Suomen energiaverotusta kiristettiin vuonna 2011. Energiaintensiivisen teollisuuden verotusta kuitenkin huojennettiin jo 2012 kilpailukyvyn turvaamiseksi. Uudistus moninkertaisti energiaveron palautuksiin oikeutettujen yritysten määrän noin kymmenestä yli 140:n yritykseen. Maksettujen palautusten arvo kasvoi samalla vajaasta 10 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon.

VATT:n analyysin mukaan huojennukset eivät ole parantaneet energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä. Vaikutusten puuttumista selittää se, että teollisuus maksaa muutenkin sähköstä Suomessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa, ja että yritysten energiaverot ennen palautuksia olivat keskimäärin vain prosentin liikevaihdosta vuosina 2011–2014.

Vattin mukaan yli 95 prosenttia veronpalautuksista päätyy kansainvälisille suuryrityksille. Toimialoista suurimman osan veronpalautuksista, yli 50 prosenttia, saa paperiteollisuus. Vuosina 2012–2014 paperiteollisuusyritykset saivat keskimäärin takaisin noin 72 prosenttia maksamistaan energiaveroista.

– Palautuksia saaneille yrityksillä ei analyysimme valossa ollut kilpailukykyongelmaa alun perinkään. Nämä yritykset olivat keskimääräistä suomalaista teollisuusyritystä tuottavampia jo ennen kuin alkoivat saada palautuksia, erikoistutkija Saara Tamminen sanoo.

Paljon energiaa käyttävien yritysten verohuojennukset ovat ristiriidassa myös Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, koska verotuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuuttaan.

Valtio tukee energiasyöppöä teollisuutta muillakin tavoin. Alennetun sähköveron mukainen verotuki teollisuudelle on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, VATT huomauttaa.

– Turhan energiaveron palautuksen poisto tasapainottaisi julkista taloutta ja mahdollistaisi esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisen, Tamminen ehdottaa.