Mielipiteet
18.3.2019 17:00 ・ Päivitetty: 18.3.2019 17:08
Vastaus Kimmo Kiljuselle: Tosiasioita eläkkeistä
Demokraatissa (9.3.) julkaistiin mielipidekirjoitus ”Kimmo Kiljunen: puolitotuuksia eläkkeistä”. Kirjoitus kaipaa muutamia tarkennuksia.
Työeläkeindeksi lasketaan 20 prosentin painolla ansiotason ja 80 prosentin painolla kuluttajahintojen muutoksesta. Tyypillisesti ansiot nousevat nopeammin kuin hinnat. Niinpä myös työeläkeindeksi nousee yleensä hintatasoa nopeammin. Indeksi ei siis köyhdytä ketään. Kuluvan vuosituhannen aikana työeläkeindeksi on noussut reaalisesti noin 7 prosenttia. On kuitenkin totta, että ansiot nousevat normaalisti nopeammin kuin työeläkeindeksi.
Palkansaajien ja eläkeläisten ryhmät muuttuvat koko ajan. Tämän seurauksena eläkkeet nousevat keskimäärin nopeammin kuin työeläkeindeksi. Itse asiassa kuluvan vuosituhannen aikana eläkkeet ovat nousseet samaa tahtia palkkojen kanssa: vuonna 2000 ja 2017 keskimääräinen eläke oli puolet keskipalkasta.
On tärkeää huomata, että tulevat eläkemaksujen maksajat eivät pelkästään rahoita suurinta osaa jo karttuneista eläkkeistä.
Työeläkkeet maksetaan pääosin kunakin vuonna kerättävällä vakuutusmaksutulolla. Tuorein tilastojulkistus eläkevastuista on vuoden 2016 lopun tilanteesta. Tuolloin eläkevastuut olivat noin 644 miljardia ja eläkevarojen määrä oli noin 189 miljardia euroa. Eläkevaroilla voitaisiin siis rahoittaa runsas neljännes jo kartutetuista työeläkkeistä. Vuoden 2018 lopussa eläkevaroja oli vajaa 200 miljardia euroa, varojen ja eläkevastuiden suhde ei kuitenkaan ole muuttunut oleellisesti vuodesta 2016. Eläkevastuu ei ole mikään pelottelusuure vaan kansainvälisen tilastostandardin mukainen laskelma.
Menneisyydessä eläkemaksutulo ylitti eläkemenon. Näin eläkerahastojen alkupääoma muodostui. Olemme kuitenkin siirtyneet aikaan, jolloin eläkerahastoista maksetaan jatkuvasti ulos enemmän eläkkeitä kuin eläkemaksuja kerätään. Vuonna 2018 työeläkkeitä maksettiin arviolta 27,8 miljardia euroa ja eläkemaksutulo oli arviolta 22,3 miljardia euroa. Lisäksi eläkkeitä rahoitettiin valtion budjetista, mutta sijoitustuotot olivat negatiiviset. Lopputuloksena eläkevarojen määrä supistui vuoden 2018 aikana arviolta 6 miljardia euroa.
On tärkeää huomata, että tulevat eläkemaksujen maksajat eivät pelkästään rahoita suurinta osaa jo karttuneista eläkkeistä. Lisäksi he kantavat valtaosan tulevaisuuden sijoitustuottoihin, työllisyyteen, palkkakehitykseen ja väestörakenteeseen liittyvistä riskeistä. Matala syntyvyys heikentää eläkkeiden rahoituspohjaa. Vastuullinen päätöksentekijä ei voi ylenkatsoa näitä riskejä.
Lisää aiheesta
Kirjoittaja on suunnittelusta vastaava osastopäällikkö Eläketurvakeskuksessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.