Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

VATT: Terveydenhuollon hoitotakuu epärealistinen – esittää ratkaisuksi merkittävää lisärahoitusta perusterveydenhuoltoon

iStock

Hallituksen valmistelema esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan realistinen, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Demokraatti

Demokraatti

VATT:n erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityksessä ei riittävästi huomioida pulaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä sekä tarvittavan lisärahoituksen suuruutta. Myöskään esityksen pohjana olevien laskelmien perusteita ei tuoda esille.

VATT toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), että hallituksen valmisteleman lakiesityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Esitys edistäisi toteutuessaan väestön yhdenvertaisuutta sekä väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Se edistäisi myös perusterveydenhuollossa annettavan hoidon saatavuutta ja hoidon potilasturvallisuutta.

Kaikkein suurin este seitsemän päivän hoitotakuulle on VATTin mukaan pula terveydenhuollon työntekijöistä. Vuonna 2019 sote-alalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapandemian aikana.

VATT korostaa lausunnossaan, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien pulaan tulisi tarttua alan houkuttelevuutta lisäämällä. Se tarkoittaa palkkojen korottamista sekä työn kuormittavuuden vähentämistä parantamalla työoloja ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Myös perusterveydenhuollon johtamista tulisi parantaa. Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.

“Tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa”

”Lääkärivaje näkyy terveyskeskuksissa täyttämättä jääneinä virkoina, vuokratyövoiman käytöstä aiheutuvana henkilöstön vaihtuvuutena, korkeina palkkoina ja sitä kautta korkeampina kustannuksina yhteiskunnalle”, tiivistävät Tanja Saxell ja Markku Siikanen.

Työvoimapulan poistaminen vaatii, että perusterveydenhuoltoon käytetään nykyistä merkittävästi enemmän rahaa. Hallitus on esityksessään arvioinut kustannuspaineen olevan 9-10 prosentin luokkaa uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina 2023-2025, mutta laskelmien luotettavuutta on mahdotonta arvioida.

”Uudistuksen rahallisia vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi työvoimatarpeeseen on mahdotonta arvioida, koska hallituksen esityksessä ei tuoda esille, miten vaikutukset on tarkkaan ottaen laskettu. Myöskään tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa”, arvioivat Saxell ja Siikanen.

Hoitotakuun kiristämisen on tarkoitus toteutua 1.4.2023 eli lähes samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. VATT toteaa lausunnossaan, että kahta näin suurta uudistusta ei tulisi tehdä samaan aikaan, vaan hoitotakuu-uudistus pitäisi vaiheistaa ajallisesti ja alueellisesti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE