Esitys on toinen osa niin kutsuttua liikennekaarihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Luvassa on vielä kolmaskin osa. Laista äänestetään tänään.

Eilen kansanedustajat keskustelivat toisessa käsittelyssä lain sisällöstä ja ennen kaikkea tavasta, jolla lainsäädäntöä on kirjoitettu. Keskustelu oli erikoista.

Laki nimittäin ollaan ajamassa läpi, vaikka perustuslakivaliokunta on antanut siitä hyvin raskauttavia huomioita.

Suomessa on jo pitkään puhuttu lainsäädännön tasosta ja tässä laissa ongelmat tulevat kirkkaasti esiin.

Ongelmia lisää myös tämän lain laadinnassa noudatettu lainsäädäntötekninen ratkaisu. “Valiokunnan mukaan sääntelytekniikka voi johtaa siihen, että jopa asiantuntijoiden on vaikea hahmottaa sääntelyä. Tavalliselle kansalaiselle sääntelyn ymmärtäminen ja hahmottaminen saattaa valiokunnan mielestä olla miltei mahdotonta”, perustuslakivaliokunta toteaakin.

Tässä ei ole kuitenkaan kaikki. Perustuslakivaliokunta on kommentoinut myös hallituksen esityksen kieliasua. Luonnehdinta ei ole mairitteleva. “Myös kieliasultaan hallituksen esityksen sisältämät lakiehdotukset ovat paikoin tavalliselle kansalaiselle lähes käsittämättömät. Kun kyse on yleislaista, jota sovelletaan liikenteen palveluihin, tulisi lain olla sekä muodoltaan että sisällöltään ymmärrettävä”, perustuslakivaliokunta toteaa.

Tällainen laki on siis menossa tänään eduskunnassa läpi. Mietinnön, jonka pohjalta täysistunto asiaa käsitteli, valmisteli liikennevaliokunta. Valiokunnassa sosialidemokraatit, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto ovat jättäneet laista hylkäysesityksen. Heidän mukaansa valtioneuvosto on valmisteltava lakiehdotus uudelleen perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon perusteella.

“Perustuslakivaliokunnan mukaan kieliasultaan hallituksen esityksen sisältämät lakiehdotukset ovat paikoin tavalliselle kansalaiselle lähes käsittämättömät. Kun kyse on yleislaista, jota sovelletaan liikenteen palveluihin, tulisi lain olla sekä muodoltaan että sisällöltään ymmärrettävä”, heidän vastalauseessaan huomautetaan.

– Eduskunnan tärkein tehtävä on tehdä lakeja, jotka ovat selkeäsanaisia ja ohjaavat virheettömyyteen kansalaisten toiminnassa. Sen takia ei voida tieten tahtoen hyväksyä sääntelytekniikaltaan jo lähtökohtaisesti epäselvää ja hyvän laintavan vastaista lakia, SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen totesi eilisessä keskustelussa.

– Olen saanut tehdä nöyrästi tässä talossa töitä reilut 10 vuotta, mutta vastaavaan valiokuntakäsittelyyn, että joudutaan tällaisia edellytyksiä ja lausumia laittamaan loppuun, en ole vielä törmännyt, kansanedustaja Katja Taimela (sd.) puolestaan sanoi.

Kymäläinen ja Taimela ovat liikennevaliokunnan jäseniä.

Lakia kommentoitiin osin kriittisesti myöskin hallituspuolueista.

Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo totesi perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että lakien selkeyden puute on “yksi aika hankala asia”.

– Tähän kakkososaan varmasti joudutaan jossain vaiheessa puuttumaan ja korjaamaan sitä ja myös tätä tasapuolisuusasiaa tuomaan esille. Tämä ei ole varmasti ensimmäinen laki, jota eduskunta joutuu korjaamaan, hän sanoi.

– Se on totta, että liikenteestä on kovin haasteellista tehdä selkokielistä lakiesitystä, sanoi puolestaan Markku Pakkanen (kesk.).

Liikennevaliokunta jätti lakiin lausumaehdotuksen: “Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee hankkeen kolmannen vaiheen hallituksen esityksessä laista juoksevaan pykälänumerointiin perustuvan, kieliasultaan selkeän ja järkevästi jäsennellyn kokonaisuuden.”