Politiikka

Vauvoja syntyy Suomessa ennätysvähän – Ministeri Saarikko: Uhka yhteiskunnalliselle kestävyydelle

Syntyvyys vähenee niin suurissa kaupungeissa kuin muuallakin Suomessa, kaikissa lapsiluvuissa ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Tämä tekee ilmiöstä erityisen haastavan, sanovat tutkijat.

Jos vauvoja halutaan nykyistä enemmän, lääkettä kannattaisi yhä hakea esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisesta. Työelämä kaipaisi uudenlaisia joustoja.

– Nykyistä joustavampi perheen, työn ja opiskelun yhdistäminen on ydinasia. Sitä ihmiset toivovat, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Samaa sanoo Kelan tutkija Anneli Miettinen.

– Varsinkin nuorilla naisilla on edelleen pelko työmarkkinoilta putoamisesta. Pitkät perhevapaat näyttäytyvät monen mielessä haasteena, Miettinen sanoo.

Osa-aikainen työssäkäynti on selvästi vähäisempää Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

– Asenneilmapiiri on sellainen, että on oltava joko kokoaikaisesti töissä tai kotona. Näen työelämässä paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osa-aikaisia mahdollisuuksia voisivat käyttää molemmat vanhemmat, Miettinen sanoo.

Rotkirch kritisoi yleistä ilmapiiriä.

– Keskustelua on käyty niin, että toiset kannattavat tarhaa ja toiset kotihoidontukea. Pitäisi katsoa, mitä perheille mahdollistetaan. Keskeisiä keinoja ovat vakaat työsuhteet ja yleinen viesti, että on ihan ok saada lapsi ja olla hetki hoitamassa kotona.

Kohentunut taloustilanne ei näy.

Syntyvyys on Suomessa historiallisen matalalla ja laskenut jo seitsemän vuotta.

– Näyttää siltä, että myös perhekokotoive on kääntynyt laskuun, Miettinen sanoo.
Suurta perhettä toivovien määrä on tippunut selvästi. Yhtä lasta tai ei lapsia lainkaan toivovien määrä on kasvanut.

– Ilmiö on poikkeuksellinen, sillä aiemmin oli todennäköistä, että lapselle toivottiin sisarusta, Miettinen kertoo.

Takana on pitkä taantuma. Työttömyyden uhan ja taloudellisen epävarmuuden tiedetään vaikuttavan lastenhankintaan. Silti kohentuneella taloustilanteella ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta.

– Syntyvyys näyttää vain laskevan. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Närvi.

Hän katsoo, että perhepolitiikka kaipaisi jatkuvuutta, mikä vähentäisi epävarmuutta.

– Yksittäisiä toimia on vaikea nimetä, mutta esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kokopäiväiseksi olisi tärkeää. On havaittu, että niissä maissa, joissa on laajat päivähoitopalvelut, on myös korkea syntyvyys, Närvi sanoo.

Ratkaisu ei synny vauvarahoilla.

Tutkijat muistuttavat, että syntyvyyteen vaikuttaa moni asia. Yksittäinen etuus tai poliittinen päätös ei ratkaise lapsilukua.

Esimerkiksi yleisimmin pienissä kunnissa maksetuilla vauvarahojen kaltaisilla kannustimilla ei nähdä laajempaa merkitystä, joskin se voi toimia alueellisena houkuttimena.

Kyseessä on myös laajempi kulttuurinen muutos länsimaissa – murros, jonka lopullisia syitä ei tiedetä. Aiemmin suomalaiset kertoivat keskeiseksi syyksi lapsettomuuteen sopivan kumppanin puuttumisen.

Viime vuosien aikana aiempaa useampi on Väestöliiton Perhebarometrien mukaan selittänyt lapsettomuutta elämäntyyliin liittyvillä valinnoilla. Peruste voi esimerkiksi olla, että elämässä halutaan tehdä muita asioita.

– Siinä on tietenkin paljon hyviä puolia, valinnanvapaus ja valintojen rikkaus. Ei pidä pakottaa samaan perhemuottiin, Rotkirch sanoo.

Tutkijat sanovat, että huolissaan pitäisi olla siitä, että suomalaiset saavat vähemmän lapsia kuin haluaisivat. Ei-toivotun lapsettomuuden ennakoidaan lisääntyvän.

– Yhteiskunnan huoltosuhde on toki ongelmallinen, mutta suurimmat tragediat syntyvät toteutumattomista toiveista, Miettinen sanoo.

Saarikko: Alhainen syntyvyys on uhka.

Alhainen syntyvyys on uhka yhteiskunnalliselle kestävyydelle, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo.

– Perushuoli liittyy tietysti siihen, että nykyiset pienet syntymäluokat ovat ongelma erityisesti parin vuosikymmenen päästä, jolloin pienet ikäluokat eivät työikäisinä riitä työvoimaksi. Samalla aikaa ikääntyminen huonontaa huoltosuhdetta, Saarikko sanoo.

Hän vastasi STT:n kysymyksiin sähköpostitse.

Saarikko sanoo olevansa huolissaan syntyvyydestä myös siksi, että sitä pidetään hänen mukaansa merkkinä nais- ja perheystävällisestä valtiosta. Saarikko sanoo pohtineensa paljon sitä, mitä alhainen syntyvyys yhteiskunnasta kertoo.

– Asian äärelle on päätöksenteossa syytä pysähtyä vakavuudella.

Saarikko toteaa, että yhtä yksittäistä keinoa vaikuttaa syntyvyyteen tai väestönkasvuun ei ole. Ensisijaista on tukea perheiden oman lapsilukutoiveen täyttymistä. Saarikosta yksi ratkaisevimmista kysymyksistä on perheen ja työn parempi yhteensovittaminen.

– Perheiden tilanteen huomioiminen työpaikoilla on tärkeää ja sen mukaiset joustavat työajat ja muut järjestelyt. Julkinen sektori voisi näyttää tässä esimerkkiä, Saarikko sanoo.

Helmikuussa selvisi, että perhevapaauudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella. Tämän lisäksi Saarikko toteaa, että myös julkisen keskustelun sävyllä on tärkeä merkitys.

– Nyt lapsiperhepuheessa ylikorostuvat ongelmat ja arjen raskaus.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat