Haastateltavana oli vajaa 300 perhehoidossa, lastenkodeissa ja koulukodeissa ollutta. Heillä oli kokemuksia ruumiillisesta ja seksuaalisesta väkivallasta, perustarpeiden laiminlyönnistä sekä monenlaisesta nöyryyttämisestä.

Selvitystyön käynnistämistä vaati tuore peruspalveluministeri Maria Guzenina (sd.) vuonna 2011. Hänelle ehdotettiin asian jättämistä sikseen.

– Tämä ei ollut mielestäni vaihtoehto. Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Kaltoinkohtelun uhreiksi joutuneet lapset ja nuoret ansaitsevat saada oikeutta, Guzenina korostaa.

Hänen mukaansa Suomen kannattaisi ottaa mallia esimerkiksi Norjasta ja Irlannista, joissa kaltoin kohdelluille on maksettu korvauksia. Kaltoinkohdelluille on myös esitetty selvityksen tehneissä maissa viralliset julkiset anteeksipyynnöt.

Hänen mukaansa Suomi voi maksaa asiaan liittyvän velkansa – vaikkakin jälkijunassa – vihdoinkin kunniallisesti. Guzenina pitää vastuullisten aikuisten harjoittamaa mielivaltaa ja kaltoinkohtelua aina erityisen vastenmielisenä ja tuomittavana.

– Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat, Maria Guzenina varoittaa.