reijo_frank

Väyrynen: Oppositio mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Paavo Väyrynen ehdottaa tiiviimpää hallitus- ja oppositiorajat rikkovaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) esittää blogissaan, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin esimerkkiä siten, että tasavallan presidentin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa olisivat ”ainakin tärkeissä linjaratkaisuissa mukana myös oppositiopuolueiden edustajat”. Ruotsissa ulkoasiainneuvostossa mukana ovat kaikki puolueet.

– Tämä lisäisi kansallista yksimielisyyttä ja vahvistaisi suorilla vaalilla valitun tasavallan presidentin asemaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa, Väyrynen linjaa.

Väyrynen viittaa blogissaan muun muassa SDP:n Mika Karin vahvasti kritisoimaan tapaukseen, jossa eduskunnan ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenet saivat tietää amerikkalaisten osallistumisesta sotaharjoituksiin tiedotusvälineiden kautta.

EU lyö pöytään odotetut brexit-linjansa

EU-maat lyövät tänään lukkoon suuntaviivansa brexit-neuvotteluille.

27 EU-maan päämiehet- ja naiset ovat tänään koolla Brysselissä. Kokoukselta ei odoteta dramatiikkaa, koska neuvottelupaperi on viime viikkojen aikana kiertänyt niin monen valmistelevan kokouksen kautta.

Korkea EU-lähde arvioi eilen, että kokouksen tärkein anti tuleekin olemaan siinä, että EU-maat jakavat ajatuksiaan.

Kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, miten maat hahmottavat sen, milloin neuvotteluissa voidaan edetä toiseen vaiheeseen.

Britannia haluaa aloittaa neuvottelut tulevasta suhteestaan unioniin mahdollisimman ajoissa. EU on kuitenkin valmis tähän vasta sitten, kun neuvotteluissa on edetty riittävästi.

Jäsenmaiden kerrotaan olevan hyvin yksimielisiä siitä, että tämä tarkoittaa ainakin sopua taloudellisista velvoitteista. Mutta mitä muuta, siitä jäsenmaiden odotetaan tänään vaihtavan ajatuksiaan.

Toiseen vaiheeseen siirtymisestä päättää aikanaan huippukokous.

Lyhyeksi odotetussa kokouksessa on tarkoitus antaa lähtölaukaus myös keskustelulle siitä, mihin Britanniassa sijaitsevat EU:n lääkevirasto ja pankkiviranomainen sijoitetaan. Valtaosa jäsenmaista on kertonut olevansa kiinnostunut ainakin jommastakummasta. Suomikin tavoittelee itselleen lääkevirastoa.

Uutista sijaintipaikoista saadaan vielä odottaa. Vasta kesäkuun huippukokouksessa on tarkoitus sopia ylipäätään siitä, millä periaatteilla päätös tehdään.

Britannian ja EU:n eroneuvottelut käynnistyvät pian saarivaltion 8. kesäkuuta pidettävien parlamenttivaalien jälkeen.

Keskustelua aiheesta

”Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin” – Ihalainen vaatii pikaisia toimia

Kuva: Jari Soini

Hallituksen suurten lupausten ja odotusten kehysriihi osoittautui työllisyystoimiensa osalta vajaaksi, katsoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Todelliset toimet työllisyyden kohentamiseksi, pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi sekä nuorten työllistymisen parantamiseksi antavat yhä odottaa itseään.

SDP on valmistellut uuden ajan kasvua ja työllisyyttä tukevan elinkeino- ja teknologiapoliittisen strategian, jossa esitettyihin toimiin Ihalainen toivoo myös maan hallituksen tarttuvan.

Kansanedustaja mukaan Suomen on päivitettävä viennistä riippuvaisena maana uuden ajan elinkeinopoliittiset tavoitteet. Suomi tarvitsee vientivetoista talouskasvua ja pidemmän aikavälin tulevaisuusinvestointeja.

– Tulevaisuuden talouskasvu syntyy innovaatioista – lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat nyt välttämättömiä. Meidän on kyettävä vauhdittamaan teknologista kehitystä ja haettava voimakkaammin osaamispohjaista kasvua. Koulutusinvestoinnit ovat investointeja nuorten tulevaisuuteen ja työelämässä keino siirtyä työstä ja ammatista toiseen, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

– Suomi lähtee digitalisaation ja uuden ajan teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä takamatkasta. Ympäristöteknologiassa ja kierto- ja jakamistaloudessa olisi runsaasti hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia, samoin palvelu- ja matkailualalla. Arktisen alueen tuomat mahdollisuudet elinkeinopolitiikalle tulisi hyödyntää paremmin. Talouskasvun piristämiseksi meidän on tuettava erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat kasvu- ja kansainvälistymishakuisia.

Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen kehysriihessä olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä.

– Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin. Nyt on aika ottaa rohkeita askeleita kohti uuden ajan elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa.

Ilta-Sanomille Ihalainen sanoi eilen, että yritysten innovaatiokyvystä on jatkossakin pidettävä huolta. Pienten ja keskikokoisten yritysten kasvua sekä verkostoitumista on tuettava ja niiden kansainvälistymistä on tuettava ja sitä varten pitää perustaa jalustayhtiö. Uudistuksia on tehtävä niin tukien, toimintaympäristöjen kuin innovaatioalustojenkin suhteen.

– Toivomme, että hallitus ottaisi tästä kärkihankkeen, hän sanoi lehdelle.

Niinistöltä vapautuvalle paikalle jo viisi pyrkijää

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Touko Aalto tahtoo vihreiden puheenjohtajaksi.

Kansanedustaja Touko Aalto, 33, lähtee mukaan vihreiden puheenjohtajakisaan, kertoo Keskisuomalainen. Aalto kertoo lehden haastattelussa päätöksen syntyneen tällä viikolla, kun hän kävi eri ihmisten kanssa keskusteluja asiasta.

Aalto sanoo kokeneensa, että hänen ajatuksilleen puolueen kehittämisestä on kysyntää. Aallon mukaan osittain päätökseen vaikutti myös se, että kokeneet Oras Tynkkynen ja Outi Alanko-Kahiluoto eivät lähteneet ehdolle.

Nykyisen puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja valitaan vihreiden puoluekokouksessa 17. kesäkuuta. Jo aiemmin ehdolle ovat asettuneet kansanedustaja Emma Kari, 33, Helsingistä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen, 44, Joensuusta, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, 32, Helsingistä sekä kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, 36, Tampereelta.

Aalto pitää vahvuutenaan monipuolista poliittista kokemustaan. Aalto on yksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja sote-työryhmän jäsen.

Lisäksi Aallon johtama vihreiden nousu Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi on tuoreessa muistissa. Aalto oli Jyväskylässä kuntavaalien ylivoimainen ääniharava 2 371 äänellään.

– Paljon on puhuttu Jyväskylän ihmeestä, mutta ei siihen mitään salaisuutta liity. Taustalla on pitkäjänteinen työ, monipuolisen ehdokaslistan kokoaminen ja vahva joukkuehenki, jossa jokaisella oli oma roolinsa. Kukaan ei pärjää yksin, Aalto sanoo lehden haastattelussa.

Touko Aalto haluaisi tehdä vihreistä yleispuolueen.

Heinäluoma kirjoittaa hallituksen ison luokan virheestä: ”Pääministerin pitää nyt vetää käsijarrusta”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Omistajaohjausasioiden yhdistäminen elinkeinoministerin salkkuun oli SDP:n kansanedustajan Eero Heinäluoman mukaan ”ison luokan virhe, jossa ojan puolelta siirrytään isomman puoleiseen allikkoon”. Heinäluoma kirjoittaa asiasta kolumnissaan MTV:n nettisivuilla.

Omistajaohjausasiat siirtyivät pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) hallinnoitaviksi.

– Linjaus on kyseenalainen, ja tulee johtamaan jatkuvaan keskusteluun siitä, miten kussakin päätöksessä elinkeinoministeri Lintilä ajaa koko elinkeinoelämän kehittämisen linjaa ja missä asioissa valtion omien yritysten etuja, Heinäluoma kirjoittaa.

”Täytyy löytyä toinenkin henkilö.”

Heinäluoma on eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

– Valtion omistajaohjausyksiköllä on hallinoitavanaan lähes 20 miljardin omaisuus, se ansaitsee johtajakseen ministerin, jolla on aikaan hoitaa ohjaus kunnolla, Heinäluoma kirjoittaa.

– Elinkeinoministerin pitäisi toimia koko elinkeinoelämän kehittämisen puolesta eikä keskittyä valtion omistamien yritysten etujen ajamiseen.

Vanhasen I-hallitus pätti toistakymmentä vuotta sitten, keskittää valtionyhtiöiden omistajaohjauksen valtioneuvoston kansliaan ja luoda järjestelmän, jossa elinkeinoministeri ei vastaa ohjauksesta.

– Nyt hallitus on päättänyt kulkea ajassa taaksepäin ja palata tähän vanhaan eturistiriitojen ja huonon hallinnon maailmaan. Linjaus on kyseenalainen, ja tulee johtamaan jatkuvaan keskusteluun siitä, miten kussakin päätöksessä elinkeinoministeri Lintilä ajaa koko elinkeinoelämän kehittämisen linjaa ja missä asioissa valtion omien yritysten etuja.

– Pääministerin pitää nyt vetää käsijarrusta ja ottaa harkinta-aika omistajaohjaustehtävien siirtämiseen. Valtionyhtiöissä on edessä isoja ratkaisuja, joten mitään pitkäaikaista välitilaa ei tarvita.

Heinäluoman mukaan hallituksesta täytyy löytyä toinenkin henkilö, ministeri Lintilän lisäksi, joka ymmärtää yritystoimintaa ja pystyy hoitamaan valtionyhtiöiden omistajaohjauksen.

Keskustelua aiheesta

Uutissuomalainen: Rehula yrittää tuoda alkoholilakiesityksen eduskuntaan ensi viikolla – ”Käytän sanaa yritän”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) yrittää tuoda lakiesityksensä eduskuntaan ensi viikolla.

Rehula aikoo saada lakiluonnoksen ensi viikolla hallituspuolueiden alkoholityöryhmään, jonka jälkeen se menee eduskuntaryhmiin.

– Yritän saada sen ensi viikolla, käytän sanaa yritän, Rehula sanoo Uutissuomalaiselle.

Rehula torjuu julkisuudessa olleet näkemykset, että Helsingin hovioikeuden tällä viikolla antama ratkaisu alkoholijuomien rajat ylittävästä etämyynnistä panisi lakiesityksen uusiksi.

Rehulan mukaan ykkösasiana on saada lausuntokierroksen tuomat muutokset lakiesitykseen. Juristit ottavat kantaa hovioikeuden päätökseen, mutta hänen oma junansa kulkee eteenpäin.