ainakin ehdolla on syytä olla, Rinne sanoo.

Keskustelua aiheesta

Sipilä HS:ssa: EU-julistuksessa monitahtisuus Suomen kannan mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittää tuoretta EU-julistusta siitä, että siihen kirjattu linjaus eritahtisuudesta on Suomen kannan mukainen.

Sipilä arvioi lauantaina allekirjoitettua julistusta EU:n tulevaisuuden tavoitteista mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa.

Suomi hyväksyy Sipilän mukaan unionin monitahtisen kehityksen kahdella reunaehdolla. Sen on oltava avoimena kaikille jäsenvaltioille, minkä lisäksi sen on tapahduttava perussopimuksen puitteissa.

Pääministeri korostaa, että Suomi ei halua jakaa jäsenvaltioita a- ja b-luokan jäseniin.

Sipilä arvioi, että seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisen puolustuksen kehittämisessä. Suomi on hänen mukaansa aktiivisesti mukana sen valmisteluissa.